Osakesijoittaminen

Allokaatio- ja hajautustaktiikat

Haluaisin aloittaa uuden keskustelun allokaatio- ja hajautustaktiikoista. Aihe liippaa lähelle sijoitusstrategiaketjua, mutta näkisin tämän spesifimpänä aiheena, josta sopisi olla oma keskustelunsa. Tässä ei keskusteltaisi ollenkaan osakevalinnoista vaan pääomien allokaatioista eri sijoitustuotteiden välillä. Verneri ja palstapoliisit - yhdistäkää jos näette sen paremmaksi.

Etenkin perinteisemmät varainhoitajat tarkoittavat allokaatioratkaisuilla yleensä osake vs korkopainotusta sekä osakemarkkinoiden sisällä maantieteellistä painotusta. “Siirrämme USAn ylipainoon ja kehittyvät alipainoon” -tyylisiä ratkaisuja.

Minusta aihetta voi lähestyä vielä monipuolisemmin ja haluaisin kuulla millaisin taktiikoin ja miten te foorumilaiset lähestytte allokaatio- ja hajautusratkaisuja.

Osakkeet:

  • Suorat vs rahastot: Suorat osakkeet, ETFt & Rahastot (ja näiden sisällä: indeksi vs toimiala vs sijoitustyyli)
  • Osakepaino vs käteinen
  • Osakkeiden maantieteellinen hajautus
  • Keskenään korreloimattomat osakeluokat
  • Short vs long painotus
  • Kasvu vs Arvo
  • Pien- vs suuryhtiöt

Perinteiselle osakesijoittamiselle vaihtoehtoiset sijoitukset:

  • Näiden painoarvo varallisuudesta
  • Näiden korreloimattomuus osakemarkkinoille
  • Asunnot, Kiinteistösijoitukset, kiinteistörahastot
  • Energia, infra, hoiva ja muut vaihtoehtoiset rahastot
  • Korkorahastot
  • Hedgerahastot
  • Vertaislainat
  • Hyödykkeet
  • Cryptot

Minusta aihe on erittäin ajankohtainen kahdesta syystä: Osakemarkkinoiden arvostustaso on korkea ja siten altistunut riskeille. Toisekseen keskuspankkipolitiikka altistaa globaalisti inflaatiolle.

Validit kysymykset näiden osalta ovat:
Miten piensijoittaja voi järkevästi madaltaa osakemarkkinariskiään, riski/tuottosuhdettaan ja inflaatioriskiään allokoiden varojaan edellämainittujen kesken?
Miten saavuttaa korreloimattomia tuottoja ja näiden välisillä allokaatioratkaisuilla luomaan ylituottoa yli ajan?

Uskoisin typpillisen foorumin jäsenen olevan 70-100% osakkeissa, loput käteisessä ja erityinen exposure pienille suomalaisille kasvuyhtiöille. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää ja varmasti sopii monen sijoitussuunnitelmaan hyvin.

Kuulemani perusteella etenkin Nomad Invest käyttää aika joustavasti melkein koko yllämainittua työkalupakkia.

Miten olette käyttäneet yllämainittuja allokaatioratkaisuja? Miten koette näiden tuovan osakemarkkinoista korreloimatonta tuottoa? Millaisia tuottoja olette saaneet ja millaista tavoittelette?

Muistan ainakin Saulin ja Juhan kertoneen sijoittaneensa Taalerin joihinkin vaihtoehtoisiin rahastoihin (mihin?). Onko muilla kokemuksia? Millaisia tuottoja näistä.


Avaan omaa tilannettani:
En koe itse olevani pitkällä ylläolevissa ratkaisuissa omien sijoitusteni osalta.
En edes haluakkaan liian kompleksiselle tielle lähteä. Joskin haluaisin oppia ja ymmärtää enemmän ja arvioida uusia vaihtoehtoja.

