Mutta Tanskan haastava markkinatilanne ei muutu. Oletus siitä, että Ruotsin kruunu on nyt väärin hinnoiteltu ja se tulee kyllä muuttumaan, on myös aika rohkea. Ei siinä mitään, Björn Wahlroos taisi esittää saman näkemyksen vuosia takaperin. Kuinka sitten on käynytkään?
Mielestäni ainakaan analyytikko ei voi lähteä yhtiön tulevaisuutta ennustamaan siltä pohjalta, että Ruotsin kruunu alkaisi nyt yht´äkkiä vahvistumaan merkittävästi.
Onhan se kruunun vahvistuminen hyvä lisäoptio. Tuli jo mietittyä muitakin suomalaisia yrityksiä , jotka siitä hyötyisivät, samoin päättyvä sotakin näkynee riippuen yhtiöstä. Missäs kohtaisi parhaiten nämä molemmat, kruunu+sota 
Ainakin pitäisi olla sellainen, joka on laskenut paljon viim. reilu 3 vuotta…
Hyvin vaikea on nähdä, että tänäkään vuonna plussatulosta alkaisi tulla. Vuosi 2024 nyt meni aika kuralle ja nollille. Kyllä se monasti on niin, että realismi siirtyy viimeisenä sinne analyytikon Exceliin, sitten kun Pihtiputaan mummotkin jo tietävät. Pikkufirmojen Exceleissä on kauniita kasvulukuja mutta uskooko niihin yksikään ? Aikamoisena ihmeenä pitäisin jos Anora nyt osinkoa maksaisi 2024 tuloksesta. Analyytikoiden mielestä tämä oli suorastaan osinkokone vielä muutama kuukausi sitten. Isompien firmojen ennusteissa on sentään jotain tolkkua. Tämä on yksi syy monien muiden joukossa suosia isompia firmoja. Aika ajoin sitä lähtee kokeilemaan näillä pienemmillä mutta pian muistaa kirkkaasti miksi se ei yksinkertaisesti kannata.
Inderes ainakin ennustaa 14 miljoonan nettotulosta viime vuodelta, ei se nyt ihan nolla ole 187miljoonan markkina-arvon firmalle.
Korjaus edelliseen: jos lähtökohtana on Raulin velaton arvo DCF, osakkeen arvo ilman myytyjen saamisten vähentämistä arvosta olisi ilmeisesti:
Toinen yritys meni nähdäkseni oikein Voisi suoremminkin laskea vaan lisäämällä DCF-arvoon vuoden 2023 lopun myydyt saatavat 170 MEUR/ 68m osaketta eli noin 2,5 euroa per osake. Kannattaa kyllä huomioida että tuossa vuoden lopussa myytyjen saamisten vaikutus on suurin kun joulukauden myynnistä saadaan rahat jo ennen vuodenvaihdetta. Näin käyttöpääoma on kausiluonteisesti poikkeuksellisen vahva juuri tuossa vuoden lopussa eikä se kuvaa normaalia tilanetta eli käyttöpääomaa sitoutuu runsaasti vuoden aikana. Tämä ehkä tulisi jotenkin huomioida, vaikka ei itse myytyjä saatavia velaksi laskisikaan.
Periaatteessa ehkä, mutta harva yhtiö voi käytännössä asiakkaille ilmoittaa että jatkossa ei maksuaikaa tule lainkaan.
Yleensähän DCF-oletukset velkojen osalta pitäisi olla aika suoraviivaiset ja komponentit lukeekin jo siinä raportissa näkyvässä DCF-mallissa. Tässä olen tehnyt omia säätöjä, jotka sitten tekstissä tietysti pitää avata. Operatiivisia oletuksia toki pitää myös jotenkin perustella, ne ei aina lyhyempiin raportteihin kovin perusteellisesti mahdu, mutta laajoissa ainakin pitäisi olla.
Ymmärsinkö oikein, että laskit tätä niin, että myyntisaamiset kasvattavat osakkeiden arvoa, mutta ostovelat kuitenkin ekskluudasit siitä eli ne eivät laske arvoa? Jos näin niin miksi?
