Osakesijoittaminen

Allokaatio- ja hajautustaktiikat

Haluaisin aloittaa uuden keskustelun allokaatio- ja hajautustaktiikoista. Aihe liippaa lähelle sijoitusstrategiaketjua, mutta näkisin tämän spesifimpänä aiheena, josta sopisi olla oma keskustelunsa. Tässä ei keskusteltaisi ollenkaan osakevalinnoista vaan pääomien allokaatioista eri sijoitustuotteiden välillä. Verneri ja palstapoliisit - yhdistäkää jos näette sen paremmaksi.

Etenkin perinteisemmät varainhoitajat tarkoittavat allokaatioratkaisuilla yleensä osake vs korkopainotusta sekä osakemarkkinoiden sisällä maantieteellistä painotusta. “Siirrämme USAn ylipainoon ja kehittyvät alipainoon” -tyylisiä ratkaisuja.

Minusta aihetta voi lähestyä vielä monipuolisemmin ja haluaisin kuulla millaisin taktiikoin ja miten te foorumilaiset lähestytte allokaatio- ja hajautusratkaisuja.

Osakkeet:

  • Suorat vs rahastot: Suorat osakkeet, ETFt & Rahastot (ja näiden sisällä: indeksi vs toimiala vs sijoitustyyli)
  • Osakepaino vs käteinen
  • Osakkeiden maantieteellinen hajautus
  • Keskenään korreloimattomat osakeluokat
  • Short vs long painotus
  • Kasvu vs Arvo
  • Pien- vs suuryhtiöt

Perinteiselle osakesijoittamiselle vaihtoehtoiset sijoitukset:

  • Näiden painoarvo varallisuudesta
  • Näiden korreloimattomuus osakemarkkinoille
  • Asunnot, Kiinteistösijoitukset, kiinteistörahastot
  • Energia, infra, hoiva ja muut vaihtoehtoiset rahastot
  • Korkorahastot
  • Hedgerahastot
  • Vertaislainat
  • Hyödykkeet
  • Cryptot

Minusta aihe on erittäin ajankohtainen kahdesta syystä: Osakemarkkinoiden arvostustaso on korkea ja siten altistunut riskeille. Toisekseen keskuspankkipolitiikka altistaa globaalisti inflaatiolle.

Validit kysymykset näiden osalta ovat:
Miten piensijoittaja voi järkevästi madaltaa osakemarkkinariskiään, riski/tuottosuhdettaan ja inflaatioriskiään allokoiden varojaan edellämainittujen kesken?
Miten saavuttaa korreloimattomia tuottoja ja näiden välisillä allokaatioratkaisuilla luomaan ylituottoa yli ajan?

Uskoisin typpillisen foorumin jäsenen olevan 70-100% osakkeissa, loput käteisessä ja erityinen exposure pienille suomalaisille kasvuyhtiöille. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää ja varmasti sopii monen sijoitussuunnitelmaan hyvin.

Kuulemani perusteella etenkin Nomad Invest käyttää aika joustavasti melkein koko yllämainittua työkalupakkia.

Miten olette käyttäneet yllämainittuja allokaatioratkaisuja? Miten koette näiden tuovan osakemarkkinoista korreloimatonta tuottoa? Millaisia tuottoja olette saaneet ja millaista tavoittelette?

Muistan ainakin Saulin ja Juhan kertoneen sijoittaneensa Taalerin joihinkin vaihtoehtoisiin rahastoihin (mihin?). Onko muilla kokemuksia? Millaisia tuottoja näistä.


Avaan omaa tilannettani:
En koe itse olevani pitkällä ylläolevissa ratkaisuissa omien sijoitusteni osalta.
En edes haluakkaan liian kompleksiselle tielle lähteä. Joskin haluaisin oppia ja ymmärtää enemmän ja arvioida uusia vaihtoehtoja.

