6 euron hinnalla ostetut Anorat jäävät omaan osakesalkkuuni. Henkisesti osakepotin olen valtaosin alaskirjannut ja siirtänyt kategoriaan “epäonnistumiset, muistutus omasta sinisilmäisyydestä ja siitä, että jokainen osakeanalyysi ja tavoitehinta on valistunut arvaus, kukaan ei tiedä tulevaisuudesta mitään varmaa”.
Kun tarkastelen tilannetta vuonna 2035, melko varmasti voin todeta, että surkea sijoitus oli tunnusluvulla “pääoman tuotto per vuosi”. Menetetty vaihtoehtoistuotto / indeksituotto huomioiden kurssin pitäisi olla vähintään 10 euroa, että ei olisi aivan huono sijoitus tuolloin.
Yllä joku pohti, että onko Anoran tilanne vastaava kuin Nordeassa aikoinaan. Mielestäni ei. Nollakorkoajan loppuminen joskus oli varmaan jokaisella oletuksena. Näkyy nyt Nordean tuloksentekokyvyssä. Samoin Nordean valtava markkinaosuus pankkitoiminnassa ja varainhoidossa ei ollut uhattuna. Anorassa taas laskeva markkinaosuus, supistuva kokonaiskysyntä väkeville ja monopolimarkkinan mahdollinen mureneminen yhdessä on sellainen coctail, että lopputulos 10 vuoden päästä voi olla melkein mitä vain.
Erään ruotsalaisen toteamus osakkeista “dom är alla samma skit” on ihan hyvä. Osakkeita saa ostaa ja on mukava harrastus, mutta älä herranjumala rakastu johonkin firmaan tai brändiin ja osta sokeasti vain sen takia ainakaan isolla euromäärällä. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, voi tulla hyvää tuottoa tai ehkä menetät rahasi, yritän pitää sen mielessäni.
Anorassa ei ole mitään oleellista laskevaa myyntiä, tainnut väkevissä 2% laskea 3 vuoden aikana. Monella muulla alalla lasku on ollut suurempaa tässä taloustilanteessa. Kun puhutaan alkoholin kulutuksen laskusta, se tarkoittaa 100% alkoholiksi muutettuna. Kun siirrytään miedompiin, liikevaihto voi alkoholiyhtiöllä silti noustakin, kun niitä juodaan enemmän.
Lähes satavarmasti tämä nousee enemmän kuin Nordea seuraavien vuosien aikana. SInänsä yllättävää, että Nordeassa ei ole nyt enempää luottotappioita, vaikka konkursseja on paljon. Jos iso kiinteistösijoitusyhtiö kaatuisi ? Konepajat ja metsä myös yllättävän vahvoja. UPM esim. teki ennen tappiota, kun ajat oli huonot, samoin Valmetin paperikoneet. Siihen nähden on yllättävää, että näissä valitetaan nyt suhdanteen heikkoutta, vaikka UPM:n P/B on nyt 1,5. Edit. Tai nythän se on enää 1,2 kurssilaskun jäkeen. Ennen se oli huonoina aikoina sama kuin Anoralla eli 0,5 ja teki kaupan päälle selvää tappiota. Ajat on tosiaaan erilaiset…
Sekä Anoraa että Talenomia aloin ensimmäistä kertaa ostamaan n, 4,2 eurolla ja molempia lisännyt, kun kurssi on laskenut. Nämähän on vielä enemmän screaming buy . Inderesillä Anorassa tosin mitä enemmän kurssi laskee, sen varmemmin taitaa tavoitehinnat laskea. Sell suositusta odotellessa
KL (29.11): Professori Markku Kaustia:
Professori esitteli myös lisää yleisimpiä sijoitusvirheitä. Ensinnäkin sijoittaja usein sijoittaa liian vähän tai ei lainkaan osakkeisiin, jos vallitseva tilanne huolestuttaa.
Viidentenä hän nosti esiin sijoittajan keskittymisen niin kutsuttuihin hyviin yhtiöihin unohtaen näiden valuaation eli arvostuksen. Kaustia sanoo, että keskimääräinen sijoittaja tekee jo siinä sijoitusvirheen, kun hän yrittää valita hyvää yhtiötä.
Anoran vuosikertomuksesta liikearvosta todetaan näin:
Liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus hankinnan kohteessa yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Vuosikertomuksesta löytyy erikseen rivi “Tavaramerkit ja asiakassuhteet” ja olettaisin että brändit jotka eivät liity yrityskauppoihin löytyisivät niiden alta.
