Edit. Osassa kämpistä ei näemmä otsikossa lue mistä on kyse. Esim. tuo Espoo Suvelan kämppä ei otsikosta paljastu pakkohuutokohteeksi - paitsi jos osaa ruotsia.
utmätt = ulosmitattu eli siis ulosottomies asialla myymässä
Onkohan näissä käytännössä 0 eurolla myytävissä kohteissa ollut perinteinen 30% myyntihinta alun perin? Aika kovaa arvonlaskua neljässä vuodessa, toisaalta hyvä herätys, ettei enää kannata ihan mitä tahansa hupiasuntoja, joista pääset joka aamu heräämään taloyhtiön pyöräparkin vierestä
Äläs nyt mollaa hyvää kokonaisuutta. Toisaalta, kas kun rakennuttaja ei huomannut laittaa makkariin leveää ranskalaista parveketta, josta olisi ollut niin suloista ihastella avoimin mielin ja ovin yhtiön polkupyöpäparkkia sekä sen lukuista käyttäjäkuntaa. Samalla olisi voinut kysellä aamukuulumiset ja kertoa omat
Näistä parista linkatusta huutokauppakohteesta sellainen havainto, että kumpikaan ei ollut oikea sitova huutokauppa, vaan myyjällä on oikeus hylätä tai hyväksyä tarjous. Muutenkin näyttää siltä, että kompassikodit on roikottanut asuntoja myynnissä useammassa kanavassa pidemmän aikaa.
Epäilen siis, että ei välttämättä oikeasti tule myydyksi tuohon hintaan.
Sen sijaan aika mielenkiintoisia näkymiä tämän hetken markkinaan nämä on; mitä enemmän premium kohde on kyseessä, sitä isompi suhteellinen pudotus siinä hinnassa, jolla kauppa syntyisi.
Olen nähnyt Kompassikodeilta aiempia kohteita, joissa tarjous on hyväksytty. Mielenkiintoista, mitä näille käy.
Kompassikotien taustalla on Heikki Pajunen, jolla on “kolminumeroinen” määrä asuntoja. Alla oleva linkki kertoo taustoja (maksumuuri).
Oma havaintoni on, että Kompassikodit on täällä meillä päin laittanut ainakin joitakin asuntoja myyntiin kun vuokralainen on lähtenyt tai lähtemässä sen sijaan, että yrittäisi uudelleen vuokrata. Veikkaan kyseessä olevan tasehallintaoperaatio, jolla pyritään sopeutumaan vallitsevaan markkinatilanteeseen, ja koko firman luototusaste (ja kassavirta) pidetään laskevista markkinahinnoista huolimatta järkevissä lukemissa.
Jos meillä asuntokupla nyt puhjennut, niin mikä pitää meidät poissa Japanin tieltä. Asunnon omistajan kannalta 1990-luvulta Japanissa nähty kehitys olisi suhteellisen perseestä.
Yhteistä meillä lienee 1990-luvun alun Japanin kanssa kitsas väestönkasvu. Keskivartalo lihava väestöpyramidi ja ehkä isolta osin aiemmista syistä johtuva hidas talouskasvu.
Japani on hyvä muistutus vähintään siitä, että myös pidemmällä aikajänteellä kiinteistöjen arvot voivat myös laskea.
Kaikki Hurun podit moneen kertaan kuunneltuna mieleen jäänyt jostain syystä Pajusen ja Roinisen jaksot.
Oma havainto Kompassikotien myynneistä on oikotiellä 26 myytävää asuntoa joita yhdistää tuore valmistusvuosi ja rapsakkaat vastikeet.
Harmillisesti toinen on inflaatiokorjattu, toinen ei, joten aivan vertailukelpoisia kuviot eivät ole. Silti meidän 80-luvun lopun piikki on huomionarvoinen.
