Tämä nykytilanne on mielenkiintoinen. Samaan aikaan nousseet kustannukset (mm. hoitovastike, taloyhtiön ja asuntojen remontointikulut) ja nousseet korkomenot (rahoitusvastike, tontin vuokravastike, henk. koht. laina) luovat painetta korottaa vuokria luokkaa 10-15 %. Samaan aikaan vuokrakämpistä on liikarakentamisen myötä tilapäistä ylitarjontaa suurissa kaupungeissa, eikä varaa korotuksiin juuri ole.
Vuokranantajat eivät kuitenkaan ole juurikaan lähteneet keskinäiseen hintakilpailuun, pois lukien nämä “asut ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi” -tarjoukset. Sen sijaan suuret toimijat, kuten Heka, YH Kodit ja Tampereen Vuokra-asunnot, korottavat kylmästi vuokria 4-11 %. Toki kuten yllä tuodaan esiin, reaalivuokrat ovat laskeneet, vaikka nimellisvuokrat eivät. Vuokralla asuminen on siis halventunut suhteellisesti.
Nyt kun uudisrakentamisen suhteen on kiskaistu hätäjarrusta, niin pian kämppien kysyntä kuroo jälleen tarjontaa umpeen. Esimerkiksi Tampereella oli kuukausi takaperin 2500 vuokra-asuntoa tyhjillään, nyt niitä on opiskelijoiden tulon myötä 1500. Siinä on vielä 500 ero vuoteen 2019, mikä toki on prosentuaalisesti suuri, mutta joka voi kuroutua umpeen @ollikohan esiin tuomalla odotuksia kovemmalla muuttovoitolla.
Pari kolme seuraavaa vuotta on kuitenkin helppo povata vaikeita aikoja asuntosijoittajan näkökulmasta, kuten @Viljo_Lehtinen yllä tuo esiin. Nykyinen korko-vuokrataso-yhtälö on tuhonnut asuntosijoittamisen hyödyt hetkeksi ja varastoa asunnoissa edelleen on.
No Hekan ja vastaavien tapauksessa lähtötaso on usein matalahko. Voi tempaista vuokraa ylös +8% ja edelleen se kämppä on alueen halvimpia. Joten laskevat varmaan, ettei heidän pokat voi livistää mihinkään kun halvempaa ei ole tarjolla.
Mutta oleppa yksityinen vuokrailija, omista yksiö Töölöstä ja tempaise sen vuokrapyyntö 700 → 1100 euroa/kk. Saattaa lähteä vuokralainen kämpästä kuin kuppa aikoinaan samalta alueelta…
Tuli ittekin pohdittua asuntomarkkinaa tuossa reilu vuosi sitten samanlailla kuin Juha tässä videolla finanssikriisista, että “ei tää nyt ihan vissiin näin helppoa pitäis olla.”
Tälläsiä juttuja oli silloin. Luin näitä ihan ihmeissäni ja mietin, että miten se nyt näin helposti sitten tapahtuu se rikastuminen.
Kiitos sekä laskennan avaamisesta, että lähteistä. Juuri tällaista ajoin takaa. Ja kuten kaikki excel harjoitukset niin lopputuloksen saa asetetuista oletuksista riippuen näyttämään joko hyvältä tai huonolta. Kuitenkin heti kun on tällainen logiikka avattu on helppo itse pohtia millaiseen väestönkasvuun esimerkiksi itse uskoo.
Samahan taitaa olla Suomessa ja muuallakin päin länsimaailmaa. Eli maiden sisäinen muuttoliike maalta kaupunkeihin vol 1 on päättynyt, tai päättymässä. Korona aika toi tähän hieman jopa sitä kaupungeista takaisin maalle muuttoliikettä, mutta iso kuva ei muuttunut. Muuttoliike vol 2 alkaa ennnusteiden mukaan 2030-40 aikana, jolloin muutetaan jo keskisuurista kaupungeista suuriin kaupunkeihin.
Vuonna 2020 kuntien välisessä nettomuutossa kaupunkimaisten kuntien saldo oli +5324 asukasta. Taajaan asuttujen kuntien muuttotappio oli 2287 asukasta ja maaseutumaisten kuntien muuttotappio 3037 asukasta.
Mitään kaupungeista maalle -ilmiötä ei siis nähty, vaikka pk-seudun asukasmäärän kehitys alitti kaikki odotteet ja vaikka kehyskuntien vetovoima kasvoikin reippaasti.
Juurikin näin. Lisäsin tuon virkkeen lähinnä siksi, ettei kukaan turhaan linkkaa tänne korona ajan uutisointeja, joissa näin usein väitettiin. Eli iso kuva on edellisessä postauksessani mainitsemani asiat. Ensimmäinen jo tapahtunut, ja toinen ennustetaan tapahtuvaksi. Isot kaupungit jatkavat tulevaisuudessa kasvuaan reippaasti.
