Tässä kannattaa tietysti muistaa, että Aktialla oli vuonna 2021 turbulenssia jo ennen Taaleri-kauppaa. Helmikuun EMD-irtisanoutumisten seurauksenahan EMD-rahastoista vedettiin jo heti helmikuussa noin 300 MEUR pois, eivätkä nämä tasoittuneet loppuvuoden aikana. Tämä ei tietysti muuta sitä tosiasiaa, ettei Aktian rahastojen vuosi merkintöjen suhteen ollut mairitteleva, mutta esimerkiksi Emerging Market Local Currency Frontier Bond+ taitaa olla kaikista Aktian rahastoista pääomaltaan suurin, joten irtisanoutumisen jättämä lovi oli näin mitattuna melkoinen.
Syyt lähtöön voivat toki olla sisäisiä siinä missä ulkoisiakin, joten huomiotta näitä ei voi missään nimessä jättää. Tähän kun vielä lisätään päälle Taaleri-integraatio, ei vuosi ole ollut helpoimmasta päästä, vaikka markkinasentimentti sinänsä onkin ollut otollinen. Tässä mielessä pelkkä nettomerkintöjen kehitys ei siis ole vertailukelpoinen muiden yhtiöiden kanssa, mutta sijoittajana tietysti soisi vähitellen näkevänsä nettomerkintöjen suunnan kääntyvän ja integraation hyötyjen muutoinkin relisoituvan.
Olen kuullut että tiettyä jäykkyyttä Aktia on tuonut sijoituksen lainoitukseen verrattuna Taalerin aikoihin. Esim. koko ajan suosiota kasvattaviin pääomarahastoihin ei saa tällä hetkellä Aktian kautta rahoitusta koska eivät pysty käsittelemään pääomarahastoja vakuutena niiden epälikvidin luonteen vuoksi. Taalerin ajoilta tutulla toimintamallilla rahoitus täytyy hoitaa kilpailevan pankin kautta. Voisi kuvitella että esim. tällaisia synergioita ja kokonaispalvelua Aktian pyrittäisiin hyödyntämään.
Itse en Aktiaan sijoittaisi ennen kuin kaupasta tulee vähintään vuosi täyteen. Kun yksityispankkiirien stay in bonukset raukeavat ja vasta sen jälkeen nähdään kuka jää ja kuka ei. Fokus isolti minun mielestä siinä, että mitä kyseiset pankkiirit tekevät. He käytännössä vastaavat asiakkaistaan kuitenkin henkilökohtaisesti vaikka asiakkaat virallisesti ovatkin Aktian asiakkaita. Pankkiirin lähdön jälkeen lähtee myös moni asiakas mukana.
Taalerilta siirtyneistä salkunhoitajista 90 % on jo jättänyt Aktian. Myös hallinnon puolelta ja muistakin toiminnoista on lähtenyt porukkaa - nimen omaan Taaleri-taustaisia ihmisiä. Ilmapiiri on kuulemma siellä huono ja jännä nähdä, mitä tapahtuu kun tietyt bonarit ovat tilillä. Olen kuullut, että pankkiirejakin on jo siirtynyt pois talosta.
Lähipiiristä kuultua: Aktia on laittanut agressiivisen vaihteen päälle asuntolainatarjouksissa. Parille (täysin toisistaan riippumattomalle) tutulle on tarjottu toiselle uutta asuntolainaa ja toiselle vanhan siirtoa (ihan kylmäpuhelulla) selvästi kilpailijoita alhaisemmalla marginaalilla. Pakettiin kuuluu (tietysti) sijoitusvelvollisuus Aktian rahastoihin, mutta kuulemma myynti on ollut erittäin asiallista ja rahastojen vahva menestys tuotu hyvin esiin. Onko muilla vastaavia havaintoja? Joskus vuosia sitten, kun viimeksi hain asuntolainaa, Aktia antoi kyllä tarjouksen, mutta se ei erottunut rivistä mitenkään. Jotain kertoo, että en edes muista oliko se kallis vai suht kilpailukykyinen, mutta joka tapauksessa keskustelu ei jatkunut.
