Tehokkaasti näytti Ålandsbanken uutista hyödyntävän, kun jo aamulla tuli Kauppalehden netissä tätä parhaaksi valintaa koskeva mainos ensimmäisenä vastaan.
Voi kun seuraavaksi saataisiin vielä esim. pankkiryhmien asiakastyytyväisyysvertailussa ryhmä “muut” jaettua erillisiin toimijoihin, joita ovat mm. S-pankki, Ålandsbanken jne. Yhteinen keskiarvo muiden pientoimijoiden kanssa ei varmaankaan ole eduksi Ålandsbankenille.
Viittaat varmaankin tähän: ‘att fatta beslut om förvärv’ vs. ‘to approve acquisitions’. Tässä on ristiriita ja epäselvyys sen suhteen, kuka on se aktiivinen toimija omien ostossa. Sen takia asia ehkä ei etenekään 
Ennen kuin muutkin kuluttavat aikaansa joutavaan sisällölliseen pohdintaan, lienee syytä antaa vinkki: vuosiluku.
Jaa tämä olikin tällainen tarkkaavaisuus- ja huolellisuustehtävä. Minun ei varmaankaan kannattaisi ryhtyä pörssitiedotteiden laatijaksi näillä näytöillä.
Ja seuraavaksi vallataan Norja?
Nordea-ketjussa (viesti 3144) spekuloidaan, kuka ostaa norjalaisen Sbankenin, joka on puhtaasti nettipankki. 1.200 miljoonan pörssihinta + preemio vaatisi Ålandsbankenilta “muutaman” vuoden voitot.
Edit: lisätty hinta ja lainausmerkit. Sori liian nopeasti lähetetystä viestistä, joka saattoi johtaa harhaan.
Spekulointi on (melkein) aina yhtä kivaa. Kyllä minulle Norjan valloitus kelpaisi. Sbankenille ja Ålandsbankenille näyttäisi olevan yhteistä ainakin korkea asiakastyytyväisyys.
Tässä vielä linkki viestiin, johon @Juurikki viittasi:
Tiedoksi, että Ålandsbanken laajentaa manner-Suomessa. Helsingin, Turun, Tampereen, Vaasan ja Oulun lisäksi toiminta tullaan pian aloittamaan myös Jyväskylässä. Lähde: Kauppalehden nettisivuilta löytyvä mainos.
Eilen Keskisuomalaisessa oli myös uutisoitu uudesta konttorista. (maksumuurin takana)
“Haluamme vastata kysyntään ja palvella entistä laajempaa asiakaskuntaa Suomessa ja siksi avaamme uuden yksikön Jyväskylään.”
“Etsimme kahden hengen tiimiä Jyväskylään perustettavaan Private Banking-yksikköömme.”
Mistä arvasit, että Juurikki on jonkin aikaa mielessään valmistellut KISS-metodin 
laajempaa versiota (+PEG & EPS:n kasvu-% & osien summa-laskelma) jossa Ålandsbanken tulee olemaan yhtenä keskeisistä laskuharjoitelman kohteista. Ajatus oli, että joululomalla olisi siihen aikaa.
Olen seurannut viime vuosina tätä toimijaa tarkasti, kun ensin havahduin siihen, millainen asiakaskanta ÅB:lla on. Seuraavaksi huomasin, kuinka leijonanosan liiketuloksesta varainhoito ja private banking tuovat. Ja lopuksi löysin nämä kasvuaihiot, jotka tulevat optiona päälle.
ÅB:han on nimestään huolimatta ensisijaisesti varainhoitaja, jossa esimerkiksi 1-9/2021 aikana private banking -liiketoimintasegmentin liiketulos oli 24,8 miljoonaa euroa ja koko yhtiöllä rullaava 12kk tulos noin 50 miljoonan tasolla (markkina-arvo alkaa nelosella!). Tähän päälle nämä kasvuoptiot Ruotsissa, Crosskeyn kasvu, selvästi kiihtyvä laajentuminen Suomessa ja osakkuusyritykset. Myös asiakaskanta pitkälti varakkaita yrittäjiä, joten pankkitoiminnan lainakannan luottotappioiden erittäin alhaiselle tasolle on looginen selitys.
