Case tiivistyy hyvin pitkälti Taalerin integraatioon. Jos tässä onnistutaan, on yhtiöllä erinomaiset edellytykset vahvaan varainhoitovetoiseen tuloskasvuun tulevina vuosina. Arvostuskertoimet eivät ole korkeat (ns. pankkikertoimet) ja jos strategiassa onnistutaan, niin on ihan aito mahdollisuus että Aktia hinnoitellaan jatkossa varainhoitajan kertoimilla. Jos integraatio epäonnistuu ja tuloskasvu lässähtää, niin laskuvara ei ole kovin iso johtuen maltillisista kertoimista. Tämän myötä tuotto-/riskisuhde on mielestämme erittäin hyvä.
Integraatiossa mielenkiintoista on se, että sitä voi seurata ihan aitiopaikalta. Vaikka synergiat näkyvätkin täysimääräisesti 2023, niin kyllä seuraavan 12kk sisään voi sanoa onko integraatio onnistunut vai ei. Lähikuukausina pitää ensin nähdä, että 1) lisää avainporukkaa ei kävele ovesta ulos ja 2) miten salkunhoitajien lähdöt näkyvät AUM:ssa. Lisäksi Q4 aikana nähdään miten yhtiö onnistuu myymään Taalerin vaihtoehtoisia tuotteita, joita on nyt myynnissä 4kpl (3x avointa ja yksi suljettu rahasto). Tämä vaihtoehtoisten tuotteiden kumppanimalli on aika poikkeuksellinen ja sen onnistuminen on yksi isoimpia kysymysmerkkejä. On selvää, että kokonaisvaltainen varainhoito ei onnistu ilman vaihtoehtoisia tuotteita, eli tässä onnistuminen on ns. pakollista. Laajemminkin uusmyynnin pitäisi myös asteittain lähteä nousuun ja H1’22 uusmyynnissä pitää näkyä uusi palvelumalli ja vahvistunut myyntivoima. Kulusynergiat alkavat myös realisoitua asteittain ja jo H1:llä tiedetään aika hyvin miten ne ovat menneet.
Miten te Matiaksen kanssa näette Aktian riski- / tulostason verrattuna muihin perinteisiin varainhoitajiin tilanteessa, jossa nähdään useamman vuoden karhumarkkina tai ”mörnitään” paikallaan useampi vuosi? Ja puhutaan siis markkinoista ylipäätään - ei Aktian osakkeesta. Perinteinen varainhoitohan saa saa härkämarkkinasta melkoista buustia omaan tulokseensa kun hallintotavat varat kasvavat ikäänkuin itsestään. Mutta mitäs sitten kun härkämarkkina päättyy? Käsittääkseni henkivakuutusbisnes ei ole silloin paras paikka olla, mutta pankkitoiminta taitaa olla hyvää bisnestä, kunhan ei tee hölmöjä asioita.
Tuottosidonnaiset palkkiot ovat muistaakseni Aktialla aika pienessä roolissa eli tämä on selvä positiivinen ajuri? Ja onko Aktian (lue: Taaleri varainhoidon) asiakaskunta sellainen joka suhtautuu karhumarkkinaan keskimääräistä tyynemmin eikä heti aloita salkun tyhjennystä? Eli mitä etua ja mitä haittaa tämä varainhoitajapankki Aktian toimintamalli heille tuo edelläkuvatussa tilanteessa?
Onko Aktia ilmoittanut syksyn osingonjaosta vielä mitään? Nordeahan ilmoitti muutama vko sitten, että hallituksen päätös tehdään huomenna (1.10). Vastaavanlaista ilmoitusta en ole Aktian kohdalla havainnut .
Kävisikö kuten vuodelta 2019 eli maksetaan tammikuussa 2022?
13.4.2021 yhtiökokouksessa oli vain näin:
Osingonmaksuun liittyvä valtuutus
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti viranomaisten suositukset huomioiden valtuuttaa
hallituksen päättämään myöhemmin korkeintaan 0,43 euron osingon maksamisesta osakkeelta tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 siten, että maksu tapahtuu yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Hallitus valtuutettiin päättämään mahdollisen osingon täsmäytyspäivä ja maksuajankohta. Aktia tiedottaa päätöksistä erikseen.
Ei olla tarkkaa päivää ilmoitettu, mutta suoraan on sanottu että osinko maksetaan kunhan rajoitukset poistuu. En yllättyisi jos jo huomenna tulisi ilmoitus että osinko tulee maksuun. Aktialla ei mitään syytä tätä pitkittää, eli ihan viimeistään tämä päätös tulisi Q3-raportin yhteydessä. Pidän kuitenkin hyvin todennäköisenä, että ennen tätä.