Osakepaino - En tee suuria osakepainomuutoksia. Paino tyypillisesti 85-90% - Joskin olen valmis laskemaan nyt vähän osakepainoani hiljalleen (~80% tasolle). Arvostustasojen ja tuotto-odotusten parantuessa olisin valmis kevyeen vipuun.
Osake vs. rahastot - Sijoitan molempiin. Suoria osakkeita on hivenen enemmän. Rahastoilla ja ETF:llä pyrin tasaamaan maantieteellistä riskiä ja oman osaamattomuuteni riskejä. Sijoitan myös markkinoille joihin en halua/osaa tehdä merkittäviä suoria sijoituksia (PYN elite, USA, kehittyvät) sekä tiettyihin toimiala ETF:iin (digitalisaatio, robotiikka, lääketiede)

Korreloimattomien osalta minulla ei ole paljoa hyviä ratkaisuja käytössä. Sijoitan jonkin verran vertaislainoihin (alle 5% varallisuudesta). Nämä ovat etenkin lyhytaikaisissa lainoissa, jotka kiertävät usein ja toimivat siten lisäkäteispuskurina, jota voisi purkaa osakemarkkinoiden tuottonäkymien parannuttua. Näillä saa pientä (~5%) tuottoa “käteiselle”. Riski on olemassa mutta luottotappiot ovat olleet melko vähäisiä toistaiseksi.
Lisäksi olen pienellä panoksella kokeillut smart15 rahastoa. Tämä onkin tuottanut vain tappiota. Aion holdata sitä toistaiseksi, sillä panos ei ole iso ja haluan nähdä voiko sillä pitkässä juoksussa saavuttaa korreloimatonta tuottoa.

Minua kiinnostaisi tutustua enemmän vaihtoehtoisiin rahastoihin joilla voisi saada lähelle osakemarkkinoiden tuottoa erilaisella riskiprofiililla. Esim. infra, kiinteistö, energia, hoivarahastot.

Olen myös harkinnut kultaa tai cryptoja inflaatiosuojana. Sijoitukset ovat jääneet tekemättä, sillä näiden tuottamattomuus ei oikein houkuttele. Cryptoista en myöskään mitään ymmärrä, joten olen perinteisesti suhtautunut varauksella. Lisäksi on hyvin vaikea arvioida, missä scenaarioissa ja kuinka paljon hyötyisin pienestä kultapositiosta.

Omistusasuminenkin on toki sijoitus, mutta itse en laske sitä yhteen edellisten aktiivisten ratkaisujen kanssa.

13 tykkäystä

Amatööri-käsitykseni on, että tälläisiä monitahoisia ja hyvin pitkälle vietyjä allokaatioita tarvii jos:

1)on hemmetin rikas, eli tarvitaan ääri-konservatiivinen strategia
2)ei kykene hahmottamaan ns. voittaja-osakkeita
3)näiden yhdistelmä

Itse osakkeita poimiessa en ole ikinä koskaan ajatellut sitä riski-allokaation kautta. Esim. en osallistunut Titaniumin antiin puolen vuoden tuloilla, koska halusin riskihajauttaa hoivakoti-sektorille, vaan koska näin sopivan riski/tuotto-suhteen.

Hyvä kysymys, yksinkertainen vastaus:

  • Real Estate 1/3: sijoitusasunto, hoivarahasto, metsärahasto.
  • Osakemaailma ja muut 1/3: pääsalkku, jossa arvofirmoja. Isoin omistus on hyvin hoidettu kansainvälinen perheyhtiö (perheomistus 80%)/holding-yhtiö, joka myös sijoittaa listaamattomiin yrityksiin ja on äärimmäisen hajautettu. Kyseisen yhtiön vuosikustannukset noin 0.45% GAV ja osinko 2.5%/v (ml. koronav. 2020). Pienempi lottosalkku. Joitakin aktiivisesti hoidettuja rahastoja (OP-Venäjä, OP-mikroyhtiöt Suomi, Seligson Phoebus, Brands 25 ja Pharma 25). KPY, koska tykkään matalasta osinkoverotuksesta.
  • Cash 1/3.

Oma asunto. Ei kultaa. Ei kryptoja. Kyseessä siis konservatiivinen strategia.