Osakepaino - En tee suuria osakepainomuutoksia. Paino tyypillisesti 85-90% - Joskin olen valmis laskemaan nyt vähän osakepainoani hiljalleen (~80% tasolle). Arvostustasojen ja tuotto-odotusten parantuessa olisin valmis kevyeen vipuun.
Osake vs. rahastot - Sijoitan molempiin. Suoria osakkeita on hivenen enemmän. Rahastoilla ja ETF:llä pyrin tasaamaan maantieteellistä riskiä ja oman osaamattomuuteni riskejä. Sijoitan myös markkinoille joihin en halua/osaa tehdä merkittäviä suoria sijoituksia (PYN elite, USA, kehittyvät) sekä tiettyihin toimiala ETF:iin (digitalisaatio, robotiikka, lääketiede)

Korreloimattomien osalta minulla ei ole paljoa hyviä ratkaisuja käytössä. Sijoitan jonkin verran vertaislainoihin (alle 5% varallisuudesta). Nämä ovat etenkin lyhytaikaisissa lainoissa, jotka kiertävät usein ja toimivat siten lisäkäteispuskurina, jota voisi purkaa osakemarkkinoiden tuottonäkymien parannuttua. Näillä saa pientä (~5%) tuottoa “käteiselle”. Riski on olemassa mutta luottotappiot ovat olleet melko vähäisiä toistaiseksi.
Lisäksi olen pienellä panoksella kokeillut smart15 rahastoa. Tämä onkin tuottanut vain tappiota. Aion holdata sitä toistaiseksi, sillä panos ei ole iso ja haluan nähdä voiko sillä pitkässä juoksussa saavuttaa korreloimatonta tuottoa.

Minua kiinnostaisi tutustua enemmän vaihtoehtoisiin rahastoihin joilla voisi saada lähelle osakemarkkinoiden tuottoa erilaisella riskiprofiililla. Esim. infra, kiinteistö, energia, hoivarahastot.

Olen myös harkinnut kultaa tai cryptoja inflaatiosuojana. Sijoitukset ovat jääneet tekemättä, sillä näiden tuottamattomuus ei oikein houkuttele. Cryptoista en myöskään mitään ymmärrä, joten olen perinteisesti suhtautunut varauksella. Lisäksi on hyvin vaikea arvioida, missä scenaarioissa ja kuinka paljon hyötyisin pienestä kultapositiosta.

Omistusasuminenkin on toki sijoitus, mutta itse en laske sitä yhteen edellisten aktiivisten ratkaisujen kanssa.

11 tykkäystä

Amatööri-käsitykseni on, että tälläisiä monitahoisia ja hyvin pitkälle vietyjä allokaatioita tarvii jos:

1)on hemmetin rikas, eli tarvitaan ääri-konservatiivinen strategia
2)ei kykene hahmottamaan ns. voittaja-osakkeita
3)näiden yhdistelmä

Itse osakkeita poimiessa en ole ikinä koskaan ajatellut sitä riski-allokaation kautta. Esim. en osallistunut Titaniumin antiin puolen vuoden tuloilla, koska halusin riskihajauttaa hoivakoti-sektorille, vaan koska näin sopivan riski/tuotto-suhteen.

Hyvä kysymys, yksinkertainen vastaus:

  • Real Estate 1/3: sijoitusasunto, hoivarahasto, metsärahasto.
  • Osakemaailma ja muut 1/3: pääsalkku, jossa arvofirmoja. Isoin omistus on hyvin hoidettu kansainvälinen perheyhtiö (perheomistus 80%)/holding-yhtiö, joka myös sijoittaa listaamattomiin yrityksiin ja on äärimmäisen hajautettu. Kyseisen yhtiön vuosikustannukset noin 0.45% GAV ja osinko 2.5%/v (ml. koronav. 2020). Pienempi lottosalkku. Joitakin aktiivisesti hoidettuja rahastoja (OP-Venäjä, OP-mikroyhtiöt Suomi, Seligson Phoebus, Brands 25 ja Pharma 25). KPY, koska tykkään matalasta osinkoverotuksesta.
  • Cash 1/3.

Oma asunto. Ei kultaa. Ei kryptoja. Kyseessä siis konservatiivinen strategia.

1 tykkäys

Voitko kertoa hoiva- ja metsärahastoista. Mihin rahastoihin olet sijoittanut?
Millaisia tuottoja olet saanut ja oletat jatksosa saavasi?
Millaiset kulut rahastoissa?