Edellä oli hyvää keskustelua Taaleri-integraatiosta ja varainhoitajien ja pankkiirien lähdöistä. Nämä tuskin tulee kenelläkään yllätyksenä ja ainakin omasta mielestäni tätä on myös hinnoiteltu jo kurssiin. Ei tietenkään positiivisia juttuja, mutta täysin arvattavissa, kun kauppa julkistettiin. Enemmän kiinnostaa mitä AUM:lle käy ja miten rahastojen kehitys jatkuu.
Viime marraskuussa soittelivat. Tekivät kovan tarjouksen, jossa marginaali oli edellistä alempi, asunnon vakuusarvo olisi ollut päälle 75 % eli ei mitään ylimääräistä olisi tarvinnut, maksuaika lähti 25 vuodesta ja lähemmäs 30 olisi ollut todennäköisesti sovittavissa. Oltaisiin saatu kaikki lainat yhdistettyä jne. Sijoittaminen heidän rahastoihinsa oli vaatimuksena.
Lopputuloksena kuitenkin päädyttiin pysymään vanhassa pankissa. Sain Aktian tarjouksella puristettua hyvän vastatarjouksen, mikä tietty on riski näissä kovissa tarjouksissa. Miksi vaihtaa, jos muuten on hyvä palvelu ja saa lähes saman?
Neuvotteluista kuitenkin jäi fiilis, että kovasti koittavat saada uusia asiakkaita asuntolainaajista ja myydä siihen rahastoja ja vakuutusta. Samaa aggressiivisuutta näkee myös mainonnassa yrityspuolelle ja näkisin mielelläni Aktian mahdollisesti haalimassa Handelsbankenin asiakkaita ja miksei ostamassa yrityspuolta heiltä.
Ekosysteemiajattelu pätee pankkialallakin. Kun säästöjä on pankin rahastoissa, saa niistä mukavasti vakuuksia uusiin lainoihin ja kynnys vaihtaa pankkia myöhemmin voi nousta. Vakuutukset samaan syssyyn vielä, niin kynnys on korkeampi.
Antolainauksen kasvu yrityksille jatkui vahvana, asuntolainoissa kasvu maltillisempaa
Hallinnoitavat varat 15,5 miljardia euroa edellisen vuosineljänneksen tasolla
Ydinpääoman suhde (CET1) 11,2 % oli jonkin verran korkeampi kuin edellisellä vuosineljänneksellä (10,4 %)
Taalerin varainhoitoliiketoiminnan integraatio eteni suunnitellusti, yhtiö sulautettiin Aktia Pankkiin vuodenvaihteessa
Aktia osakkaaksi Alexander Corporate Financeen
Koko vuosi lyhyesti
Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto 87,4 (55,1) milj. euroa oli Aktian historian suurin
Vertailukelpoiset tuotot nousivat vuoden aikana 31 %
Kasvua kaikissa tuottoluokissa, Taalerin varainhoitoliiketoiminnan osto tuki palkkiotuottojen kasvua
Aktiasta varainhoitajapankki – syksyn strategiapäivityksen mukaisesti fokus tiiviissä yhteistyössä liiketoiminta-alueiden (pankkitoiminta, varainhoito, henkivakuutus) välillä
Näkymät 2022
Vuoden 2022 vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan olevan jonkin verran korkeampi kuin vuonna 2021 olettaen, että markkinakehitys ja yhteiskunnan olosuhteet pysyvät edelleen vakaina.
Osinko
Aktian hallitus ehdottaa 0,56 euron osinkoa osakkeelta.