1 tykkäys

Voitko kertoa hoiva- ja metsärahastoista. Mihin rahastoihin olet sijoittanut?
Millaisia tuottoja olet saanut ja oletat jatksosa saavasi?
Millaiset kulut rahastoissa?

Op-palvelukiinteistöt. Tuotto ~ 5%/v. Hallinnointipalkkio 1.9%.
S-metsärahasto. Tuotto ~ 7%/v. Hallinnointipalkkio 1.5%.
Täytyy kuitenkin sanoa, että niiden paino salkussa yhdessä on <5%, enkä lähtisi mukaan isommalla painolla. Kun on oma asunto ja sijoitusasunto, niin mielestäni nämä real-estate rahastot eivät saa olla ylipainossa.

1 tykkäys

Mulla on n. 70-75% osakkeissa ja melkein kaikki small ja midcap, pois lukien sampo ja evo.

Pyrin pitämään salkussa nyt käteistä, sillä salkku on mielestäni tarpeeksi suuri, vaikka 30%cash.

Sampoa lukuunottamatta kaikki sijoitukset ovat tuottohakuisia tällä hetkellä pitkälle digi ja digitaalinen distruptioon ja kasvuyhtiöitä.

Uudet Yhtiöt pyrin löytämään vahvaa kasvua riittävän edullisesti, mielellään kasvun kiihtymisvaiheessa ja kannattavuuden skaalautumis vaiheessa.

Mieluusti, liikevaihdon kasvu, suhteellisen kannattavuuden kasvu ja kertoimet samaan pakettiin, kiitos.

Kassaa pyrin lisäämään, sillä osakkeissa on jo yli miljoona…

Kassa ollaan valmiina allokoimaan turvallisiin isoihin vakaisiin maltillisesti kasvaviin yrityksiin, jos ne saa halvalla! (toivelista jo koottu)

Velkaa on vähän jos asuntolaina lasketaan, valmius ottaa tarvittaessa Vipua, jos dyykataan kunnolla.

3 tykkäystä

Kiitos toistaiseksi kaikille tähän kirjottaneille. Valitettavasti keskustelu ei vielä oikein lähtenyt lentoon, ehkäpä aihe ei monia palstalaisia kiinnosta.

Aiheeseen liittyvä loistava inderes podi osake- ja käteispainosta.
Nämä aiheet sopivat minusta hyvin tähän ketjuun.

Muissa keskusteluissa moni tuntuu mainitsevan tekevänsä myyntejä käteispainon nostamiseksi.
Kyseessä on silloin juurikin allokaatiopäätös osakepainon ja käteispainon välillä.

Osakepainon määritelly osoittautui podissa haastavaksi.
Minä käytän seuraavaa tapaa:
(osake- ja osakerahastosijoitukset) / (sijoitusvarallisuus + käteinen - sijoitusvelat)

Tuo on yksiselitteinen, eikä aiheuta ristiriitaa tilanteissa, joissa ottaa velkavipua.
Esim. Saulin kuvaama tilanne jossa otti korona-dipissä vipua.
Kuvitellaan, että lähtötilanne oli 90 rahayksikköä osakkeissa & 10 rahayksikkö muissa sijoituksissa. Käteinen 0.
Lisätään osakepainoa ottamalla velkaa 20 rahaa ja sijoittamalla nämä osakkeisiin.
Osakepaino: (90 + 20) / (90 +20 +10 -20) = 110 / 100 = 110%
Sijoituspaino olisi tässä 120 % (käteispaino -20%)

Oman sijoitusstrategian mukaista on liukua tilanteen mukaan 80 - 120% sijoituspainolla. Tosin yli 100 tarkoittaisi poikkeustilannetta.
Osakkeissa on viime aikoina ollut n. 90% sijoitusvarallisuudesta. Osakepainon näkisin liukuvan 80-100% sijoitusvarallisuudesta tilanteen mukaan. Eli teoriassa osakepaino ylläolevien lukujen mukaan voisi olla 64 - 120%.
Noin isolla haitarilla en ole operoinut, enkä itseasiassa ole edes vipua ikinä ottanut vaikka luotto on valmiina.

