Kaikki Hurun podit moneen kertaan kuunneltuna mieleen jäänyt jostain syystä Pajusen ja Roinisen jaksot.
Oma havainto Kompassikotien myynneistä on oikotiellä 26 myytävää asuntoa joita yhdistää tuore valmistusvuosi ja rapsakkaat vastikeet.
Yksityistä salkkua on takavuosina kasvatettu kymmenien asuntojen kimppaostoilla ennakkomarkkinoinnista hyvillä alennuksilla.
Meillä kupla puhkesi myös samoihin aikoihin. Emme ole Japanin tiellä.
Koko Suomen aikasarja on myös mielenkiintoinen (huom. reaalinen eli inflaatiokorjattu indeksi):
Ja vielä Japanin (ilmeisesti ei inflaatiokorjattu) aikasarja:
Harmillisesti toinen on inflaatiokorjattu, toinen ei, joten aivan vertailukelpoisia kuviot eivät ole. Silti meidän 80-luvun lopun piikki on huomionarvoinen.
Väestönkehitys toki hyvin erilainen 1990-luvun kuplan puhjetessa. Japanin työikäisen väestön määrä oli käytännössä saavuttanut tähän astisen huippunsa tuohon aikaan. Suomessa työikäinen väestö kasvoi vielä vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen ollaan tultu alaspäin.
Japani on edellä Suomea väestöpyramidin kehityksessä, mutta ymmärtääkseni väliin mahtuu muutama muukin maa. Ymmärtääkseni esim. Italia on tällainen. En tiedä, miten Italian asuntomarkkina on kehittynyt. Yleisesti ehkä pointtina, että Japani on mielenkiintoinen esimerkki tässä asiassa, mutta kun lähdetään tekemään vertailua, niin se on vain yksi datapiste. Tuolta pohjalta voi kyllä rakentaa hypoteeseja, mutta niitä kannattaa koittaa verrata muihin samansuuntaisiin esimerkkimaihin.
Tarkoitukseni ei ollut maalailla kuvaa samanlaisesta kehityssuunnasta Japanin kanssa vaan herättää keskustelua aiheesta. Täällä on paljon fiksua väkeä kirjoittamassa, joten laiska pääsee helpommalla kun saa muutkin tutkimaan aihetta pilkkomaan ajatuksia 
Tässä Italian käppyrä reaali hinnoilla(ennen vuotta 1970 oli lähinnä vaakalentoa joten katkaisin siitä käppyrän):
Työikäisten kehitys 2000-luvulla on Italiassa ollut hyvin samankaltainen kuin Suomessa. Väestöpyramidia en ole nähnyt.
Annetaanko tuolle hintakehitykselle nyt hivenen liikaa painoarvoa. Toki äkilliset laskut erikseen, mutta viimeksi kun tarkastin niin ihmiset lyhentävät lainojaan. Saa niistä omat takaisin hyvin herkästi
Vielä kun todennäköisesti vaihdetaan kämppää suht samojen asuinalueiden sisällä niin käytännössä se ja sama onko oma laskenut tai noussut, kun sille ostettavalle kämpälle käynyt todennäköisesti samoiten
Perikunta kuittaa sitten sen mitä sattunut jäämään
En kyllä usko samanlaiseen kehitykseen kuin japanissa. Täytyy huomioida mielestäni se, että tuo varallisuuskupla joka japanissa puhkesi oli aivan massiivinen. Vaikka kiinteistöjen arvot nousivat täällä nollakorkojen aikana hiljalleen kokoajan ylöspäin, ei hintakehitys sentään yhtä spekulatiivista ollut kuin japanissa 1980-luvulla. Myös osakkeissa oli kunnon kupla japanissa, joka romahdutti Nikkein yli -50%. Tälläkin oli varmasti vaikutusta tavallisen japanilaisen ostovoimaan. Toki aika näyttää olemmeko suomessa/euroopassa myös vasta osakemarkkinoiden suhteen laskun alussa jos päädymme kunnon stagflaatioympäristöön 
Tässä pari esimerkkiä japanista: At their peak, prices in central Tokyo were such that the 1.15 square kilometer Tokyo Imperial Palace grounds were estimated to be worth more than the entire real estate value of California.