Tässähän on selkeästi sellainen tilanne, ettei ÅB jostain syystä panosta sijoittajaviestintään lainkaan. Eli yllä olevia asioita ei ole pintautettu sijoittajayleisölle, joten jo pelkästään capital markets day, jossa eriteltäisiin ja läpivalaistaisiin kasvuaihiot, uskoakseni nostaisi kiinnostusta merkittävästi. Mutta jostain syystä yhtiö ei näe tälle tarvetta. Sama logiikka myös ÅB:n markkinointiviestinnässä, sillä voisivat helposti ottaa jalansijaa ja viestinnällistä ilmaherruutta esimerkiksi yhdellä keskeisellä ydinosaamisalueellaan, pohjoismaisten arvo-osakkeiden ja pohjoismaisten pienyhtiöiden osakepoiminnassa.
Joku naureskeli minulle viime vuonna, kun sanoin tämän olevan aika pian 50 euron lappu. Olen yhä samaa mieltä, jos kasvu jatkuu edes vähän sinne päin, mihin nokka nyt näyttää. Jos kasvu jatkuu samalla kulmakertoimella ja skaalautuu samassa suhteessa läpi liiketulokseen, tämä on 60-70 euron lappu parin vuoden sisällä, edellyttäen että sijoittajayhteisö ymmärtää yhtiötä ja omien osakkeiden osto käynnistyy ja jatkuu. Kasvavan varainhoidon skaalautuvuus pitää huolen, että palkkiotuotot tippuvat läpi liiketulokseen myös jatkossa. Yritysjärjestelykorttikin tässä on, mm. eQ.n omistajat ovat ostaneet muutamia vuosia sitten merkittävän osuuden. Muutenkin omistajissa on samoja finanssimaailman tunnettuja henkilöitä taustalla, kun katsoo osuuttaan viime vuosina kasvattaneiden, pääomistajina toimivien yhtiöiden taustoja.
Mielenkiintoista seurata…
Helsingin pörssissä on pieni joukko keskikokoisia pitkään listoilla olleita yrityksiä, jotka ovat laadukkaita, mutta jäävät tutkan alle. Ålandsbanken on tästä hyvä esimerkki niin kuin kuvailit. Kaikki kunnia Wiklöffille mutta mietin, johtuuko tämä ainakin osittain siitä, että vahva perinteinen pääomistaja ei ehkä näe tarvetta.
Toinen hyvä esimerkki on Olvi, jolla myös vahva perinteinen pääomistaja. Laadukkaan pitkään pörssissä olleen yhtiön, jonka tuotteet kaikki tuntevat luulisi olevan kansanosake. Silti alle 15000 osakkeenomistajaa kun kesällä tarkistin pohtiessani ostamista ja tarkastellessani yhtiötä. Ihan ok sijoittajasivut, mutta sijoittajaviestintä toimitusjohtajan vastuulla, mikä mielestäni hieman outoa noin isolle firmalle. En nyt sano, että Olvin ja Ålandsbankenin pitää palkata isoa sijoittajasuhdetiimiä ja ostaa analyytikko seurantaa (vaikka kiva sekin olisi), mutta jos edes joskus olisi CMD ja sijoittajaviestintä annettaisiin jonkun hieman vähemmän kiireisen henkilön kuin TJ:n vastuulle.
Joo meni ketjun aiheen ohi tiedetään.
Analyytikkoseuranta Inderesiltä tuskin kovin paljon maksaa. Jos on varaa palkata 850 työntekijää, ei ole kyse siitä, etteikö olisi varaa ostaa analyysipalvelu murto-osalla yhden työntekijän palkkakuluista.
