Sijoittaminen on pitkälti valintoja ja päätöksiä. Sijoitussuunnitelman tekeminen ja sen noudattaminen, kunnes suunnitelmaa on tarpeen tarkentaa on hyvä lähtökohta.
Ensin juurikin on päätettävänä, suunnitelman laatimisen jälkeen, haluaako sijoittaa hajautetusti (rahastot/ETF) vai sijoittaa juuri tiettyihin yrityksiin. Ja sitten vain valitsemaan sopivia kohteita omien tavoitteiden, aikajanan ja riskin kautta.
Kuukausisäästäminen on siitä hyvä tapa hajauttaa sijoittamista, että jos kurssit on alhaalla osuuksia/osakkeita saa enemmän ja jos ne nousevat, niitä saa vähemmän.
Itse jos olisin lähdössä nyt markkinoille saattaisin enemminkin suosia passiivisia rahastoja tai etf:iä merkittävällä ajallisella hajauttamisella. Itsellä saman suuruinen lisäpanos laitettavissa markkinoille, mikäli haluaisin, mutta todnäk sijoitan tästä vain osan ja melkein 2 vuoden hajautuksella normaalin kuukausisijoittamisen lisäksi. Sitten jos oivaltaa/löytää yksittäisen yhtiön, johon haluaa sijoittaa, niin varojahan voi niistä muista irrottaa. Rahastojen etuna tyypillisesti kuluttomat merkinnät ja myynnit.
Sinun tapauksessa ajallinen hajautus pienentää riskiä. kannattaa tehdä entry ajallisesti hajauttaen ostoja. Hyödynnä dipit ja hajauta eri sektoreille. Se miten sen tekee pörssin all time high tilanteessa on haasteellista. Onko se 1000e kuussa, vähemmän vai enemmän, pitää itse miettiä.
Listautumisanti, tiedättekö voiko Nordean OST:llä osallistua listautumisanteihin ja jos voi miten? Tuo Orthex kiinnostaa, koska ämpärit myy aina. Kohta vuosi takana sijoittamista ja vielä mukana, mutta onhan tämä ihan oma maailma termistöineen ja lukuineen. Kiitos kyllä kaikille foorumilaisille, täällä ei tylytetä ketään ja positiivinen viba on aina läsnä.
Siirrytään lurkkerista osallistujaksi. Sijoittaminen aloitettu viime vuoden lopulla passiivisiin indeksirahastoihin kuukausittain. Alkuperäinen ajatus nyt ainakin se että kuukausittaisella säästämisellä raidataan päätyyn saakka (mutta mistäs sitä vielä tietää).
Olen miettinyt jo sitä loppupeliä, kun toivottavasti edes se puoli miljoonaa on salkussa eläkkeelle siirtyessä. Pitäisikö salkkua sitten alkaa vuosittain laittamaan lihoiksi? Vai pitäisikö pyrkiä asteittain siirtymään osinkoa maksaviin kohteisiin joilla sitten saa lisätuloja vanhemmille päiville? Vai pitäisikö sittenkin jo alun perin edes osittain sijoittaa jo tuotto-osuuksellisiin rahastoihin / osakkeisiin?
Olisi mukava kuulla mitä muut täällä ovat suunnitelleet tuon osalta.
Älä misään nimessä tee tätä virhettä. Näistä tuotoista joutuu maksamaan täyden pääomaveron. Ja kun vasta kerrytät pääomaa miksi haluaisit maksaa 30% valtaosasta tuottoja pois vuosittain. Osinkolaput vähän sama juttu mutta niistä tuotoista sentään maksetaan ”vain” 85% pääomaveroa. Osakesäästötilille kuitenkin sopivat.
Oma strategia on sijoittaa OST:lla suoriin osakkeisiin ja myös lyhyempää pitoaikaa. Tämän täyteen saaminen oli prioriteetti. Seuraavaksi AOT rahastoja kasvuosuuksin. Ja lopuksi rahastoja vastaan lainaa pitkän pidon lappuihin. Sen verran voi pitää osinkolappuja että maksavat lainankorot verovähennykset. Nämä lähes kumoavat veroissakin sitten toisensa.
Kymmenen vuoden päästä tarkoitus jäädä eläkkeelle noin miljoonan salkulla ja ottaa se noin 5% vuosittain myymällä rahastoja, myynnit voi tietenkin hajauttaa ajallisesti vaikka joka viikolle. Ei tarvitse olla osingonmaksajien armoilla kun silloin et itse saa päättää päivää etkä määrää.