Kyllähän iso kuva on se, että kunnon karhumarkkinassa varainhoitosektori ei todellakaan ole voittajasektori. Jos mietitään Aktian tuottojen markkinaherkkyyttä, niin Henkivakuutus on tosiaan erittäin markkinaherkkää ja pankkitoiminta taas hyvin vakaata, etenkin Aktian tapauksessa missä lainakanta on tosi matalariskinen. Varainhoidon osalta Aktian painopiste on perinteisessä varainhoidossa missä markkina heilunta tulee pääsääntöisesti läpi. Tuottosidonnaisia ja muita kertapalkkioita on suhteellisen vähän mikä jonkin verran pehmentää tätä iskua. Mutta all in all onhan tuo yhtiön varainhoito syklinen liiketoiminta, ei siitä pääse mihinkään.
Heikossa markkinassa varainhoitajapankkina Aktian tuotot ovat jonkin verran täysiverisiä varainhoitajia vakaammat (pankin osuus kuitenkin luokkaa 50% tuloista). Asiakkaiden näkökulmasta en näe, että nuo Aktian vahvuudet oleellisesti muuttuvat laskumarkkinassa.
On hyvä muistaa, että laskumarkkinan jälkeen tulee aina lopulta uusi nousumarkkina, eli ei se seuraava kunnon karhumarkkina tälle sektorille mikään game over ole
Aktia Pankki Oyj:n hallitus on päättänyt osingonmaksusta
Aktia Pankki Oyj:n hallitus on tänään 5. lokakuuta 2021 päättänyt maksaa tilikaudelta 2020 osinkoa 0,43 euroa osakkeelta vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti, yhteensä noin 30,9 miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään korkeintaan 0,43 euron osingon maksamisesta osakkeelta vuodelta 2020 siten, että maksu tapahtuu yhdellä tai useammalla kerralla, kuitenkin aikaisintaan 1. lokakuuta 2021. Finanssivalvonnan pankkien voitonjakoa rajoittavan suosituksen voimassaolo päättyi 30. syyskuuta 2021.
Osingon irtoamispäivä on 6. lokakuuta 2021 ja osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7. lokakuuta 2021 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 14. lokakuuta 2021. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.
“Aktia ja Finnair ovat sopineet yhteistyöstä ja tuovat keväällä 2022 markkinoille uuden Finnair Visa-luottokortin. Yhteistyön myötä Finnair Plus -jäsenet saavat käyttöönsä yhden maailman suosituimmista luottokorteista ja ansaitsevat samalla Finnair Plus -pisteita kortilla tehdyistä ostoksista.”
Hyvät luvut! Kaikki tuottokomponentit kasvaneet mukavasti YoY eikä tuotot selity pelkästään henkivakuutusnetolla, joka on noista vähiten arvokas. ROE rupeaa olemaan myös hyvällä tasolla. Ei ole viime aikoina myöskään kuulunut mitään uutisia tähän integraatioon liittyen, jota voi pitää hyvänä asiana, sillä mitään ei ole mennyt dramaattisesti pieleen eikä joukkoirtisanoutumisia ole enää tullut.
Aktian tavoitteena on olla suomalaisten henkilö- ja instituutioasiakkaiden ensisijainen valinta. Laaja tuotetarjooma, huippuosaaminen salkunhoidossa sekä laadukas yksityispankkitoiminta ovat Aktian varainhoidon keskiössä. Keskeinen osa varainhoidon kehittämistä on toteuttaa keväällä ostetun Taalerin varainhoitoliiketoiminnan integraatio onnistuneesti.
2. Kasvua asiakkaista, joilla on halu vaurastua
Aktia hakee kasvua erityisesti asiakkaista, jotka haluavat kasvattaa varallisuuttaan, ja tarjoaa vastuullista ja kokonaisvaltaista varainhoidon neuvonantoa sisältäen laajan valikoiman pankki-, varainhoito- ja henkivakuutuspalveluita. Eri liiketoiminta-alueiden tuotteiden ja palveluiden tehokkaampi ristiinmyynti on oleellinen osa kokonaisuutta. Yrityspankkitoiminnassa Aktia hakee kasvua erityisesti keskisuurista yrityksistä, mikä sopii hyvin varainhoitajapankki-strategiaamme.
3. Erinomainen asiakaskokemus
Aktialle asiakaskokemus on tärkeä kasvun moottori. Aktia panostaa asiakasymmärrykseen ja palvelumallien kehittämiseen painottaen saumatonta yhteistyötä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja eri liiketoiminta-alueiden välillä erinomaisen asiakaskokemuksen luomiseksi.
Käy se pyöröovi Aktialla myös toiseen suuntaan Twitterissä tuli vastaan hiljattain parikin kaveria, jotka vaihtaa OP:lta Aktiaa Lieneekö jäävuoren huippu tai muuten merkityksellistä, mene ja tiedä.