Onko tässä historian painolastia?Ålandsbanken ei alunperinkään koskaan itse halunnut pörssiin, vaan joutui sinne sota-aikaan vapun 1942 jälkeisenä päivänä viranomaispäätöksellä.
Lisäksi yli 10 vuotta sitten omistuksesta käytiin verinen taistelu, joka nosti hurjasti pörssikurssia. Voi pääomistajalla olla tuo aika vielä hyvin muistissa.
Nyt omistus on keskittynyt ja on varmaankin sitovammin pitävät pääomistajien väliset sopimukset. 20 kertaa B-osaketta äänivaltaisemman A-osakkeen varsin pieni kurssiero verrattuna yleisempään B-osakkeeseen kertoo, että ainakaan nyt ei ole mitään valtausyritystä menossa.
Sopii meille, jotka olemme mukana pienomistajina nauttimassa vuosittaisesta EPS:n kasvusta. Sehän tarkoittaa uuden ohjeistuksen mukaista hurjaa osinkotason nousua. Aiemmassa viestissä onkin jo perusteltu, miksi se keväällä 2022 tulee nousemaan 1€:sta jonnekin 1,60 - 1,70€ tasolle.
Ålandsbankenin pitäisi kyllä palkata Timo Huhtamäki ja Juurikki tarvittaessa-sopimuksella osa-aikaisiksi sijoitusviestintään. Timo vastaisi asiallisesta viestinnästä ja Juurikki julkisuustemppurevittelyistä. 
Ai niin, miksi maksaa siitä, mitä me tehdään jo muutenkin?
Tuulivoima ottaa lisävauhtia
Tämä on pieni askel Suomen osaajapulan ratkaisussa, mutta suuri harppaus Ålandsbankenille.
Ne ihan oikeasti tekee töitä monella saralla ja Ankkalinna-asema antaa siihen hyvät edellytykset.
Koulutusohjelmat kyllä muokataan tarpeen mukaan ja sama juttu pätee Suomen muissa pienissä maakunnissa. Silti jotkut idiootit haluavat poliittisisten fakkiutumistensa takia keskittää kaiken isoihin ja tehottomiin yksiköihin. Koskee varsinkin koulutusta.
Tiedoksi Kuntalehden Menestyvä Suomi -sarjan artikkeli Ålandsbankenin Tuulivoimarahastosta.
Paljon yksityiskohtaista uutta tietoa, jos kiinnostaa. Harmi vaan, heti ensimmäisessä lauseessa on paha asiavirhe.
“Ålandsbanken tarjoaa ensimmäisenä toimijana Suomessa mahdollisuuden omistaa kotimaista tuulivoimatuotantoa avoimen erikoissijoitusrahaston Ålandsbanken Tuulivoiman kautta.”
Lumituuli Oy on tarjonnut saman jo vuodesta 1998 alkaen, ei rahaston kautta, vaan suorana osakeomistuksena. Eikö sitä lasketa? Eräs Juurikin ystävä on pitänyt Juurikin tietoisena asiasta jo viimeiset kaksi vuosikymmentä, kiitos vaan.
Lumituulen toiminta on kannattavaa, mutta osinkoa ei ole luvassa, sillä kaikki voitto menee laajenemiseen. Osakkuussähköä sentään saa takuuhintaan 7,7 snt/kWh. Kaksi tuulimyllyä niillä on toiminnassa ja useita uusia projekteja menossa.
Onko kellään tietoa kuinka merkittävän osan ålandsbankenin tuloksesta tuo tämä Åland Index Solutions? Tietääkö kukaan myöskään ko. liiketoiminnan ansaintamallista, maksu per käyttäjä, maksu per ostos yms?
Muutama huomio Åland Indexista.
A) Åland Index Solutions AB on myyty Doconomylle
Åland Index Solutions AB:n omistivat Ålandsbanken ja Doconomy yhdessä. Ålandsbankenin 2020 vuosikertomuksen sivun 84 mukaan omistusosuus oli 50 prosenttia.