Tuolla rahavarojen 213 sisällähän on meinaan myydyt saatavat, ja jos velkaa ei vähennä, niin efektiivisesti laskee myyntisaatavat mukaan rahavaroihin. Jos ostovelkaa ei samanaikaisesti vähennä, niin tuntuu että logiikka vähän ontuu.
[quote=“Rauli_Juva, post:607, topic:4917, full:true”]
Toinen yritys meni nähdäkseni oikein Voisi suoremminkin laskea vaan lisäämällä DCF-arvoon vuoden 2023 lopun myydyt saatavat 170 MEUR/ 68m osaketta eli noin 2,5 euroa per osake. Kannattaa kyllä huomioida että tuossa vuoden lopussa myytyjen saamisten vaikutus on suurin kun joulukauden myynnistä saadaan rahat jo ennen vuodenvaihdetta. Näin käyttöpääoma on kausiluonteisesti poikkeuksellisen vahva juuri tuossa vuoden lopussa eikä se kuvaa normaalia tilanetta eli käyttöpääomaa sitoutuu runsaasti vuoden aikana. Tämä ehkä tulisi jotenkin huomioida, vaikka ei itse myytyjä saatavia velaksi laskisikaan.[/quote]
Joo, ajatus harhaili ja käytin edellisessä kommentissani myytyjen myyntisaamisten määränä Q3/-24 lukua, vaikka mallisi perustui 2023 lukuihin. Työhypoteesini kuitenkin on edelleen että rankaiset nyt DCF-laskelmassa yhtiötä sen liiketoimintamallin tuomasta ilmeisestä edusta. Jos myyntisaamiset voi myydä edullisesti, ne kannattaa myydä. Toisaalta, toiminnan kausiluonteisuuteen liittyvä huomiosi on aivan oikea, mutta asiahan on siltä osin helppo tarkastaa vilkaisemalla osareista miten oikaistun rahoitusvelan määrä vaihtelee suhteessa kassaan.
Varmasti ontuu monessakin suhteessa, mutta minusta kyse on siitä miten paljon liiketoiminta sitoo pääomia, joko omaa tai vierasta. Tässä kyse olisi käytännössä vieraasta pääomasta ja sen kustannuksesta, joka sitten näkyy tuloslaskelmassa. Optimitilanteessa käyttöpääoma voi olla jopa negatiivinen, eli asiakkaat maksavat ennakoita. Esimerkiksi vakuutusyhtiö voisi siten laittaa saadut (ennakko)maksut kiinni Anoran osakkeisiin, ansaiten hillittömästi, ennen mahdollisten vakuutuskorvausten maksamista asiakkaille. Niistäkin yhtiö tietysti riitelisi ensin FINE:ssa, pitäen mahdollisimman pitkään kiinni Anoran osakkeistaan.
Vaikka kausivaihtelua tosiaan on, Anoran käyttöpääoman tarve näyttäisi vakiintuneen nykyrakenteella Q3/2023 jälkeen ja rahoitusvelkojen ex ostovelat jne. määrä vähennettynä kassalla pysyy keskimäärin 190 mio euron luokassa. Ilman myytyjen myyntisaamisten lisäämistä ja käyttäen Raulin Velaton arvo DCF-lukua 544 pohjana, osakkeen DCF-arvo olisi tämän keskiarvon pohjalta siis ilmeisesti noin 5,2 eur. No, tämä tästä mutta kiitos vielä Raulille raportista ja hyvästä keskustelusta.
KL: Enintään 8-prosenttisten juomien vapauttaminen vei asiakkaita suomalaisnorjalaiselta alkoholiyhtiöltä.
Suomessa viinien liikevaihto kasvoi Q3 kokonaiset 18%. Kukakohan nämä osti, jos ei asiakas?
Liikevaihtohan ei ole sinänsä ole ongelma, vaan kustannuspuoli, kun tuotantoakin on siirretty eri maihin, mm. viinintuotantoa Norjasta Tanskaan. Ehkäpä Globus Winen ja Arcusin yhdistymisten hyödyt saadaan vielä näkyviin, kun on vaan kärsivällisyyttä…
Mutta Alkon myyntivolyymit laskivat sen uudistuksen myötä. Aika näytttää, miten Anoran asema kehittyy miedoissa viineissä tulevaisuudessa. Tai vahvemmissa viineissä, jos/kun ne ruokakauppoihin saadaan.