”Järjestely tuo Aktian asiakkaiden ulottuville jatkossa myös investointipankkitoimintaa, kuten esimerkiksi yrityskauppojen taloudellista neuvonantoa, listautumisia sekä yritysten arvonmäärityspalveluja. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat niin Aktian kuin ACF:n strategian keskiössä, mikä tekee meistä erityisen yhteensopivat kumppanit”, sanoo Aktian pankkitoiminnasta vastaava johtaja Anssi Huhta."
Analyytikon lyhykäiset kommentit Aktian ja Taalerin uuteen asuntorahastoon liittyen.
“Uusi Asuntorahasto VIII on ensimmäinen Taalerin ja Aktian yhteistyörahasto, ja se käynnistää toimintansa ensi vuoden alussa. Rahasto keskittyy rakentamaan laadukkaita ja energiatehokkaita vuokrakohteita Suomen suurimpiin kasvukohteisiin.”
Sijoitin Aktiaan, koska Taalerilta hankittu varainhoitoliiketoiminta ei mielestäni näkynyt vielä yhtiön hinnassa. Kauppoja seuranneiden kuukausien aikana kaikki signaalit kuitenkin viittaavat siihen, että integrointi yskii.
Mika Heikkilän lähdöstä en aikanaan ajatellut sen kummempaa, mutta kyllä tällä on varmasti valtava merkitys vähintäänkin asiakashankinnan kannalta. Heikkilän voi lähettää minne tahansa puhumaan hunajaa asiakkaiden korviin johtamistaan rahastoista. Hänellä on uskottavuutta ja karismaa. On ihan eri asia sijoittaa jonkun julkisuudesta tutun asiantuntijan johtamaan rahastoon kuin KTM numero 1034:n pyörittämään rahastoon.
Joulukuu oli rahastoyhtiöille erinomainen, mutta Aktiasta Inderes kirjoittaa seuraavasti.
Aktian osalta kulunut kuukausi sujui vaisusti. Nettona yhtiön rahastoista poistui pääomia yhteensä noin 15 MEUR. Lunastuksista pääosa kohdistui Pohjoismaiden ja Euroopan osakerahastoihin ja merkinnöistä puolestaan matalamman palkkiotason lyhyen koron yrityslainarahastoon. Odotamme yhtiöltä edelleen parempia näyttöjä ja myynnin selkeää tasokorjausta, jotta se kykenee hyödyntämään Taaleri-kaupan mukanaan tuomat mahdollisuudet.
Osake on edelleen halpa, jos vuoden 2022 ennusteissa pysytään. Silti tulevaisuus huolettaa. Jos rahastoliiketoiminta ei ole kulkenut, kun markkinoiden sentimentti on katossa, miten käy, jos sentimentti kääntyy laskuun?
Laajan raportin mukaan varainhoito toi vuonna 2020 puolet Aktian liikevoitosta. Jaon voi odottaa vain kääntyneen enemmän varainhoidon eduksi tuosta ja tulevaisuudessa tavoite on kasvattaa varainhoidon osuutta entisestään.
Jos markkinasentimentti kyykkää, tasapainottaako pankkitoiminta tilannetta? En usko. En ymmärrä makrotilanteesta, koroista tai keskuspankeista mitään, mutta Euroopassa korkojen nostaminen tuntuu epätodennäköiseltä. Korot kai sitä pankkitoimintaa kannattelee.
Mielestäni ilmassa on monia vaaranmerkkejä, ja olen aika huono sietämään yhtiöiltäni heikkoutta. Mitä mieltä te muut olette?
Nordea-ketjussa on @Opa postaama taulukko viime vuoden luvuista. AV Rahastoyhtiön (entinen Taaleri Rahastoyhtiö) suoritus on ylivoimaisesti surkein. No, tästä voidaan mennä vain parempaan suuntaan… kai.
Ayub on haastattelussa kertonut pankin erottuvan useista muista varainhoitajista siten, että se voi pankistaan tarjota lainaa sijoittamiseen. Aktian uutiskirjeessä tätä mainostettiin näin:
" Sijoituslaina on monipuolinen työkalu osaavalle sijoittajalle Aktian Camilla Karlberg muistuttaa sijoituslainan osaavalle sijoittajalle tarjoamista mahdollisuuksista esimerkiksi salkun hajautukseen tai sijoitettavan pääoman kasvattamiseen.
Esimerkiksi hän nostaa Aktia Asunnot+ -erikoissijoitusrahaston, jossa sijoituslainalla rahoitettavaa osuus on usein noin puolet sijoituksesta tai enemmänkin. Tämä on Karlbergin mukaan hyvin verrattavissa tyypilliseen sijoitusasunnon hankkimiseen – paitsi että rahaston kautta sijoitus on kerralla hajautettu suureen määrään asuntoja kasvukeskuksista ympäri Suomea ilman huolta remonteista ja vuokralaisten hankinnasta."
Kuinka vastuullista ja pitkällä tähtäimellä tuloksellista sijoituslainan ottamiseen kannustaminen on, on sitten toinen juttu. Joka tapauksessa Aktialla on lähikuukausina näytön paikka.
.