Op-palvelukiinteistöt. Tuotto ~ 5%/v. Hallinnointipalkkio 1.9%.
S-metsärahasto. Tuotto ~ 7%/v. Hallinnointipalkkio 1.5%.
Täytyy kuitenkin sanoa, että niiden paino salkussa yhdessä on <5%, enkä lähtisi mukaan isommalla painolla. Kun on oma asunto ja sijoitusasunto, niin mielestäni nämä real-estate rahastot eivät saa olla ylipainossa.

1 tykkäys

Mulla on n. 70-75% osakkeissa ja melkein kaikki small ja midcap, pois lukien sampo ja evo.

Pyrin pitämään salkussa nyt käteistä, sillä salkku on mielestäni tarpeeksi suuri, vaikka 30%cash.

Sampoa lukuunottamatta kaikki sijoitukset ovat tuottohakuisia tällä hetkellä pitkälle digi ja digitaalinen distruptioon ja kasvuyhtiöitä.

Uudet Yhtiöt pyrin löytämään vahvaa kasvua riittävän edullisesti, mielellään kasvun kiihtymisvaiheessa ja kannattavuuden skaalautumis vaiheessa.

Mieluusti, liikevaihdon kasvu, suhteellisen kannattavuuden kasvu ja kertoimet samaan pakettiin, kiitos.

Kassaa pyrin lisäämään, sillä osakkeissa on jo yli miljoona…

Kassa ollaan valmiina allokoimaan turvallisiin isoihin vakaisiin maltillisesti kasvaviin yrityksiin, jos ne saa halvalla! (toivelista jo koottu)

Velkaa on vähän jos asuntolaina lasketaan, valmius ottaa tarvittaessa Vipua, jos dyykataan kunnolla.

3 tykkäystä

Hoivarahastot ovat mainio sijoitus hajautuksen kannalta, koska ne eivät reagoi osakemarkkinan myllerryksiin. Hoivan tuottokehitys on myös erittäin ennustettava eikä mahdollisen tuottotason laskutrendin pitäisi yllättää sijoittajaa housut kintuissa.

Ammattisijoittajalle Hoiva voi tarjota myös defensiivisen käteispuskurin hyvällä korolla, jota voi käyttää tarvittaessa elämiseen tai sijoittamiseen, kun osakemarkkina on alhaalla eikä sitä ole kannattavaa realisoida.

Hoivarahastojen (Titanium ja Eq) vuosituotto on vaihdellut viime vuosina siinä 7-9% välillä.

Osakkeista muutamalle lähivuodelle voisi saada vielä kohtuuhintaisista kiinteistö-Reiteistä melko defensiivistä tuottoa, koska voisi olettaa niiden arvostustasojen ja osingon korjaavaan muutaman vuoden aikajänteellä historiallisen tason tuntumaan.

1 tykkäys

Kiitos toistaiseksi kaikille tähän kirjottaneille. Valitettavasti keskustelu ei vielä oikein lähtenyt lentoon, ehkäpä aihe ei monia palstalaisia kiinnosta.

Aiheeseen liittyvä loistava inderes podi osake- ja käteispainosta.
Nämä aiheet sopivat minusta hyvin tähän ketjuun.

Muissa keskusteluissa moni tuntuu mainitsevan tekevänsä myyntejä käteispainon nostamiseksi.
Kyseessä on silloin juurikin allokaatiopäätös osakepainon ja käteispainon välillä.

Osakepainon määritelly osoittautui podissa haastavaksi.
Minä käytän seuraavaa tapaa:
(osake- ja osakerahastosijoitukset) / (sijoitusvarallisuus + käteinen - sijoitusvelat)

Tuo on yksiselitteinen, eikä aiheuta ristiriitaa tilanteissa, joissa ottaa velkavipua.
Esim. Saulin kuvaama tilanne jossa otti korona-dipissä vipua.
Kuvitellaan, että lähtötilanne oli 90 rahayksikköä osakkeissa & 10 rahayksikkö muissa sijoituksissa. Käteinen 0.
Lisätään osakepainoa ottamalla velkaa 20 rahaa ja sijoittamalla nämä osakkeisiin.
Osakepaino: (90 + 20) / (90 +20 +10 -20) = 110 / 100 = 110%
Sijoituspaino olisi tässä 120 % (käteispaino -20%)