Tokyo metropolis, Yokohama, Nagoya, Kyoto, Osaka and Kobe were the six major cities most impacted by the price bubble. These six major cities experienced far greater asset price inflation compared to other urban land nationwide. By 1991, commercial land prices rose 302.9% compared to 1985, while residential land and industrial land price jumped 180.5% and 162.0%, respectively, compared to 1985. Nationwide, statistics showed that commercial land, residential land, and industrial land prices were up by 80.9%, 51.1%, and 51.7%, respectively.
Varmasti asuntojen hintakehitys kainuussa ym. vastaavissa paikoissa ei tule olemaan kummoinen pidemmälläkään aikavälillä ellei jotain merkittävää muutosta tapahdu, mutta tuskin kasvukeskuksissa päästäisiin suomessa mihinkään vuosikymmenen tai yli kestävään laskusuhdanteeseen. Muuttoliikenne isoihin kaupunkeihin ja maahanmuutto pitävät mielestäni siitä huolen.
Japanin kiinteistösektorin lähtötaso on niin huikea, että taloushistoria hakee vertaistaan tällä saralla. Kyseisen kuplan hidas pihiseminen näkyy kaikissa Japanin käppyröissä, niin Nikkei kuin tämä kiinteistöjen arvostus.
Tässä näkyi olevan lyhyesti aiheesta, mutta tämä on niin mielenkiintoinen tarina, että suosittelen lukemaan myös lisää muualta:
Edit. hivenen myöhässä, mutta samat ajatukset kuin Teemulla yllä.
Hyvin paljon samaa Japanissa ja Suomessa 1990-luvun alussa. Kummassakin kuplaa seurasi lama. Toki Japani talouden kokoluokka oli ihan eri jolloin myös kuplan mittasuhteet varsin häkellyttäviä. Siitä elpyessä ei Suomen onneksi menty enää samaan suuntaan vaan Suomen talous elpyi Nokian ja kenties kasvavan työikäisen väestön siivellä?
Mitkä ylipäätään ovat isoimmat draiverit asuntojen pidemmän aikavälin arvon kehitykselle? Näppituntumalta uskaltaisin väittää, että isossa kuvassa talouskasvu ja väestönkehitys. Toki moninpaikoin väestönkehitys ajaa talouskasvua, joten melkein tuon voi sieventää halutessaan vain talouskasvuksi. Muita yhtä merkittäviä tekijöitä asuntojen arvon kannalta isossa kuvassa pitkällä aikajänteellä?
Menee ehkä politiikkaketjun tavaraksi, mutta talouskasvu näkymät Suomen osalta ovat nähdäkseni varsin masentavat. Työikäinen väestö pienenee. Hoitosuhde perseestä. Osittain tästä syystä julkinen talous hirveän alijäämäinen. Mistä se talouskasvu kaivetaan tähän maahan mikä ajaisi omalta osaltaan asuntojen arvoja isossa kuvassa ylöspäin? Toisaalta meidän oman hukatun vuosikymmenen(2010-luku) aikana kiinteistöjen nimellishinnat nousivat(reaalihinnat ei niinkään). Oliko tuo vain nollakorkojen ja matalan inflaation aikaansaannos vai oliko siellä muita ajureita sille ettei nimellishinnat mörnineet, kuten teki esimerkiksi bkt:n ja väestönkehityksen suhteen vertailukelpoissa Italiassa tuolla ajanjaksolla?
Ihan mielellään luen myös positiivisista ajureista talouskasvun ja kiinteistöjen arvon suhteen, koska makrokuva näyttää omaan silmään turhan masentavalta.
Tuon Tampereen kohteen korkein tarjous on hylätty.
Korkeimman, hylätyn tarjouksen mukainen velaton hinta oli 216.960 euroa, tontin lunastuksen kanssa yhteensä 303.608 euroa. Alkuperäistä hinnastoa minulla ei ole, mutta Etuoven talosivulta näkyy että vastaavan kokoisesta kämpästä samassa taloyhtiössä oli 2019 pyydetty 289.000 velatonta hintaa (tonttilunastusta ei varmasti mukana tässä). Alennus olisi siten ollut 25 %.
