Jos työttömyys lisääntyy ja käytettävissä olevat rahat vähenee niin vuokra-asumisen kysyntä pienenee?
Kuinka isot massat todella muuttaa kommuuneihin tai vanhemmilleen? Vai olisiko niin että omistusasuntoon muuttavia on vähemmän ja sen sijaan pysytään vuokralla? En ole koskaan kuullut yhdenkään asiantuntijan sanovan että taantuma johtaisi vuokra-asumisen kysynnän pienenemiseen. Eikä niin ole tainnut koskaan historiassakaan käydä, vaan juuri päinvastoin.
Mikäli työpaikkojen määrä vähenee niin moni niistä, jotka eivät ole Helsingistä kotoisin eivät varmaan halua pysyä Helsingissä pienessä vuokra-asunnossa isolla vuokralla.
Varmasti näin, mutta tuo on taas vain yksi ihmisryhmä mikä ei määrittele kokonaistilannetta. Voisiko olla että suhteellisesti kuitenkin pk-seudulla on huonossa tilanteessakin paras työmarkkinatilanne? Eli moni muuttaisi töiden toivossa pk-seudulle kun muualta ne vähenevät entisestään?
Tämä tosiaan toimii juuri toiseen suuntaan niin kuin sanot. Taloudellisten olojen kurjistuessa yhä useampi on pakotettu asumaan vuokralla, kun varaa ei ole hankkia omaa.
Edullisten, pienten ja kauempana keskustoista olevien vuokrakämppien kysyntä kasvaa. Ihmisen kun on pakko asua jossain.
Vuokralla asuvien kotitalouksien osuus ylipäätään on ollut vuosikymmenet nousussa. Suurissa kaupungeissa muuttovoitto pitää kysyntää yllä.
Jos vientiteollisuudeen työpaikat vielä vähenee niin loppuu valtion kyky tukea vuokra-asumista nykyisessä mittakaavassa.
Vientiteollisuuden alkutuotanto taas on pääsääntöisesti siellä mistä nyt käy kovin muuttoliike pois.
En osaa spekuloida sitä miten poliitikot toimivat kulloinkin. Milloin elvyttävät, milloin yrittävät tehdä muita suosittuja päätöksiä varmistaakseen uudelleenvalinnan. Pitkässä juoksussa juuri noin, en osaa sanoa näkyykö vaikutus politiikassa 5v. Vai 10v. Päästä vai ei koskaan.
Mihin yrityksiin nyt viittaat, ja puhutko työpaikkojen vai liikevaihdon määrästä?
No esim metsäteollisuus. Liikevaihto ja voitto tehdään varmasti helsingin pääkonttoreissa, niin kauan kun kainuun ja muun harvaan asutun suomen metsiin riittää moto- ja tukkirekkakuskeja. Jos matalan tuottavuuden alueella jää metsät hoitamatta ja puut kuskaamatta niin jää korkean tuottavuuden tehtailta raaka-aine saamatta.
Jep. Metsäteollisuus on sen 18 % Suomen tavaraviennin arvosta. Merkittävä osuus toki, mutta en nyt usko muuttoliikkeen olevan se kriittinen asia sen menestyksen kannalta.
Muuttoliike ei painotu vain työtä tekeviin ihmisiin, vaan myös työelämän ulkopuolella oleviin ihmisiin eläkeläiset mukaan lukien. Toki työttömyyden myötä jotkut varmasti vaihtavat maisemaa, mutta suuressa kuvassa kasvukeskukset ovat jatkossakin kasvukeskusia, ja kasvukeskuksien suurimpia väestömagneetteja ovat niiden suurimmat kaupungit.
Kilpailu tekijöistä kiristyy - Metsälehti (metsalehti.fi)
“Missä metsää on enemmän ja työntekijöiden tarve metsätöihin on suurempi, siellä ei välttämättä ole enää tekijöitä” Tällaisia juttuja on lehdistössä jatkuvasti.
Kyllä ne hintoihin valuvat. Ei kukaan sijoittajakaan tee hyväntekeväisyyttä. Ei instikat eikä yksityiset. Odotettavissa on kovia nousuja vuokriin parin vuoden aikana.
Se että vuokrat pysyisivät samalla tasolla tarkoittaisi mielestäni sitä että inflaatio ja rakennuskustannukset tulisivat voimakkaasti alas. Korkotaso tulisi alas jolloin se tarjoaisi vuokralla asuville aidon mahdollisuuden hankkia oma asunto…
Korkotason ja inflaation alas tuleminen houkuttelisi paremmalla tuottotasolla sijoittajia markkinaan. Nyt uudistuotanto on täysin jäässä ja oma veikkaus on että verinen kilpailu vuokralaisista on pian haamu vain. Ehkä joku paha laman poikanen voisi muuttaa kuviota. Silloin asuntojen hinnat tulisivat tarpeeksi alas joka pitäisi vuokrat maltillisempina.