Oman sijoitusstrategian mukaista on liukua tilanteen mukaan 80 - 120% sijoituspainolla. Tosin yli 100 tarkoittaisi poikkeustilannetta.
Osakkeissa on viime aikoina ollut n. 90% sijoitusvarallisuudesta. Osakepainon näkisin liukuvan 80-100% sijoitusvarallisuudesta tilanteen mukaan. Eli teoriassa osakepaino ylläolevien lukujen mukaan voisi olla 64 - 120%.
Noin isolla haitarilla en ole operoinut, enkä itseasiassa ole edes vipua ikinä ottanut vaikka luotto on valmiina.

Viimeaikainen käteispaino ollut n.10% ja näkisin nyt aiheelliseksi sijoittaa osakkeisiin alle säästöasteen ja kasvattaa purskuria. Mietinnässä on pitääkö tämä käteisenä vai harkita muita omaisuusluokkia.

Kuten podistakin kävi ilmi, tässä vaihtoehtojen viidakossa on hyvin oleellista millainen sijoitusstrategia on, millainen riskinottohalu, sijoitushorisontti ja mahdollisuus säästöihin tulevaisuudessa.

Vaikka podissa puhuttiin osakepainon voivan olla sitä korkeampi jos säästöaste on positiivinen. Minusta on oleellisempaa verrata säästöastetta nykyisen salkun kokoon. Jos salkku olisi 1M€ ja palkasta säästäisi 15k€ vuodessa, olisi tuo tuleva säästövirta lähes epärelevantti. Jos taas salkku on 100k€ ja säästää 15k€ vuodessa voi hyvin mielin jättää osakeallokaatiopohdinnan vähän pienemmälle.

Ps. vielä ajatusleikki. Sauli muistaa joka välissä nostaa esiin sen, että mallisalkkuun ei voi lisätä rahaa. Minusta tuo tuska on hyvin helppo tuntea osakesäästötilillä… Eli ei se mallisalkku siis niin poikkeuksellinen ole.

2 tykkäystä

Tuo asunnolla vivuttamisen laskenta on vähän haastavaa. Itse esim. koronadipissä käytin lyhennysvapaita ja sijoitin osakkeisiin. Siirsin siis asuntolainaa eteenpäin. Otin myös hieman lainaa asuntoa vasten kun yksi osa lainasta tuli maksetuksi eli kk-menot säilyivät samana, mutta sijoitettava varallisuus kasvoi. Tietyllä tavalla se, että maksaa asuntolainaa 20v ja samalla sijoittaa ylijäämiä on vivuttamista.

Miten muut ovat sijoittaneet reaaliomaisuuteen ilman sijoitusasuntoja? Pankkien kiinteistörahastojen kulut ovat järjestään kovin korkeita. Eli mitä kustannustehokkaita ja ”turvallisia” kohteita porukalla on käytössä?

2 tykkäystä

[quote=“Porssi-Petteri, post:8, topic:13318, full:true”]
Kiitos toistaiseksi kaikille tähän kirjottaneille. Valitettavasti keskustelu ei vielä oikein lähtenyt lentoon, ehkäpä aihe ei monia palstalaisia kiinnosta.

Kyllä varmasti kiinnostaa mutta luulen että suurella osalla palstalaisia on yhtä edesvastuutonta allokointi kuin allekirjoittaneellakin. Mielellään kyllä luetaan mutta ei kirjoiteta kun ei löydy ryhtiä lähteä hakemaan muita omaisuusluokkia salkkuun.
Aikakin on nyt suosinut tällaista törttöilyä vuosikausia. Monesti sitä on yrittänyt terästäytyä ja alkaa hajauttamaan muihin kohteisiin mutta nyt vasta jotenkin tuntuu että aika on tosiaan koittanut. Liian hysteeristä meno jo osakemarkkinoilla meikäläisen makuun.

1 tykkäys