Väestönkehitys toki hyvin erilainen 1990-luvun kuplan puhjetessa. Japanin työikäisen väestön määrä oli käytännössä saavuttanut tähän astisen huippunsa tuohon aikaan. Suomessa työikäinen väestö kasvoi vielä vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen ollaan tultu alaspäin.
Japani on edellä Suomea väestöpyramidin kehityksessä, mutta ymmärtääkseni väliin mahtuu muutama muukin maa. Ymmärtääkseni esim. Italia on tällainen. En tiedä, miten Italian asuntomarkkina on kehittynyt. Yleisesti ehkä pointtina, että Japani on mielenkiintoinen esimerkki tässä asiassa, mutta kun lähdetään tekemään vertailua, niin se on vain yksi datapiste. Tuolta pohjalta voi kyllä rakentaa hypoteeseja, mutta niitä kannattaa koittaa verrata muihin samansuuntaisiin esimerkkimaihin.
Tarkoitukseni ei ollut maalailla kuvaa samanlaisesta kehityssuunnasta Japanin kanssa vaan herättää keskustelua aiheesta. Täällä on paljon fiksua väkeä kirjoittamassa, joten laiska pääsee helpommalla kun saa muutkin tutkimaan aihetta pilkkomaan ajatuksia
Tässä Italian käppyrä reaali hinnoilla(ennen vuotta 1970 oli lähinnä vaakalentoa joten katkaisin siitä käppyrän):
Annetaanko tuolle hintakehitykselle nyt hivenen liikaa painoarvoa. Toki äkilliset laskut erikseen, mutta viimeksi kun tarkastin niin ihmiset lyhentävät lainojaan. Saa niistä omat takaisin hyvin herkästi
Vielä kun todennäköisesti vaihdetaan kämppää suht samojen asuinalueiden sisällä niin käytännössä se ja sama onko oma laskenut tai noussut, kun sille ostettavalle kämpälle käynyt todennäköisesti samoiten
Perikunta kuittaa sitten sen mitä sattunut jäämään
En kyllä usko samanlaiseen kehitykseen kuin japanissa. Täytyy huomioida mielestäni se, että tuo varallisuuskupla joka japanissa puhkesi oli aivan massiivinen. Vaikka kiinteistöjen arvot nousivat täällä nollakorkojen aikana hiljalleen kokoajan ylöspäin, ei hintakehitys sentään yhtä spekulatiivista ollut kuin japanissa 1980-luvulla. Myös osakkeissa oli kunnon kupla japanissa, joka romahdutti Nikkein yli -50%. Tälläkin oli varmasti vaikutusta tavallisen japanilaisen ostovoimaan. Toki aika näyttää olemmeko suomessa/euroopassa myös vasta osakemarkkinoiden suhteen laskun alussa jos päädymme kunnon stagflaatioympäristöön
Tässä pari esimerkkiä japanista: At their peak, prices in central Tokyo were such that the 1.15 square kilometer Tokyo Imperial Palace grounds were estimated to be worth more than the entire real estate value of California.
Tokyo metropolis, Yokohama, Nagoya, Kyoto, Osaka and Kobe were the six major cities most impacted by the price bubble. These six major cities experienced far greater asset price inflation compared to other urban land nationwide. By 1991, commercial land prices rose 302.9% compared to 1985, while residential land and industrial land price jumped 180.5% and 162.0%, respectively, compared to 1985. Nationwide, statistics showed that commercial land, residential land, and industrial land prices were up by 80.9%, 51.1%, and 51.7%, respectively.
Varmasti asuntojen hintakehitys kainuussa ym. vastaavissa paikoissa ei tule olemaan kummoinen pidemmälläkään aikavälillä ellei jotain merkittävää muutosta tapahdu, mutta tuskin kasvukeskuksissa päästäisiin suomessa mihinkään vuosikymmenen tai yli kestävään laskusuhdanteeseen. Muuttoliikenne isoihin kaupunkeihin ja maahanmuutto pitävät mielestäni siitä huolen.