Muuttoliike pks ja samaan aikaan jäissä oleva rakentaminen ei kannattele kauaa vuokramarkkinaa. ((hintastabiiliutta)
Juuri näin se kehitys on taloudellisen kurjuuden aikana aikaisemminkin mennyt. Omistusasuminen on yhä pienemmän ihmisjoukon saavutettavissa. Premium-luokan vuokra-asuntojen kysyntä voi jollakin tasolla heikentyä vuokralaisten maksukyvyn heiketessä, mutta edullisen hintaluokan vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa useammastakin tekijästä johtuen.
Tämä tämä vinkki tuli aikanaan lukaistua Bigger Pocketsin recession-proof-real-estate-investing kirjasta ja se oli yksi syy asuntosijoitus-strategiamme valintaan.
Edullisiin, mutta kivoiksi remontoituihin koteihin Tampereen työssäkäyntialueelta on tässäkin markkinassa löytynyt helposti uudet asukkaat, eikä tyhjiä kuukausia ole tullut.
No niin, odotellaan vielä muutama tunti niin nähdään tuleeko ensimmäinen semi-uuskohde mikä ei mene edes “ilmaiseksi” kaupaksi: Huutokaupat.com - Suomen kiinnostavin huutokauppa
Eli 2019 valmistunut kaksio Tampereella missä 216k yhtiölainan velkaosuus niskassa ja luonnollisesti vuokratontilla. Lähtöhinta nolla euroa ja tällä hetkellä ei vielä yhtään huutoa vaikka 3h päästä menee kiinni 
Ketjussa toistuu yksi oletus: tulotason lasku johtaa hakeutumiseen halvempiin asuntoihin, tai asumiseen käytettävä rahamäärä ei kasvaisi kuin tulojen suhteessa.
Itse uskon, että asumiseen kuluvan osuuden nettotuloista merkittävä kasvu on mahdollista.
Toisin sanoen, asuminen voi viedä jaksossa suuremman osan tuloista, ja muu kulutus vähentyä. Seurauksena siis elintason lasku.
Miksi näin ei tapahtuisi?
Yksi taustahavainto, tulotason laskiessa asumiseen käytettävän rahamäärä suhteessa tuloihin kasvaa.
Asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, oli sitä suurempi mitä matalampi kotitalouden tulotaso oli (kuvio 3)
Kolmessa matalimmassa tuloluokassa asumisen osuus tuloista on yli 20%, laskien 9. tuloluokan noin 10% tasolle.
Pakon edessä pienituloisilla osuus nousee yli 20%, joten miksi muissakin tuloluokissa asumiseen käytettävä rahamäärä ei voisi kasvaa merkittävästi?
Prosentit suurenee kun eurot vähenee. Lopputulos pysyy ennallaan
Onhan taas vaihteeksi varsinainen putkiasunto maatasosta kaiken kansan näkymin ja luonnollisesti naapurin parveke lähes kiinni vastapäätä omassa. Hinta “vain” reilut kolmestaatuhatta tonttiosuuden kanssa. Kertokaa ymmärtämättömälle milla spekseillä mahdollinen ostaja tämän helmen itselleen hankkii. Ei ainakaan omaan, eikä varmaan vuokrakaan käyttöön??? Näitä vastaavia kohteita Suomessa on valitettavasti paljon, aivan liian paljon.
Jokainen hankkii asuntonsa tietysti makunsa mukaan, mutta tällä rahalla saisi melko komean omakotitalon monesta paikkaa Suomea, ihan kasvukeskuksistakin.
No tuossa ollaan järven äärellä lyhyen kävelymatkan päässä keskustan palveluista, ja alue rakentuu ihan mukavanlaiseksi. Saunallinen läpitalon kaksio on myös ihan jees lähtökohta. Mielestäni parvekkeen puolella on myös ihan riittävä etäisyys naapuriin, kun huomioidaan keskustaseudun asuminen. Sen sijaan siihen en varmasti oppisi ikinä sopeutumaan, että katutasossa makkarin ikkunan takana on fillarimeri.
Mutta joo, hoitovastike 226 euroa + rahoitusvastike 1577 euroa + ilmoituksessa näkymätön tonttivastike kaiketi noin 400 euroa. Kuukausimenot siis rapiat 2200 euroa. Korontarkistus näyttää osuvan marraskuulle, joten sellaiset mukavat 3000 euroa lienee taas kohta luvassa lisäkuluja vuotta kohden.
Kohta päättyy huutokauppa tästä meidän läheltä.
Velaton hinta rs-hinnastossa vuonna 2021 oli 158.300 euroa, tämänhetkisen korkeimman tarjouksen mukaan n 124.400 euroa. Alennus jos uusia tarjouksia ei tule olisi n 21 %.
Edit: ei tullut uusia tarjouksia, näillä luvuilla mennään.
Tuossa on klassinen tonttikusetus, joka hämärtää asunnon todellista myyntihintaa. Se on yli 300k ja siihen päälle mahdollinen myyntihinta.
Ostajalta pitää löytyä reipas 2000€/kk laittaa heti juokseviin kustannuksiin. Vuokraa saa ehkä 1000-1500€/kk.
Hurja kyllä tuo tonttiosuus, millainen tontti mahtaa olla kyseessä…