Ålandsbanken kertoi Q3’21 -raportissa myyneensä osuutensa Åland Index Solutions AB:stä Doconomylle, raportin sivulla 3.
B) Doconomyn uusi rahoituskierros
Elokuussa tehdyn kaupan jälkeen 23. syyskuuta 2021 Doconomy järjesti uuden rahoituskierroksen.
→ https://doconomy.com/largest-ever-climate-fintech-investment-round-in-europe-announced/
Tiedotteen mukaan Ålandsbanken kasvatti sijoitustaan Doconomyyn, mutta tarkempaa tietoa omistuspohjasta ei kerrottu.
“The investment round was led by a new investor, CommerzVentures; the specialist fintech investor behind successes including Marqeta, eToro, Mambu, and Bought By Many. Existing investors such as Mastercard, Wiklöf Holding and Ålandsbanken increased their investments in Doconomy.”
“Doconomy AB announced that it has raised SEK 150,000,000 in a round of funding led by new investor CommerzVentures GmbH on September 23, 2021. The transaction also involved participation from returning investors Mastercard Incorporated, Wiklöf Holding Ab, and Ålandsbanken Fondbolag AB. The company has raised $24,000,000 (SEK 209,835,360)”
C) Ålandsbankenin omistusosuus Doconomy AB:sta?
Doconomyn vuosikertomus 2020 löytyy hitta.se -sivustolta. → Doconomy AB - Företagsinformation | hitta.se
5591630602_2020-12.pdf (582,4 Kt)
Vuosikertomuksen luvuilla omistusosuudet olisivat olleet PihlWik2030 AB 23,6 %, Ålandsbanken 18,8 %, Wiklöf Holding 12,6 %, Muut 44,8 %
Talouselämän Anders Wiklöfin haastattelussa todettiin Ålandsbankenin olevan Doconomyn suurin omistaja.
Doconomyn nettisivujen FAQ-osiossa omistuspohjasta kerrotaan hieman eri tavalla. → https://doconomy.com/frequently-asked-question/
Todennäköisesti sivuja ei ole vielä päivitetty uuden rahoituskierroksen jälkeen.
“Doconomy is owned by the team and by private investors. All with the collective belief that we need to do something about the state of the planet. Doconomy’s partner-bank, Ålandsbanken is also minority shareholder.”
Ålandsbankenin ja Doconomyn seuraavista 2021 vuosikertomuksista viimeistään selviää tarkka omistusosuus.
D) Doconomyn liiketoimintamallista
Doconomy on perustettu vuonna 2018 ja DO-mobiilipankkipalvelu lanseerattiin v. 2019.
Doconomyn sivuilla kerrotaan yhtiön liiketoimintamallista näin:
"What is the Doconomy business model?
“Doconomy will earn revenue through our mobile banking service – on savings, transaction volumes and the payment- & credit card. Doconomy will offer competitive terms for the consumer and will make retail partners pay for their climate impact and the possibility to compensate through their customers. We will over time review the possibility to expand our offering also into other segments. The Doconomy model will be transparent and available online.”
Tässä haastattelussa CEO Nathalie Green kertoo tarkemmin liiketoimintamallista.
https://blue-dun.com/doconomy-banking-with-an-environmental-conscience/
Q. How does Doconomy make money?
A. In our B2B business, the business model is that you pay a license to use the index. It’s a cost per user and card. In our consumer efforts, there’s a freemium offering and a premium offering. There’s a monthly fee for the premium version of the app.
Doconomyn B2B-liiketoiminnassa maksetaan indeksin käyttölupa.
Kuluttajille on freemium- ja premium-versiot ja sovelluksen premium-versiosta peritään kuukausimaksu. Eli hyödynnetään freemium-liiketoimintamallia, jossa palvelua tarjotaan asiakkaalle ilmaiseksi, mutta maksua vastaan käyttäjä saa lisää sisältöä palvelulle.
Kiitos, Contrafun, perusteellisesta Doconomyn selvittelystä.