Ne ovat nimenomaan seurausta yrityskaupoista. Ensiksi ostohinnasta osa allokoitu ks. erään ja allokoimattamasta hankintahinnasta kohdistuu liikearvoon.
Noiden erien alaskirjaus ei sinänsä ole ongelma, kun liiketoiminta tuottaa vahvaa kassavirtaa.
Alla kuva Suomen kehityksestä, aika laaja-alaista laskua viimeiset 10-15v, vaikka viinit suhteellista asemaa onkin parantanut. Tulevasta ei toki tiedetä, mutta ainakin lähihistoriassa kulutuksen lasku on kyllä heijastunut juomavalmistajille negatiivisena.
Juuri näin. Anora itse on arvioinut ettei liikearvon osalta alaskirjaukset ole edes kovin lähellä. Vuosikertomuksesta löytää myös parametrejä näiden laskemiselle, jossa kylläkin kannattavuusoletukset on nykytasoa korkeammat. Anorahan ei raportoi segmenttikohtaisia liikevoittoprosentteja, mutta nykyiset käyttökate-% on suunnilleen ao. taulukossa oletettujen liikevoittoprosenttien tasoa ja konsernitasolla poistot on noin 4% liikevaihdosta.
Merkkiviinoja myyvälle firmalle, tai millekään yksittäiselle toimijalle, alkoholin kokonaiskulutuksella ei ole mitään merkitystä. Sen sijaan oman myyntimixin painottuminen halvempaan kulutukseen tuntuu heti ja kovaa. Taantumassa ei kallista myydä.
Aika rohkea väite kyllä, että yrityksen markkinan koolla/kehityksellä ei ole mitään merkitystä. Uskallan olla tästä eri mieltä, vaikkei tietysti yksittäisen vuoden pienet muutokset ratkaisevia olekaan.
Yritetään pysyä kuitenkin foorumin sääntöjen puitteissa eli keskustellaan ketjun aiheesta eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Tässä ei kumpikaan edellämainituista toteutunut.
Nyt en ymmärrä ajatusta. Alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen kai lähtökohtaisesti heikentää kaikkien tuoteryhmien potentiaalista kysyntää. Ja mikä monopoli-markkinoilla merkityksellistä, jossain määrin myös vähentää väkevien alkoholien myyntipaikkojen määrää.
Alkon myymälöiden määrässä nyt ei mitään radikaalia muutosta olla nähty, mutta pieni käänne on nähtävillä:
Muiden maiden tilanteesta en tiedä, mutta luulisi että sama logiikka toimii.
Mitä kulutuksen siirtymiseen tulee, niin sehän toimii kahteen suuntaan. Moni kossun ostaja valitsee kilpailevan tuotteen, jos se on hieman edullisempi. Toisaalta alkoholikulttuuri on hieman kehittynyt, ja yhä suuremmalle osalle kuluttajista ei enää riitä se, että juomasta tulee huppeliin, vaan myös laatuun kiinnitetään huomiota. Anoralla toki on mahdollisuus pärjätä molemmissa siirtymissä.
Kyllä mä Lindexissäkin pidän pohjoismaiden markkinakehityksen seuraamista ihan hyödyllisenä, vaikka vaatemarkkinassa on se ero, että markkinaosuudet on yksittäisillä toimijoilla suhteellisen pieniä. Mutta Anoralle nyt varsinkin markkinakehitys on tärkeä, kun firma on Pohjoismaiden suurin alkoholifirma aika merkittävillä markkinaosuuksilla niin myös markkinakehitys varmasti vaikuttaa sen lukuihin.
Tämä ei ainakaan ao. THL:n kuvan mukaan paikkaansa, vaan laskutrendi on aika selvä, vaikka ennen sitä pieni piikki olikin.
Tuolloin v. 2007 muuten oli talouden huippusuhdanne eli kyllä se vaikuttaa miten sillä menee. Nythän on konkursseja eniten 25 vuoteen.
Noista käyristä, niin Ruotsissa ja Norjassa voisi nähdä selvemmänkin nousutrendin, ja Suomessakin jäänee vähän makuasiaksi…Jos tuo olisi osakeindeksikäyrä, niin moni väittäisi, että nousee. Alcohol Consumption Per Capita (Aged 15+) in Finland | Helgi Library eri maissa ollee nyt noin 8 litraa, Tanskan vähän suurempi.