Viimeaikainen käteispaino ollut n.10% ja näkisin nyt aiheelliseksi sijoittaa osakkeisiin alle säästöasteen ja kasvattaa purskuria. Mietinnässä on pitääkö tämä käteisenä vai harkita muita omaisuusluokkia.

Kuten podistakin kävi ilmi, tässä vaihtoehtojen viidakossa on hyvin oleellista millainen sijoitusstrategia on, millainen riskinottohalu, sijoitushorisontti ja mahdollisuus säästöihin tulevaisuudessa.

Vaikka podissa puhuttiin osakepainon voivan olla sitä korkeampi jos säästöaste on positiivinen. Minusta on oleellisempaa verrata säästöastetta nykyisen salkun kokoon. Jos salkku olisi 1M€ ja palkasta säästäisi 15k€ vuodessa, olisi tuo tuleva säästövirta lähes epärelevantti. Jos taas salkku on 100k€ ja säästää 15k€ vuodessa voi hyvin mielin jättää osakeallokaatiopohdinnan vähän pienemmälle.

Ps. vielä ajatusleikki. Sauli muistaa joka välissä nostaa esiin sen, että mallisalkkuun ei voi lisätä rahaa. Minusta tuo tuska on hyvin helppo tuntea osakesäästötilillä… Eli ei se mallisalkku siis niin poikkeuksellinen ole.

3 tykkäystä

Tuo asunnolla vivuttamisen laskenta on vähän haastavaa. Itse esim. koronadipissä käytin lyhennysvapaita ja sijoitin osakkeisiin. Siirsin siis asuntolainaa eteenpäin. Otin myös hieman lainaa asuntoa vasten kun yksi osa lainasta tuli maksetuksi eli kk-menot säilyivät samana, mutta sijoitettava varallisuus kasvoi. Tietyllä tavalla se, että maksaa asuntolainaa 20v ja samalla sijoittaa ylijäämiä on vivuttamista.

Miten muut ovat sijoittaneet reaaliomaisuuteen ilman sijoitusasuntoja? Pankkien kiinteistörahastojen kulut ovat järjestään kovin korkeita. Eli mitä kustannustehokkaita ja ”turvallisia” kohteita porukalla on käytössä?

2 tykkäystä

[quote=“Porssi-Petteri, post:8, topic:13318, full:true”]
Kiitos toistaiseksi kaikille tähän kirjottaneille. Valitettavasti keskustelu ei vielä oikein lähtenyt lentoon, ehkäpä aihe ei monia palstalaisia kiinnosta.

Kyllä varmasti kiinnostaa mutta luulen että suurella osalla palstalaisia on yhtä edesvastuutonta allokointi kuin allekirjoittaneellakin. Mielellään kyllä luetaan mutta ei kirjoiteta kun ei löydy ryhtiä lähteä hakemaan muita omaisuusluokkia salkkuun.
Aikakin on nyt suosinut tällaista törttöilyä vuosikausia. Monesti sitä on yrittänyt terästäytyä ja alkaa hajauttamaan muihin kohteisiin mutta nyt vasta jotenkin tuntuu että aika on tosiaan koittanut. Liian hysteeristä meno jo osakemarkkinoilla meikäläisen makuun.

1 tykkäys

Hyvä kirjoitus Jarkko Aholta / Random Walker.
Paljon samoja ajatuksia kuin itselläni. Joskin on pakko myöntää, että en missään nimessä ole noin kurinalainen vielä. Tulee kyllä hötkyiltyä vähintäänkin riittävästi.

Omia ajatuksia tässä markkinaympäristössä:

  • Korjauksen todennäköisyys tuntuu kokoajan kasvavan.
  • En yritä kuitenkaan ajoittaa markkinaa kummemmin. Nostan kuitenkin käteispainoa olemalla nettosäästäjä, sekä maltillisesti kevennän sopivan paikan tullen. Osakepaino jo laskenut vähän ja ajatukena jatkaa tätä 90% → 86% → 80%
  • Jos markkinat tuntuvat jatkavan vielä kuukausia ilman korjausta (ja käteistä alkaa kertyä) etsin aktiivisemmin vaihtoehtoisia sijoituksia. Esim. kiinteistö tai hoivarahasto
  • Jos taas korjaus tulee voi hyvin mielin ostella osakkeita ja nostaa osakepaino lähemmäs 100%
  • Nyt sellainen “wait and see” tilanne, jossa käteisenä pitäminen tuntuu sopivalle.