Asiasta toiseen. Siitä on jo kuukausi, kun Ålandsbanken ilmoitti 375 000 kpl / max. 10,5 M€ B-osakkeen hankinnasta. Mitään ei ole tapahtunut, mutta onhan tässä valtuutusaikaa vielä maaliskuun 2022 loppuun.
Osaomistajia olisi tietysti lämmittänyt, jos ostot olisi tehty pörssistä pikkuhiljaa, sillä se olisi nostanut kurssia kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Toisaalta pitkäaikaiselle omistajalle on sama, minkä hintainen osake on, jos ostaminen tai myyminen ei kiinnosta, vaan fokus on tuloksenteossa. Viitaten aiempaan keskusteluun, tällöin pankin ja sitä kautta myös omistajien etu olisi, että omien ostot saataisiin edullisella hinnalla.
Keskustelussa ei ole vielä käsitelty pörssitiedotteen kaikkia yksityiskohtia. Ensiksikin 10,5 M€ / 375 000 B-osaketta = 28 €/kpl. Nyt kurssi on 10-15 % korkeampi. Onneksi kyseessä ei ole max. 10,5 M€ ja min. 375 000 kpl. Vain max. € on määritelty. Kpl-määrä joustaa.
Pörssitiedote antaa perustelut kaupan toteuttamiseksi yhtenä blokkikauppana, joskin päivän pörssikurssiin. Lainaus ruotsiksi ja englanniksi.
"Förvärv av aktier inleds tidigast den 9 november 2021 och avslutas senast den 30 mars 2022. Aktierna förvärvas med fritt eget kapital via handel på Nasdaq Helsinki Oy i en eller flera omgångar till det pris som fastställs i offentlig handel på Nasdaq Helsinki Oy på dagen för förvärvet. Aktier förvärvas och betalas enligt regler på Nasdaq Helsinki Oy.
Aktierna förvärvas i syfte att utveckla Ålandsbankens kapitalstruktur, för att användas som vederlag i företagsförvärv eller industriella omorganiseringar, som en del av Ålandsbankens incentivsystem och annars för att överlåtas vidare eller behållas i Ålandsbanken. Därmed finns det vägande ekonomiska skäl för att genomföra ett riktat förvärv."
"The acquisition of shares will begin at the earliest on November 9, 2021 and will end at the latest on March 30, 2022. The shares will be acquired using unrestricted equity capital in public trading on the Nasdaq Helsinki Oy (Helsinki Stock Exchange) on the day of the acquisition. The shares will be acquired and paid for according to the rules of Nasdaq Helsinki Oy.
The shares will be acquired in order to change the Bank of Åland’s capital structure, to be used as consideration in acquisitions of companies or sectoral reorganisations or as part of the Bank of Åland’s incentive programmes and may otherwise be transferred onward or kept by the Bank of Åland. There are thus weighty financial reasons to carry out a targeted acquisition."
Voi olla, että monipuolinen muotoilu kuuluu kaavaan, jolla annetaan oikeus mahdollisimman suureen harkintaan. Silti kiinnostaisi spekuloida, mitä tämä kohta vaihtoehdoista voisi tarkoittaa:
“för att användas som vederlag i företagsförvärv eller industriella omorganiseringar” (“to be used as consideration in acquisitions of companies or sectoral reorganisations”). Any ideas?
Lähtökohtaisesti pitäisin tuota lakitekstinä. Harvoin yhtiöt hyötyvät siitä, että rajoittavat omia mahdollisuuksiaan omien osakkeiden käytössä. Käytännössähän tuo tarkoittaisi yritysjärjestelyiden toteuttamista osaketta hyödyntäen, mutta sen sä kyllä varmasti tiedät ilman selittämistäkin. 