Tunnusluvut
(milj. euroa)
Q4/2021
Q4/2020
∆ %
2021
2020
∆ %
Q3/2021
∆ %
Q2/2021
Q1/2021
Korkokate
24,1
20,8
16 %
96,2
80,7
19 %
23,1
4 %
27,7
21,3
Nettopalkkiotuotot
33,7
25,4
33 %
124,0
97,6
27 %
33,5
0 %
31,7
25,0
Henkivakuutusnetto
7,6
10,2
-26 %
37,7
19,9
89 %
9,7
-22 %
10,5
9,9
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
65,5
57,0
15 %
263,8
201,1
31 %
67,1
-2 %
73,3
57,9
Liiketoiminnan kulut
-45,2
-36,4
24 %
-174,4
-142,2
23 %
-41,6
-9 %
-48,8
-38,7
Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista
0,1
-0,8
-
-4,5
-4,0
11 %
-1,0
-
-1,4
-2,2
Liikevoitto
20,3
19,7
3 %
84,6
54,8
54 %
24,4
-17 %
23,0
16,9
Vertailukelpoiset liiketoiminnan tuotot1
65,5
57,0
15 %
263,2
201,1
31 %
66,5
-1 %
73,3
57,9
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut1
-44,9
-36,3
24 %
-171,1
-141,9
21 %
-41,6
-8 %
-45,9
-38,7
Vertailukelpoinen liikevoitto1
20,7
19,8
4 %
87,4
55,1
59 %
23,8
-13 %
26,0
16,9
Kulu/tuotto-suhde
0,69
0,64
8 %
0,66
0,71
-7 %
0,62
11 %
0,67
0,67
Vertailukelpoinen kulu/tuottosuhde1
0,69
0,64
7 %
0,65
0,71
-8 %
0,63
10 %
0,63
0,67
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
0,23
0,22
5 %
0,95
0,61
56 %
0,28
-18 %
0,24
0,20
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa
Varainhoidolla ja IT-palveluilla näyttää sijoituskohteina olevan joitakin samoja piirteitä: molemmat ovat palvelualoja, jotka kilpailevat rajallisista asiantuntijarsursseista. Kumpikin pyrkii pitkiin asiakassuhteisiin, joissa ajan myötä pyritään myymään enemmän tuotteita samoille asiakkaille. Molemmat pyrkivät kustannussynergioihin etenkin tiettyjen segmenttien osalta (IT - infrastruktuurin ylläpito, varainhoito - retail-asiakkaat), ja näissä segmenteissä on haastavaa pitää niitä kaikkein kirkkaimpia asiantuntijoita. Erojakin näissä markkinoissa löytyy, lähtien siitä että IT täysin B2B, mutta jos ajattelen Aktiaa jonkinlaisena varainhoidon Solteqinä, ajatus jää kutkuttamaan mieltä.
Paikallistasolla YLE uutisoi 17. maaliskuuta Aktian uuden konttorin vihkiäisistä Vaasassa.
YLEn jutun mukaan Aktialla on viisi ns. “lippulaivaa”, joita ovat pääkaupunkiseutu, Vaasa, Turku, Tampere ja Oulu.
Toimitusjohtaja Ayub kertoo Aktian markkinaosuuden olevan korkeampi Vaasassa kuin Suomessa yleisesti.
Pohjanmaalla on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka muodostavat kiinnostavan asiakaskunnan Aktialle
Tällä hetkellä Vaasan konttorissa työskentelee noin sata henkilöä. Ayubin mukaan Aktia keskittyy asiakaspalvelun lisäämiseen. Pohjanmaalla Aktialla on kolme konttoria (Vaasa, Kokkola, Pietarsaari). Käteispalvelua tarjotaan vain Vaasan konttorissa.
Lisätään tänne ketjuunkin kommentit Aktian rahastojen maaliskuusta, joka jäi vaisuksi.
“Aktian maaliskuun nettomerkinnät olivat lähes 170 MEUR pakkasella. Lunastuksia kohdistui reilusti sekä lyhyen yrityskoron rahastoihin että kehittyvien markkinoiden pitkän koron rahastoihin. Myös osakerahastot olivat selvästi miinuksella, joten kokonaisuutena kuukausi jäi vaisuksi.”