Ps. Tietääkö kukaan mitä RW käytännössä tarkoittaa näillä rahamarkkinasijoituksilla?
Jos tuolla tarkoitetaan esim ao. linkin kaltaisia tuotteita niin eipä vaikuta erityisen houkutteleville…
https://www.seligson.fi/suomi/rahastot/rahes_rahama.htm

3 tykkäystä

Siitä jollekin sopivaa hajautus vaihtoehtoa salkkuunsa korko 3.25%

2 tykkäystä

Korkotulosta on 75% verovapaata 5000€ saakka

1 tykkäys

Hyvä avaus. Itse luin kolmekymppisenä (~10 vuotta sitten) Marko Erolan Parhaan Sijoituksen, uskalsin aloittaa sijoittamisen ja voidaan sanoa, että olen edelleen sillä tiellä (avainsanoina passiivisuus, indeksipohjaisuus, matalat kulut, tehokkaat markkinat).

Omassa salkussa:

  • 70-80% passiivisia indeksiosakerahastoja globaalilla hajautuksella (Handelsbanken, Seligson, OP)
  • 15% korko- (passiivisia, Seligson) ja kiinteistörahastoja (eQ)
  • 0-10% suoria sijoituksia osakkeisiin, ja
  • 5% käteisenä
  • (lisäksi yksi sijoitusasunto)

Olen sijoittanut viimeiset 5 vuotta tasaisesti kuukausittain ja päässyt tavoittelemaani 7,5% vuosituottoon. Tavoitteena on ”oman eläkkeen” säästäminen eli horisonttia jäljellä ~25 vuotta.

Klassisen peukalosäännön mukaan osakkeissa pitäisi olla 100-ikä eli mulla ~60% mutta olen tuossa tarkoituksella vähän keulinut. Intuitio on sanonut, ettei kannata hirttäytyä 10 vuoden takaisiin oppeihin korkosijoituksilla tasapainottamisesta (kun korot ovat olleet alhaalla). Olenkin alkanut etsiä tähän tasapainottamiseen vaihtoehtoja ja päätynyt mm. eQ:n Hoivakiinteistöihin + sijoitusasuntoon. Myös Fellow Financen vertaislainat ovat olleet tutkalla.

Suorista osakesijoituksista innostun aina aika ajoin - Viimeksi koronakuopassa. Olisin silti tehnyt viimeisen vuoden aikana parempaa tuottoa sijoittamalla nekin rahat indeksiin. Osasin poimia jotain entuudestaan tuttuja fortumeita ja nordeoita mutta en tosiaankaan Kuuttia, Plugia tai Nioa.

Nyt olen siinä tilanteessa, että suorien osakkeiden (ja tämän foorumin) tutkiminen vie n. 100x enemmän aikaa kuin tutun indeksitaktiikan noudattaminen mutta tuottaa huonommin. Pysyn kuitenkin kurinalaisena ja tuossa max. 10% painossa, niin ei mene yöunet.

A. Olen valmis kyseenalaistamaan vanhoja käsityksiäni.
B. Haluaisin uskoa, että voisin kehittyä osakepoiminnassa niin, että saisin sillä ylituottoa.
C. Lisäksi mietin, millä taktiikalla ja välineillä laskea vähitellen osakepainoa (=riskiä) kohti eläkepäiviä mentäessä.