Tokmanni on ihan olemattoman pieni toimija ruokakaupassa, mutta niinpä vaan senkin toimari mietti tulevia Spar-kuvioita, mahdollista väkevämpien viinien vapauttamista ruokakauppaan ja sitä kuinka juomat hankitaan Spar-kanavien kautta.
Mitä väliä sillä on, mistä ne Anoran viinit ostetaan. Kulutus aivan varmasti nousee, kun saatavuus helpottuu. Ja veikkaisin esim. ruokajuomana viinien osuus tulee nousemaan pitemmällä tähtäimellä juuri saatavuuden parantumisen takia. Viinin kulutuksesta tehdään arkipäiväisempää. Nythän kaikki ei edes kehtaa avata Alkon ovea. Mitä muutkin ajattelee …juopoksi luulevat.
Ei mitään. Mutta sillä on väliä, onko Anora se joka ne viinit toimittaa. Eiköhän tulevaisuudessa päivittäistavarakaupan myydyimmissä viineissä lue Pirkka, Coop ja Spar. Ja kaupan keskusliikkeet sitten tilaa sisällön asenteella “sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan”.
Aikanaan luulin, kun Lidl alkoi myymään oluitaan halvan tuntuisesti, että Olvin menestysaika on kohta ohi ja myin osakkeet, joskus melkein 20 vuotta siten, voi,voi.
Nyt oli tosiaan Kauppalehdeltä virhe, sillä Anorahan on nimenomaan itse asiassa kasvattanut Suomessa viinimyyntiään tuon lain muutoksen myötä. Mutta on sillä väliä mistä ne viinit ostetaan, sillä vähittäiskaupassa myydyistä viineistä jää Anoralle heikompi kate (joka ei muutenkaan kovin kaksinen ole). Nythän siellä on ollut tuttujen brändien viinejä myynnissä, mutta jos kategoria vakiintuu/kasvaa niin varmasti myös kaupan omia merkkejä tullaan jossain vaiheessa näkemään kuten @JuhaR mainitsi, joka tuo Anoran kannalta entisestään hinta/marginaalipainetta.
Tanskan kehityksestä tietysti voisi ottaa osviittaa… Viineissä katteet on siellä ilmeisesti melko pienet, kun taas väkevissä paremmat… Tanskassa alkoholin kulutus on Pohjoismaiden suurinta. Väkeviäkin saa myydä ruokakaupoissa.
Onhan siinä perää, että monet kaupan merkit on pilannut brändituotteiden myyntiä, vaikkapa Coopin sillin kilohinta on yli puolet pienempi kuin Abban, niin joku sitäkin silti ostaa ja on syykin , että ei oikein pysty Orklan osaketta ostamaan. Coop brändillähän sinänsä jo myydään Anoran valmistamia tuotteita ja ehkäpä tulevat viineihinkin… Kaikki ei kuitenkaan osta sitä halvinta, paitsi tietysti pihit osakesäästäjät näin varmasti tekeekin
Miedot viinit ovat vain väliaikainen siirtymätuote jotka katoavat tulevaisuudessa. Eivät vastaa laadultaankaan oikeaa viiniä. Se on kylläkin kysymysmerkki että kauanko niitä joudutaan hyllyillä pitämään kunnes saadaan oikeat viinit ruokakauppaan.
Melko vähälle huomiolle on jäänyt keskustelussa Anora Industrialin suorittaminen.
Q1-Q3 2024 vs 2023 vertailukelpoinen käyttökate:
Wine: +291% 8.5M vs 2.2M
Spirits: -1.2% 24.9M vs 25.2M
Industrial: -33% 9.6M vs 14.4M
Minun silmiin Anora olisi voinut päästä 2024 vs 2023 parempaan tulokseen jos Industrial ei olisi heikennyt noin paljon. Onko metsäteollisuus industriaalin suurin asiakas?
Metsäteollisuus on suurin. Muita asiakkaita ovat panimot ja Coca Cola HBC.