Toi boldattu osuus on sen sijaan kiinnostava, koska tuollainen järjestely on ymmärtääkseni harvinainen. Ålandsbankenille tuo taitaa olla tosin vähän pakollinen, koska osakkeita vaihtuu niin vähän. Mutta ei tuokaan vaihtoehto tulisi helppo olemaan, koska omistus on niin uskomattoman keskittynyttä. 300 tuhannen B-osakkeen omistuksia ei ole kuin Wiklöfillä ja Ålandia Försäkringillä. 200 tuhanteen pääsevät Etra Invest ja Veritas. Lopuissakin kuusinumeroisissa omistuksissa on sellaisia omistajia, joiden ei luulisi päästävän ihan mielellään irti lapuistaan (Erhnroothit ja muut, joilla on myös A-osaketta). Onko ÅB:n taktiikkana kutitella salkunhoitajia ja katsoa, josko saisivat ostettua heiltä isompia positioita? Mene ja tiedä.
E: tarkemmin ajatellen (ja lukien) voisi olla niinkin, että ÅB on tiedostanut omien osakkeiden markkinalta oston hankaluuden, ja on siksi kirjannut tiedotteeseen jotakin, jolla voi oikeuttaa blokkikaupat omien ostossa. En ole lakimies, mutta tuo lauseiden muotoilu ei ole muuten kovinkaan järkevä.
Suomen Sijoitustutkimuksen uusi rahastoraportti julkaistu tänään. Marraskuussa kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoitettiin 73 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma laski 156 miljardiin euroon.
https://www.sijoitustutkimus.fi/2021/12/omikron-virusmuunnos-tuotti-epavarmuutta-markkinoille-rahastoihin-silti-73-miljoonaa-euroa-uutta-paaomaa/
Ålandsbankenin osalta ei nähty suuria muutoksia.
| Rahasto- pääoma (MEUR) |
Netto- merkinnät (MEUR) |
Osuuden- omistajia |
Netto- merkinnät YTD (MEUR) |
|
|---|---|---|---|---|
| tammikuu 2021 | 3 377,02 | -3,48 | 156 170 | -3,48 |
| helmikuu 2021 | 3 466,45 | 35,01 | 156 315 | 31,53 |
| maaliskuu 2021 | 3 591,73 | 16,59 | 156 997 | 48,12 |
| huhtikuu 2021 | 3 655,25 | 9,17 | 157 134 | 69,88 |
| toukokuu 2021 | 3 728,76 | 63,24 | 158 483 | 149,77 |
| kesäkuu 2021 | 3 789,81 | 5,1 | 159 137 | 154,93 |
| heinäkuu 2021 | 3 893,71 | 21,18 | 159 940 | 215,5 |
| elokuu 2021 | 3 961,72 | 10,62 | 160 167 | 226,12 |
| syyskuu 2021 | 3 932,20 | 13,58 | 161 002 | 239,51 |
| lokakuu 2021 | 4 026,83 | 6,73 | 162 134 | 246,24 |
| marraskuu 2021 | 4 022,72 | 12,99 | 163 016 | 259,23 |
Pohjoismaiset pienyhtiöt -rahasto jatkaa tasaista kasvuaan.
| Rahasto | Syyskuu 2021 (M€) | Lokakuu 2021 (M€) | Marraskuu 2021 (M€) |
|---|---|---|---|
| Ålandsbanken Asuntorahasto | 4,5 | - | - |
| ÅB Pohjoismaiset Pienyhtiöt | 3,9 | 4,6 | 6,8 |
| Ålandsbanken Varainhoito | 3,1 | 3,6 | 3,4 |
| Ålandsbanken Euro High Yield | 2,4 | -8,1 | 2,1 |
| Ålandsbanken Euro Bond | 1,8 | -1,9 | -3,8 |
| Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko | 1,7 | 20,5 | 5,4 |
| Ålandsbanken Green Bond | 0,9 | -0,3 | 0,6 |
| Ålandsbanken Norden | 0 | -1,0 | 0,5 |
| Ålandsbanken Eurooppa | -0,2 | 0,2 | 2,0 |
| Ålandsbanken Maailma | -4,6 | -10,8 | -3,9 |
| Yhteensä | 13,5 | 6,8 | 13,0 |