Toivottavasti pysyin aiheessa. :slight_smile:

4 tykkäystä

Olen pohtinut, voisiko eri osakesijoitustyylien (arvo/kasvu, large cap/small cap jne) kesken soveltaa samaa tasapainotusstrategiaa kuin osake/korko (esim. 60/40%) suhteen ja olisiko siitä hyötyä? Sehän on periaatteessa nerokasta siirtää varoja vähitellen “liikaa” tuottaneista kohteista “liian vähän” tuottaviin, jos tämä ero johtuu väliaikaisesta hinnoitteluvirheestä (ymmärtääkseni tehokkailla markkinoilla kasvu/arvo-osakkeiden pitäisi tuottaa saman verran suhteessa riskiin, jos ne ovat oikein hinnoiteltuja)…

Sijoituskirjallisuudessa toistetaan revesion to the mean -ilmiötä, jossa jokin osakeosajoukko (esim. kasvuyhtiöt) tuottavat paremmin kuin joku muu, kunnes vuosien tai vuosikymmenten jälkeen erot tasoittuvat (markkinoiden ollessa kiusallisen tehokkaat). Tällä perusteella edellä kuvatun toimintatavan pitäisi toimia, koska tällöin varoja siirretään yliarvostetuista osakkeista aliarvostettuihin.

Mitä mieltä olette?

1 tykkäys

En näe mitään syytä miksi tuo ei voisi toimia.

Itse olen jakanut suorat osakepoiminnat kolmeen eri koriin:

  • Kasvuyhtiöt 40-60%: uudet teknologiat, toimialojen konsolidoijat, megatrendeistä hyötyjät etc.
  • laatuyhtiöt 30-50%: Vakaat pitkän aikavälin arvonluojat, matala riski, kohtuulliset kilpailuedut, vakaa osinko
  • käänneyhtiöt (& arvo) 0 -20%: tuloskäänteet, hinnoitteluvirheet. Näitä pyrin käyttämään harkiten.

Eli voisi sanoa, että peruspaino on 50/40/10 mutta en ole ihan lukkiutunut noihin vaan yritän mennä sijoituscasejen kautta. Esim nyt on vaikea löytää laatuyhtiöitä omat tuottovaatimukset huomioivaan hintaan. Vastaavasti taas kasvubasketin painoarvo on noussut hyvien suoritusten myötä. En hirveän voimakkaalla ohjauksella ole lähtenyt kääntämään kohti tuota peruspainoa. Eli en itse saa välttämättä hyvin tuota reverse to mean ilmiötä hyödynnettyä täysimääräisesti.

Tuolla jaottelulla uskon saavuttavani tasapainosempaa tuottoa ja kevyempää riskiprofiilia, kuin sijoittamalla vain yhteen koriin tai huomioimatta asiaa ollenkaan.

Ja vaikkei merkittävää hyötyä tulisikaan… on näiden asioiden pohtiminen ja oman portfolion hallinta osa tätä harrastusta, jonka parissa mielelläni käytän aikaa.

Täällä onkin ollut mainioita avauksia rahastojen, osakepainon ja vaihtoehtoisten sijoitusten hyödyntämisestä, joten en näe, että voisin lisätä sinne mitään arvokasta.

Itse pyrin hyödyntämään allokaatiossa osakesäästötilin ja arvo-osuustilin hyötyjä.
AOT: Sijoitan tänne yhtiöitä joiden tuotto/riskisuhde nojaa enemmän riskiin päin tappioiden vähennyshyödyn ansiosta. Tämä kulminoituu siinä, että arvo-osuustilille sijoittamieni yhtiöiden holdaus aika on 1-2 vuotta. Pyrin myös lisäämään painoa aot:lle ja lisäämään käteispainoa ost:lla kun näen horisontissa epävarmuutta.
OST: Voisin jakaa ost:lla olevat sijoitukset kahteen luokkaan:

  1. Yhtiöt, joita aion pitää 2-5 - vuotta. Näen, että näillä yhtiöillä on esim, hyvä träkki, sektori jolla ne toimivat on rakennettu terveelle maalle, niillä on jokin vahva vallihauta jne… markkinaturbulenssi on näiden yhtiöiden kohdalla tankkauksen paikka.
  2. Yhtiöt joita en välttämättä halua pitää tuota mainittua viittä vuotta, mutta joiden tuotto-odotus on esimerkiksi markkinahäiriön takia erittäin hyvä.