Taidetaan siis tarvita uudet viisi arvausta.
”Eivät olleet 12 kk:n euriborin huiput vielä takana, kun tänään tehtailtiin tämän suhdanteen uusi huippu 4,2 prosentin päällä. Iso kuva ei ole kuitenkaan muuttunut: näiltä tasoilta tuskin enää noustaan kovinkaan paljon”
Tuplahuippu. Uskon itse edelleen, että jo vuodenvaihteen tienoilla näemmä ekat ekp:n talletuskoron laskut.
Minä taas olen varma, että inflaatio laukkaa Keski-Juuropassa kun horstilla menee ihan kivasti. Joten Ursula vetää hätäjarrusta: Korko nousee +0.5%-yks kerrasta ja Ursula uhkailee vielä toisella samanmoisella perään kunhan on käynyt ensin syömässä vähän joulukinkkua.
Henkilökohtaisesti en usko että vielä ensi vuonnakaan. Ehkä 2025. Suuri ehkä. Ellei sitten juuri silloin olla taantuman syvässä ytimessä. Nythän me vasta aletaan sinne valua…
Ihan mahdollista, viime viikolla kun olin saksassa asiakkaat valittivat miten palkka nousee (kaikilla) vain 5% vuodessa ja tavoite olisi saada nostettua enemmän. Väistämättä toi johtaa inflaation jatkumiseen.
Ja Suomessa ison tappelun jälkeen palkat taitavat nousta 2,5% ensi vuonna.
Asuntojen osalta on hyvä erottaa pienet ja isot asunnot sekä kasvukeskukset ja taantuvat paikat. Kasvukeskusten perheasunnot ovat jo nousu-uralla alkuvuoden alakulon jälkeen, kysyntää on ja hyvät menevät heti lähes pyyntihintaan. Sijoitusasuntoja taas ei osta juuri kukaan ja alamäkeä riittää vielä.
“Kasvukeskusten perheasunnot ovat jo nousu-uralla alkuvuoden alakulon jälkeen, kysyntää on ja hyvät menevät heti lähes pyyntihintaan.”
Hmmm. Onkohan aivan noin… olen seurannut Tampereen alueella omakotitaloja ja rivitaloja niin kyllä näiden isompien perheasuntojen kanssa on aika hiljaista ollut. Pitkät myyntiajat ja hinnasta pitää olla valmis tinkimään jos haluaa kauppojen syntyvän. Marginaalissa ovat ne kohteet, jotka menevät pian ja lähelle pyyntihintaa. Pitää olla todella hyvä kohde ja hinta jo valmiiksi kohdallaan.
Vaikka ketjussa onkin monella oma lehmä ojassa ja jutut sen vuoksi täyttä puppugeneraattoria ja vaikutusyritystä niin joku raja nyt. Perheasuntoihin kun otetaan ne isoimmat lainat joihin korot vaikuttavat eniten niin eivät varmasti mene, ellei pyyntihinta nyt sitten oikeasti ole kohdallaan. Pk seudulla ei ainakaan keskimäärin ole vaan samat kohteet 4h kk kokoluokassa on oikotiellä jotkut jo vuosipäivää viettämässä. Osa on toki mennyt kun hinta on ollut kohdallaan eli laskettu tarpeeksi.
Kaipa se vähän aluekohtaista. Kolmea isompaa asuntoa ollaan lähiaikoina käyty katsomassa ja kaikissa on ollut 10-20 perhettä katsomassa välittäjän mukaan. Kaikki myös hävisivät myynnistä alle kahden viikon. Kyseessä on kohtuu uudet asunnot halutuilla paikoilla, joten saattaa vanhemmissa olla enemmän haastetta.
Tässäpä se seisoo. Harva nykyihminen, varsinkaan perheellinen, haluaa ostaa mitää remonttikohdetta. Itsellä ei ole aikaa/osaamista remontoida ja remontin teettäminen on sairaan kallista. Isompi remontti vaatii lisäksi väliaikais asunnonm josta tulee myös kustannuksia.
