Osakesijoittaminen

Ålandsbanken -ketju

Olen seurannut viime vuosina tätä toimijaa tarkasti, kun ensin havahduin siihen, millainen asiakaskanta ÅB:lla on. Seuraavaksi huomasin, kuinka leijonanosan liiketuloksesta varainhoito ja private banking tuovat. Ja lopuksi löysin nämä kasvuaihiot, jotka tulevat optiona päälle.

ÅB:han on nimestään huolimatta ensisijaisesti varainhoitaja, jossa esimerkiksi 1-9/2021 aikana private banking -liiketoimintasegmentin liiketulos oli 24,8 miljoonaa euroa ja koko yhtiöllä rullaava 12kk tulos noin 50 miljoonan tasolla (markkina-arvo alkaa nelosella!). Tähän päälle nämä kasvuoptiot Ruotsissa, Crosskeyn kasvu, selvästi kiihtyvä laajentuminen Suomessa ja osakkuusyritykset. Myös asiakaskanta pitkälti varakkaita yrittäjiä, joten pankkitoiminnan lainakannan luottotappioiden erittäin alhaiselle tasolle on looginen selitys.

Tässähän on selkeästi sellainen tilanne, ettei ÅB jostain syystä panosta sijoittajaviestintään lainkaan. Eli yllä olevia asioita ei ole pintautettu sijoittajayleisölle, joten jo pelkästään capital markets day, jossa eriteltäisiin ja läpivalaistaisiin kasvuaihiot, uskoakseni nostaisi kiinnostusta merkittävästi. Mutta jostain syystä yhtiö ei näe tälle tarvetta. Sama logiikka myös ÅB:n markkinointiviestinnässä, sillä voisivat helposti ottaa jalansijaa ja viestinnällistä ilmaherruutta esimerkiksi yhdellä keskeisellä ydinosaamisalueellaan, pohjoismaisten arvo-osakkeiden ja pohjoismaisten pienyhtiöiden osakepoiminnassa.

Joku naureskeli minulle viime vuonna, kun sanoin tämän olevan aika pian 50 euron lappu. Olen yhä samaa mieltä, jos kasvu jatkuu edes vähän sinne päin, mihin nokka nyt näyttää. Jos kasvu jatkuu samalla kulmakertoimella ja skaalautuu samassa suhteessa läpi liiketulokseen, tämä on 60-70 euron lappu parin vuoden sisällä, edellyttäen että sijoittajayhteisö ymmärtää yhtiötä ja omien osakkeiden osto käynnistyy ja jatkuu. Kasvavan varainhoidon skaalautuvuus pitää huolen, että palkkiotuotot tippuvat läpi liiketulokseen myös jatkossa. Yritysjärjestelykorttikin tässä on, mm. eQ.n omistajat ovat ostaneet muutamia vuosia sitten merkittävän osuuden. Muutenkin omistajissa on samoja finanssimaailman tunnettuja henkilöitä taustalla, kun katsoo osuuttaan viime vuosina kasvattaneiden, pääomistajina toimivien yhtiöiden taustoja.

Mielenkiintoista seurata…

14 tykkäystä

Helsingin pörssissä on pieni joukko keskikokoisia pitkään listoilla olleita yrityksiä, jotka ovat laadukkaita, mutta jäävät tutkan alle. Ålandsbanken on tästä hyvä esimerkki niin kuin kuvailit. Kaikki kunnia Wiklöffille mutta mietin, johtuuko tämä ainakin osittain siitä, että vahva perinteinen pääomistaja ei ehkä näe tarvetta.

Toinen hyvä esimerkki on Olvi, jolla myös vahva perinteinen pääomistaja. Laadukkaan pitkään pörssissä olleen yhtiön, jonka tuotteet kaikki tuntevat luulisi olevan kansanosake. Silti alle 15000 osakkeenomistajaa kun kesällä tarkistin pohtiessani ostamista ja tarkastellessani yhtiötä. Ihan ok sijoittajasivut, mutta sijoittajaviestintä toimitusjohtajan vastuulla, mikä mielestäni hieman outoa noin isolle firmalle. En nyt sano, että Olvin ja Ålandsbankenin pitää palkata isoa sijoittajasuhdetiimiä ja ostaa analyytikko seurantaa (vaikka kiva sekin olisi), mutta jos edes joskus olisi CMD ja sijoittajaviestintä annettaisiin jonkun hieman vähemmän kiireisen henkilön kuin TJ:n vastuulle.

Joo meni ketjun aiheen ohi tiedetään.

4 tykkäystä

Analyytikkoseuranta Inderesiltä tuskin kovin paljon maksaa. Jos on varaa palkata 850 työntekijää, ei ole kyse siitä, etteikö olisi varaa ostaa analyysipalvelu murto-osalla yhden työntekijän palkkakuluista.

Onko tässä historian painolastia?Ålandsbanken ei alunperinkään koskaan itse halunnut pörssiin, vaan joutui sinne sota-aikaan vapun 1942 jälkeisenä päivänä viranomaispäätöksellä.

Lisäksi yli 10 vuotta sitten omistuksesta käytiin verinen taistelu, joka nosti hurjasti pörssikurssia. Voi pääomistajalla olla tuo aika vielä hyvin muistissa.

Nyt omistus on keskittynyt ja on varmaankin sitovammin pitävät pääomistajien väliset sopimukset. 20 kertaa B-osaketta äänivaltaisemman A-osakkeen varsin pieni kurssiero verrattuna yleisempään B-osakkeeseen kertoo, että ainakaan nyt ei ole mitään valtausyritystä menossa.

Sopii meille, jotka olemme mukana pienomistajina nauttimassa vuosittaisesta EPS:n kasvusta. Sehän tarkoittaa uuden ohjeistuksen mukaista hurjaa osinkotason nousua. Aiemmassa viestissä onkin jo perusteltu, miksi se keväällä 2022 tulee nousemaan 1€:sta jonnekin 1,60 - 1,70€ tasolle.

Ålandsbankenin pitäisi kyllä palkata Timo Huhtamäki ja Juurikki tarvittaessa-sopimuksella osa-aikaisiksi sijoitusviestintään. Timo vastaisi asiallisesta viestinnästä ja Juurikki julkisuustemppurevittelyistä. :wink: Ai niin, miksi maksaa siitä, mitä me tehdään jo muutenkin?

11 tykkäystä

Tuulivoima ottaa lisävauhtia

3 tykkäystä

Tämä on pieni askel Suomen osaajapulan ratkaisussa, mutta suuri harppaus Ålandsbankenille.

Ne ihan oikeasti tekee töitä monella saralla ja Ankkalinna-asema antaa siihen hyvät edellytykset.

Koulutusohjelmat kyllä muokataan tarpeen mukaan ja sama juttu pätee Suomen muissa pienissä maakunnissa. Silti jotkut idiootit haluavat poliittisisten fakkiutumistensa takia keskittää kaiken isoihin ja tehottomiin yksiköihin. Koskee varsinkin koulutusta.

4 tykkäystä