Japanin kiinteistösektorin lähtötaso on niin huikea, että taloushistoria hakee vertaistaan tällä saralla. Kyseisen kuplan hidas pihiseminen näkyy kaikissa Japanin käppyröissä, niin Nikkei kuin tämä kiinteistöjen arvostus.
Tässä näkyi olevan lyhyesti aiheesta, mutta tämä on niin mielenkiintoinen tarina, että suosittelen lukemaan myös lisää muualta:
Edit. hivenen myöhässä, mutta samat ajatukset kuin Teemulla yllä.
Hyvin paljon samaa Japanissa ja Suomessa 1990-luvun alussa. Kummassakin kuplaa seurasi lama. Toki Japani talouden kokoluokka oli ihan eri jolloin myös kuplan mittasuhteet varsin häkellyttäviä. Siitä elpyessä ei Suomen onneksi menty enää samaan suuntaan vaan Suomen talous elpyi Nokian ja kenties kasvavan työikäisen väestön siivellä?
Mitkä ylipäätään ovat isoimmat draiverit asuntojen pidemmän aikavälin arvon kehitykselle? Näppituntumalta uskaltaisin väittää, että isossa kuvassa talouskasvu ja väestönkehitys. Toki moninpaikoin väestönkehitys ajaa talouskasvua, joten melkein tuon voi sieventää halutessaan vain talouskasvuksi. Muita yhtä merkittäviä tekijöitä asuntojen arvon kannalta isossa kuvassa pitkällä aikajänteellä?
Menee ehkä politiikkaketjun tavaraksi, mutta talouskasvu näkymät Suomen osalta ovat nähdäkseni varsin masentavat. Työikäinen väestö pienenee. Hoitosuhde perseestä. Osittain tästä syystä julkinen talous hirveän alijäämäinen. Mistä se talouskasvu kaivetaan tähän maahan mikä ajaisi omalta osaltaan asuntojen arvoja isossa kuvassa ylöspäin? Toisaalta meidän oman hukatun vuosikymmenen(2010-luku) aikana kiinteistöjen nimellishinnat nousivat(reaalihinnat ei niinkään). Oliko tuo vain nollakorkojen ja matalan inflaation aikaansaannos vai oliko siellä muita ajureita sille ettei nimellishinnat mörnineet, kuten teki esimerkiksi bkt:n ja väestönkehityksen suhteen vertailukelpoissa Italiassa tuolla ajanjaksolla?
Ihan mielellään luen myös positiivisista ajureista talouskasvun ja kiinteistöjen arvon suhteen, koska makrokuva näyttää omaan silmään turhan masentavalta.
Tuon Tampereen kohteen korkein tarjous on hylätty.
Korkeimman, hylätyn tarjouksen mukainen velaton hinta oli 216.960 euroa, tontin lunastuksen kanssa yhteensä 303.608 euroa. Alkuperäistä hinnastoa minulla ei ole, mutta Etuoven talosivulta näkyy että vastaavan kokoisesta kämpästä samassa taloyhtiössä oli 2019 pyydetty 289.000 velatonta hintaa (tonttilunastusta ei varmasti mukana tässä). Alennus olisi siten ollut 25 %.
”Eivät olleet 12 kk:n euriborin huiput vielä takana, kun tänään tehtailtiin tämän suhdanteen uusi huippu 4,2 prosentin päällä. Iso kuva ei ole kuitenkaan muuttunut: näiltä tasoilta tuskin enää noustaan kovinkaan paljon”
Minä taas olen varma, että inflaatio laukkaa Keski-Juuropassa kun horstilla menee ihan kivasti. Joten Ursula vetää hätäjarrusta: Korko nousee +0.5%-yks kerrasta ja Ursula uhkailee vielä toisella samanmoisella perään kunhan on käynyt ensin syömässä vähän joulukinkkua.