Aktia Varainhoito on voittanut Refinitiv Lipper Fund Awards 2022 -vertailussa parhaan palkinnon niin pohjoismaisiin yrityksiin sijoittavien osakerahastojen kuin euromääräisiin yrityslainoihin sijoittavan korkorahaston osalta. Nämä palkinnot jaetaan riskipainotetun kolmen, viiden ja kymmenen vuoden tuoton perusteella.
Näiden ”maksettujen reittausten palkintojen” arvon voi kaikki itse arvioida. Itse aikaisemmin sisäpiirin nähneenä voin todeta että pankit aikalailla osallistuu niihin sarjoihin missä etukäteen tietää sijoittuvansa hyvin.
Inderesin kuukausitason Netto/brutto-merkinnät rapsa on aikalailla hyvä raportti siitä miten rahastot myy (tai ei myy)
“Vaikka Q1-tulos oli hieman pelättyä parempi, ei vaikean alkuvuoden jälkeen ohjeistukseen yltäminen ole mielestämme itsestään selvää, etenkin mikäli markkinaympäristö jatkuu haastavana. Nykyiset ennustemme odottavat Aktian vertailukelpoisen liikevoiton jäävän 85,9 MEUR:oon eli noin 2 % vertailukautta heikommaksi. Alustavasti emme näe ennusteissamme suuria muutostarpeita.”
Vuosineljännes lyhyesti
Alla oleva liiketoiminta jatkoi hyvässä vireessä.
Korkokate nousi jälleen vahvan yritysliiketoiminnan tukemana.
Epävarma markkina näkyi henkilöasiakkaiden varovaisuutena lainannostoissa, korkosuojien myynti kasvoi selvästi.
Henkivakuutusyhtiön sijoitussalkun negatiiviset realisoitumattomat arvonmuutokset painoivat henkivakuutusnettoa, syynä nopea koronnousu ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama markkinalasku.
Näkymät 2022 (ennallaan)
Vuoden 2022 vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan olevan jonkin verran korkeampi kuin vuonna 2021 olettaen, että markkinakehitys on suotuisaa ja yhteiskunnan olosuhteet pysyvät vakaina. Aktia-konsernin vuoden 2022 tulos on riippuvainen Venäjän hyökkäyssotaa seuranneen epävarmuuden vaikutuksista markkinoihin.
Korkokatteen kasvun odotetaan jatkuvan vahvana etenkin yritysasiakassegmentissä aktiivisen hinnoittelun ja odotetun volyymikasvun ansiosta. Rahoituskustannusten odotetaan kasvavan hieman korkojen nousun seurauksena.
Palkkiotuottojen kasvun odotetaan jatkuvan. Kasvua tukee Taalerin varainhoitoliiketoiminnan integraatiotyön valmistuminen.
Henkivakuutusneton kehitys on riippuvainen markkina-arvojen muutoksista. Nousevat korot ja markkinaepävarmuus johtivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkivakuutusliiketoiminnan sijoitussalkun negatiivisiin realisoitumattomiin arvonmuutoksiin. Odotamme kuitenkin loppuvuodelta kiinteistösalkun positiivisia arvonmuutoksia. Odotamme vakuutusteknisen tuloksen vahvistuvan viime vuoteen verrattuna.
Kulujen odotetaan inflaation vaikutus huomioiden olevan suunnilleen vuoden 2021 vertailukelpoisten liiketoiminnan kulujen tasolla.