Suunnitelmassani on optimoitu verotehokkuus. Missään välissä ei tarvitse maksaa veroja ennen kuin pääomaan aletaan koskea. Hyödyntäen korkoa korolle ilmiötä täysimääräisesti. 10-vuoden jälkeen voin käyttää 40% hankintameno olettamaa.
Ps.
50 000 euroa vuodessa brutto. 40% hankintameno-olettama, 30 000 euroa voittoa joten pysyy matalammassa veroportaassa täysin → 0.6 * 30% = 18% veroa maksimissaan.
Edit: lisätty maininta verovähennyksien hyödyntämisestä.
Tämä on selvä, että toimialallisesti ja ajallisesti kannattaa hajauttaa jos riskien minimointi kiinnostaa. Ja kiinnostaahan se minua kun aikomus on netota pääoman käytöstä jotain mutta ei tietenkään menettää kaikkea. Nettoaminen OSTissa ei siis tarkoita lisätuloa vaan salkun kasvua.
Joku tolkku pitäisi saada miten paljon kannattaa hajauttaa ja mitä lappua OSTissa ostaa. Nyt jo 3 viikossa olen ostanut 14 eri yritystä eli hirmuisella lotolla vain. Ajatukseni oli, että ostamalla tulee seurattua yrityksiä paremmin ja kun olen noudattunut Inderesin osakesuosituksia niin koen etten aivan mettään voi mennä.
Laaja hajautus ja suositusten ostaminen kun ovat miinusmerkkisenä, siinä “strategia”. Osto miinuksella tosin hiukan sotii stoppariajatusta vastaan…
Tämmöistä tekstiä täytyy kyllä kehua, hienosti otettu verot ja korkoa korolle -hyödyntäminen huomioon. Sitten kun sanoit vielä toisessa viestissä että rahastoja laajasti jotta voi päättää mistä rahastosta napsii tulevaisuudessa pois niin mun mielestä loistava idea. Se on jännä kuinka paljon omiin pääomaveroihin ja vaikka kaupankäyntikuluihin voi vaikuttaa, vaikka ne tasapuolisesti koskee kaikkia.
Itse kanssa mietin, että löisin lusikkani Orthexin muovikippoon.
Mutta voinko osallistua Nordnetin kautta antiin? Vai pitäisikö avata tili Nordeaan? Entä onko noille Orthexin osakkeille jokin minini mitä niitä pitää hankkia? Olen silmäillyt jotain aikaisempia anteja ja niissä on pitänyt ostaa käsittääkseni aina vähintään x eurolla.
Eiköhän ne listautumisannin kaiikki ehdot huomenna julkaista. Jokinlainen minimimerkintä niissä yleensä on ja tuskin tarvii nordeaan tiliä avata annin takia
Terve, ensimmäinen viesti hetkellisen tsiigailun jälkeen foorumilla!
Yritin googlettaa ja jotakin tietoa sain, mutta mielelläni varmistan asian täältä kun täällä tämmöinenkin ketju löytyy!
Suomalaisista firmoista osinkoa saadessani, en joudu käytännössä mitään tekemään, siitä pidätetään vero automaattisesti jne. Toisinsanoen käteen saamani osinko on puhtaasti minun sen jälkeen?
Ulkomaisista osingoista en löytänyt järkevää vastausta (tiedonrippeitä sieltä täältä). Amerikasta saadusta osingosta ilmeisesti lähdevero pidätetään automaattisesti, joka on 15%. Loput sitten tulee ensivuonna maksettavaksi mutta ilmeisesti esim Op täydentää automaattisesti tiedot verottajalle joten riittää kun tarkistan vain ilmoituksessa tiedot oikeiksi.
Kiitos etukäteen typerästä kysymyksestä, mutta rohkea uskaltaa kysyä
Kaupankäynti osakesäästötilillä (OST) poikkeaa tavallisesta osakekaupasta (AOT)myös siten, että osakkeiden myynnin yhteydessä ei voi soveltaa hankintameno-olettamaa.
Tervehdys kaikille! Tämä on ensimmäinen viestini foorumille.Olen 22v-opiskelija ja innostuin tämän foorumin kautta aloittamaan sijoittamisen. Vuoden vaihteen jälkeen tein ensimmäiset sijoitukset suoriin osakkeisiin ja muutamaan OP:n indeksirahastoon. Salkkuni yhteiskoko on tällä hetkellä noin 15k tienoin. Olen hajauttanut salkkuani niin että:
OP Amerikka indeksi noin 20%
OP Aasia indeksi noin 15%
OP Pohjoismaat indeksi noin 15%
Harvia noin 15%
Sampo noin 12,5%
Marimekko noin 12,5%
Lohilo noin 10%
Indekseihin minulla on kuukausittainen säännöllinen siirto ja tarkoitukseni on kasvattaa olemassa olevia positioita vain mahdollisimman suuriksi vuosien mittaan ajallisesti hajauttaen. Jos mahdollista, olisi mahtavaa kuulla miltä salkun rakenne teidän mielestänne kuulostaa!