Esimerkki tuollaisesta 2. tyypin yhtiöstä on Ilkka-yhtymä. Näen, että arvostuksesta on purkautunut suurin aliarvostus ja myyn sen ost:lla ja ostan aot:llä. Näin käteispaino kasvaa ost:llä, osakepaino ei muutu mutta riski pienenee. Ajatuksena tässä on se, että ost:lla oleva raha on “arvokkaampaa” ja pyrin välttämään tappioita. Luonnollisesti en siirrä ost:lla olevaa rahaa sieltä pois tuon 50 tuhannen rajan takia.

Ajatuksena tässä on verohyödyn ja riski/tuotto suhteen maksimointi tuottojen hyväksi.

2 tykkäystä

Mielestäni sijoitusten hajauttamisesta keskusteltaessa on pakko huomioida muutkin omaisuuslajit kuin osake(rahasto-)omaisuus. On täysin eri asia olla “all in” noissa omaisuuslajeissa kuin että omaisuus jakaantuisi esim. 70% kiinteistöihin ja 30% osakkeisiin.

Tämän sanottuani kuulisin mielelläni muiden näkemyksiä siitä, missä määrin omaa omistusasuntoa voi ajatella sijoitusomaisuutena?

Itse koen painetta hajauttaa hankkimalla sijoitusasunto, mutta sen hallinnointi tuntuu vaivalloiselta arvopapereiden pyörittelyyn verrattuna… Olenkin pohtinut, voinko hyvillä mielin olla vielä osakkeiden varassa, niin kauan kuin niiden arvo on pienempi kuin omistusasuntoni velaton osuus?

Samanlaisia ajatuksia täällä. Yhdellä sijoitusasunnolla ei saa oikein hajautustakaan kiinteistöihin. Olisko jotain hyväksi havaittuja kiinteistörahastoja? Noiden kulut tuntuvat yllättävän korkeilta

Tuo omistusasuntokysymys on kyllä ikuinen pähkinä. Sanoisin, että ainakin Kasvukolmion sisällä olevat voisi luokitella ehkä sijoitukseksi? Ainakin, jos omakotitaloa huoltaa ja se pidetään kunnossa. Makuasioita. Sijoitusasunto on ehdottomasti sijoitus. Mutta miten esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiöt ja -rahastot? Lasketko esimerkiksi amerikkalaiset REIT-yhtiöt kiinteistösijoituksiksi?

Itse ehkä laskisin asunnon omana rivinään varallisuuteen, mutta en ottaisi sitä huomioon allokaatiossa. Ainakaan, jos en omista yhtään sijoitusasuntoa.

Olenkin pohtinut, voinko hyvillä mielin olla vielä osakkeiden varassa, niin kauan kuin niiden arvo on pienempi kuin omistusasuntoni velaton osuus?

Tähän ei ole mitään oikeaa vastausta, vaan sinun on tehtävä niinkuin parhaaksi näet. Minä en näe mitään syytä (no ehkä velkavipu) hajauttaa kiinteistöihin, muuten kuin REITien kautta. En tosin muutenkaan halua hajauttaa vain hajauttamisen ilosta.

1 tykkäys

Itse olen eritellyt sijoitusvarallisuuden ja kokonaisvarallisuuden.
Omistusasunto kuuluu kokonaisvarallisuuteen ja tarjoaa talouden puskuria (etenkin kun velka-aste laskee). Tuota puskuria voi käyttää hyvin vakuutena jatkossa.

Itsellä 1 sijoitusasunto, joten sikäli hajautuspuoli ei kiinteistöissä ole kunnossa. Olen merkinnyt myös EQ hoivakiinteistöä (nyk. Iirc yhteiskuntarahasto) sekä ostanut paria kiinteistörahastoyhtiötä.
Pitkässä juoksussa hajautus paranee kun voi ostaa lisää tuota rahastoa ja kiinteistöyhtiöitä. Myöskin kun asuntojen vakuusaste paranee voi harkita toista sojoituskämppää.