Ei taida Suomen vientivetoinen talous kestää jos pienet teollisuus ja kaivospaikkakunnat tyhjennetään työntekijöistä tai kainuun hakkuille pitäisi alkaa houkuttelemaan tukkiauto ja motokuskit Turku-Tampere-Helsinki kolmion sisäpuolelta?
Ymmärtääkseni Blueboy ei tarkoittanut tätä, vaan että esimerkiksi Lahden, Jyväskylän, tai Kuopion kokoisista kaupungeista muutetaan enenevissä määrin esim. Pk-seudulle ja Tampereelle. Jos nykytrendit ja ennusteet pitävät kutinsa, näin todennäköisesti tulee käymään, mutta mahdotontahan sitä on varmaksi ennustaa. Pienillä teollisuuspaikkakunnilla sen sijaan tullaan panostamaan tuotannon automaatioon entistä enemmän sitä mukaa, kun työvoima vähenee.
Suuret ikäluokat alkavat siirtymään hiljalleen nopeaan tahtiin palveluasumisen tai tuonelan puolelle. Eihän tuo jyrkin pudotus syntyvyydessä vielä hetkeen näy, mutta maahanmuuton varassa tässä pitkälti ollaan
Ehkä tuota vääjäämätöntä kehitystä voisi hillitä painottamalla lähes kaikki kandi/amk tason koulutus pienempiin yliopistokaupunkeihin ja Helsinkiin & Tampereelle jäisi vain keihäänkärkinä maisteriohjelmat.
Suomessa kuitenkin asuntoja riittää enemmän kuin tarpeeksi niin miksi valtion pitäisi tukea opiskelijoiden kalliilla asumista Helsingissä.
En toki pakottaisi ketään tuohon, mutta jos opiskelijoiden asumistuki asetettaisiin samalle tasolle koko maassa niin ohjaisi se jo kummasti väkeä sinne missä on edullisempaa.
Jos mitään ei tehdä kun ikäluokat alkaa pienenemään niin esim. Jyväskylästä tullee 20v päästä vähän kuin Varkaus. Samassa junassa ainakin Vaasa, Kuopio, Joensuu, Lappeenranta… Kaikissa näissä vieläpä hyvin korkea asuntojen hintataso, mutta kuka niitä pikkukämppiä siellä vuokraa 10v päästä?
Vähän hankala ymmärtää ketä tuo AMK option poistaminen Tampere - Turku - Hki alueelta palvelisi? Edelleen valtaosa noiden kaupunkien Amk-opiskelijoista tulee yllättäen Tampereelta, Turusta ja Helsingistä tai alueiden kehyskunnista. Ketä isossa kuvassa palvelisi näiden opiskelijoiden pakottaminen esimerkiksi Jyväskylään 2-3 vuodeksi? AMK opintoihin kuluu keskeisenä myös työharjoittelu, harjoittelupaikat kuten kaikki muutkin työpaikat suuresti keskittyneet kasvukolmion sisään. Olisi täysin älyvapaata siirtää nämä opiskelijat keinotekoisesti ympäri maata vain jotta he muutama vuoden päästä palaisivat takaisin kotiin.
Tälläinen keinotekoinen pumppaus ei varmasti palvele elinkeinoelämää eikä kiinteistömarkkinaa. Menee samaan kastiin varainsiirtoveron kanssa, aivan turhaa kitkaa markkinalle.
Ei se ihan näin suoraviivaista taida olla. Ei omaa kotia vaihdeta kuin kalsareita, vaan siihen usein muodostuu jonkinlainen tunneside.
Lisäksi laiskuus ja tottumukset nostavat kynnystä jatkuvasti metsästää halvinta vuokrakämppää, vaikka varmaan aina jostain löytyisi 5-10€/kk halvempi kämppä ilman vuokran korotustakin.
En usko, että joku 2 % vuokran korotus saa ihmisen heti vaihtamaan asuntoa, jos vuokra muutoin koetaan kohtuulliseksi ja asunto on mukava.
Juu, on tuossa hyviä pointteja, mutta jotain ratkaisuja tarttee tulevaisuudessa pohtia. Ei myöskään toisinpäin pitäisi keinotekoisesti puskea väkeä suurimpiin kasvukeskuksiin. Nythän sitä tehdään niin, kun asumistuki on suurempi Helsingissä kuin vaikkapa Jyväskylässä.
Siksi kirjoitinkin, että samat tuet joka paikkaan niin äkkiä alkaa yhä useampaa opiskelijaa houkutella 3-5 vuoden rundi toisessa kaupungissa (tekee hyvää muutenkin).