Täällä aloitteleva sijoittaja -ketjussa tyypillisesti esitetään ns. “tyhmiä kysymyksiä” (sellaisia ei ole, mutta aloittelijatason kysymyksiä). Tämä postaus olisi paremmin ehkä sopinut toiseen ketjuun: Mitä sinulla on salkussa
Olet ihan hyvin allokoinut pääomaa ympäri maailmaa. Kannattaa varmistaa, ettei maailman ja amerikan rahastot mene päällekkäin (tai ainakin sitten teet sen tiedostaen). Tyypillisesti Amerikan osuus koko maailman rahastosta on merkittävä, jolloin saattaa tahtomattaan allokoida rahoja toisaalle kuin on tarkoittanut. Ottamatta sen enempää kantaa OP:n rahastoihin kokonaisuudessaan, kannattaa niitä vertailla toisiinsa - esim. hallinnointi- ja muut juoksevat kustannukset (yleensä ilmoitetaan vuositasolla) ja sen perusteella päättää tietoisesti, että mihin rahastoon haluaa sijoittaa. Esimerkiksi Handelsbankenin USA indeksin (rahasto) vuosikustannukset ovat tasoa 0,2%, kun OP Amerikka indeksi näytti olevan 0,39%. Tässä on vuositasolla melkein 100% ero.
Morningstarin sivuilla on vaikka ja mitä tietoja osakkeista, rahastoista, ETF:stä. Myös vertailutyökalu löytyy.
Sulla vaikuttaa olevan hyvä alku ja hyvä, että olet tiedostanut, että tämä on pitkäjänteistä hommaa!
OP-Amerikka ja OP-aasia indeksirahastoista saa (tai ainakin sai, ellei ehtoja ole huononnettu viime aikoina) OP-bonuksia 0,25 %, joten ainakin OP:n omien optimististen laskelmien mukaan näiden rahastojen kulut olisivat vain 0,14 % sikäli kuin bonuksia saa vakuutusmaksuihin tms. käytettyä.
Nuori-Raunon salkku vaikuttaa minusta oikein tasapainoiselta hajautuksen ja kohteiden puolesta, omistan itsekin mainituista seitsemästä kohteesta neljää
Sittenhän nuo rahastot ovat edullisia kuluiltaan, jos tuon tuolla tavalla laskee!
Itse olen ollut siinä käsityksessä, ettei kertyneitä bonuksia kuitenkaan voi käyttää veloituksiin (ja kun rahastoissa tyypillisesti veloitukset ovat päiväkohtaiset) eikä bonuksia voi saada käteiseksi. Eli käytännössä kertyneistä bonuksista saadut alennukset (tai ainakin osa niistä) kannattaisi sijoittaa, jotta tuosta saisi konkreettista hyötyäkin eikä vain laskennallista etua.
Varmaan se tosiasiallinen hinta kaikki em. seikat huomioon ottaen on jossain siellä 0,14 ja 0,39 prosentin välimaastossa asiakkaasta riippuen. En mikään OP:n fani ole (ehtojen huononnukset alkavat olla turhan arkipäiväisiä), mutta ajattelin vain nostaa nämä rahastot esiin, sillä kuluiltaan ne ovat Nordnetin ulkopuolisista rahastoista kuitenkin paremmasta päästä. Rahastojen kulut ovat sinänsä tässä aloittelijaketjussa relevantti nosto, sillä pääosinhan ne ovat aivan hirveitä (esim. tietyt OP:n aktiivirahastot ovat jopa lähellä 2% vuodessa).
Mites uudet listautujat ja niiden tuloksenteko. Mitä pitäisi ajatella pari vuotta pörssissä olleesta lapusta, jolla on vahva ostosuositus useimmilla analyysitaloilla ja hyvä konsepti + paljon asiakkaita, mutta “will not be profitable for the next three years”? Tässä esimerkkinä Twilio, mutta monia muitakin vastaavia, varsinkin IT-alan firmoja, tuntuu olevan samassa tilanteessa. Miten pitäisi ymmärtää ja miten suhtautua sijoitusmielessä?
Jos mahdollista, olisi mahtavaa kuulla miltä salkun rakenne teidän mielestänne kuulostaa!