Jospa tuotetta saataisiin myytyä enemmän keskieurooppaan. Amazonin best seller vodkissa Koskenkorva on nyt heilunut sijoilla 7-8. Aikaisemmin ollut paljon alempana listalla Amazon.de Best Sellers: The most popular items in Vodka
Kun listaa “päivitetään usein”, olisi kiva tietää minkä aikajakson myyntiin se liittyy. Lyhyellä vertailujaksolla yksittäiset tilauksetkin heiluttaa sijoitusta jo melkoisesti.
Itse katselen myös usein eri alkoholikauppojen valikoimia tuotteet myyntijärjestykseen laittaen. Esim. BerlinBottlesta tuli tilattua useamman kerrankin juomaa silloin, kun touhu oli selkeää etämyyntiä. Ja tuo on myös aika arvostettu myyjä. Ei siellä vodkissa kossu ihan terävimpään kärkeen nouse.
Itse olen kossuista ostanut viinahyllyyni vain Sauna Barrelia, ja sen tuotteen Alko on näemmä poistanut valikoimistaan. Joten edes se Alkon hyllypaikka ei tuotteille tule automaattisesti.
Vaatii vähän itsensä huijaamista jos koittaa puolustella sijoitustaan näiltä:
Kysynnän lasku Suomessa ei muka olisi täysin selvää käppyröiden perusteella. Se että 60-luvulla on ollut iso kysynnän kasvu ei ikävä kyllä pelasta 15 vuotta jatkunutta kysynnän laskua. Norja ja Ruotsi mielenkiintoista dataa, kiitos siitä.
Alkoholin kokonaiskysynnällä ei olisi muka vaikutusta Anoraan. Aina markkinan koolla on vaikutusta. Bisnestä on paljon helpompi kasvattaa, jos markkinasta tulee tukea. Toki voi onnistua kasvattamaan markkinaosuutta, mutta se on eri asia kuin että kysynnällä ei olisi vaikutusta. Anoraan vaikutus toivottavasti kuitenkin pienempi.
Ps. En ole itse osakkeenomistaja mutta lähellä tulla sellaiseksi. Ilmiselvien negatiivisten asioiden vastapainoksi riittää yksi asia: riittävän matala osakkeen hinta.
Tämä ei ole kenellekään yksittäiselle postaajalle, mutta olisi mukava jos Anora-keskustelussa päästäisiin takaisin raiteilleen:
Sen sijaan että yritetään kääntää kaikki negatiivinen positiiviseksi, niin olisi kiva lukea niitä oikeita positiivisia sijoitusteesejä, joilla ihmiset ovat tähän lähteneet mukaan.
Kyllähän se on Anoran, Diageo tai Pernod Ricard strategiassa pyrkimyksenä on myydä korkeamman lisäarvon tuotteita volyymin sijaan. Länsimaissa trendinä kuitenkin on vähemmän, mutta parempaa.
Bulkkioluenkin osuus kauppojen hyllytilasta on aika marginaalinen. Koskenkorvan osuus Spirits-segmentin myynnistä on kasvanut vuosittain. Nyt taidetaan olla 16 % segmentin liikevaihdosta. Epäilen kannattavuuskontribuution olevan tätäkin korkeampi.
Kuten viimeksi mainitun kohdalla Suomessa Suomi- ja Tapio-viinaa Tai jos katsotaan vaikka viskien ja rommien tuoteryhmiä, niin kyllä niissäkin laatu ja myyntivolyymit korreloi harvinaisen huonosti keskenään.
Bulkkioluet löytyy suurena laatikkokasana kauppakäytäviltä. Erikoisolueita löytyy osan kauppojen hyllyistä suurena nimikemääränä, mutta siihen suhteutettuna varsin pienenä pullomääränä.
Kauppojen olutmyynnistä ylivoimainen enemmistö koostuu kauppojen omien halpismerkkien sekä perinteisten Karhujen ja Sandelsien myynnistä. Pienpanimo-oluiden merkitys on myynnillisesti olematon.
Jotta päästään takaisin ketjun aiheeseen, niin pahoin pelkään että mietojen viinien kohdallakin myynnin painopiste tulee kehittymään pävittäistavarakaupassa hyvin hintavetoiseksi.
Tai jos katsotaan vaikka viskien ja rommien tuoteryhmiä, niin kyllä niissäkin laatu ja myyntivolyymit korreloi harvinaisen huonosti keskenään.