Mahdollisten luottotappiovarausten odotetaan pysyvän maltillisella tasolla samalla, kun Aktian likviditeetti ja vakavaraisuus ovat edelleen vakaita.
milj. euroa)
1Q/ 2022
1Q/ 2021
∆%
2021
4Q/ 2021
∆%
3Q/ 2021
2Q/ 2021
Korkokate
25,1
21,3
18%
96,2
24,1
4 %
23,1
27,7
Nettopalkkiotuotot
31,3
25,0
25%
124,0
33,7
-7 %
33,5
31,7
Henkivakuutusnetto
1,8
9,9
-82%
37,7
7,6
-76%
9,7
10,5
Liiketoiminnan tuotot yhteensä
59,0
57,9
2 %
263,8
65,5
-10%
67,1
73,3
Liiketoiminnan kulut
-45,9
-38,7
19 %
-174,4
-45,2
-2 %
-41,6
-48,8
Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista
0,3
-2,2
-
-4,5
0,1
141%
-1,0
-1,4
Liikevoitto
13,5
16,9
-20%
84,6
20,3
-33%
24,4
23,0
Vertailukelpoiset liiketoiminnan tuotot1
58,8
57,9
2 %
263,2
65,5
-10%
66,5
73,3
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut1
-45,9
-38,7
19%
-171,1
-44,9
-2 %
-41,6
-45,9
Vertailukelpoinen liikevoitto1
13,3
16,9
-21%
87,4
20,7
-35%
23,8
26,0
Kulu/tuotto-suhde
0,78
0,67
16%
0,66
0,69
13%
0,62
0,67
Vertailukelpoinen kulu /tuotto-suhde1
0,78
0,67
16%
0,65
0,69
14%
0,63
0,63
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
0,15
0,20
-26%
0,95
0,23
-34%
0,28
0,24
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa1
0,15
0,20
-25%
0,98
0,23
-36%
0,27
0,28
Oman pääoman tuotto (ROE), %
6,5
8,6
-24%
10,0
9,5
-31%
11,4
10,5
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), %1
6,5
8,6
-25%
10,3
9,6
-33%
11,2
12,3
Ydinpääoman suhde (CET1), %2
10,6
13,8
-23%
11,2
11,2
-5 %
10,4
10,8
Vaihtoehtoinen tunnusluku
Kauden lopussa
Webcastin tallenne
Q&A-osiossa kysyttiin mm. Varainhoidon ulkomaiden myynnistä.
Myyntiin liittyen Aktian raportin s. 8 mukaan ulkomaisten instituutiosijoittajien osalta tuli lunastuksia kehittyvien markkinoiden korkorahastoista (EMD)
-(27 min) Toimarin mukaan uusia Euroopan jakelusopimuksia on työstetty, joista tiedotetaan jos saadaan solmittua. Pöydällä suunnitteilla Luxemburgiin uutta rahastoa, joka ole ei ole emd-rahasto. Tästäkin tiedotetaan myöhemmin lisää.
-Integraation etenemisestä Ayub totesi, ettei yllätyksiä ole löytynyt ja ovat tyytyväisiä. Asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla.
-Ayubin mukaan (tallenne 32:40) ristiinmyynti on ollut hyvällä tasolla. Nyt on varojen ulosvirtaus rahastoista tukittava jolloin ristiinmyynnillä päästään lähemmäs tavoitteita.
Jos Aktia katsoo, ettei se pysty kompensoimaan omaisuudenhoidon sijoituspakoa korkokatteen vahvistumisella se saattaapi olla taas yksi merkki kuluttajien ankeutuvasta sentimentistä.
Aktialla on tuo varainhoidon komissio huomattavasti tärkeämpi suhteessa kuin esim. nordealla tai h-pankilla. vaikka volatiilimpää menoa niin sen riskitaso on paljon pienempi. oikeastaan ainoa riski mikä varainhoidossa on, on heikko suoritus verrkokkeihin nähden. tuntuu että osa asiakkaista ei lähde siltikään rahastoista pois.
Tämänkin tiedostan. Silti, ongelma lienee siinä, että ohjeistukseen oli jo laskettu mukaan sekä korkokatteen paraneminen että kasvavat palkkiotuotot, joten tavoitteeseen pääsy olisi edellyttänyt onnistumista molemmissa.
Nettomerkinnät positiiviset, niin eiköhän ongelma ole yleinen lasku. Koronnousu vaikuttaa vasta täysin viitekoron täyden syklin jälkeen ja siihen päälle vielä kvartaali.
