Moro @Sndra ! Olisko tästä jotain viestejä esimerkkeinä laittaa? Jotenkin tuntuu, että ainoat jotka yrittävät vaikuttaa ovat permabearit… Voin olla kyllä väärässäkin.
Ja nyt kun olet paikalla, laittelit aikaisemmin viestin, että tarjoat kohteista enimmillään -30% pyynneistä. Onko mitään vielä tarttunut? Onko mahdollista, että kerrot täällä miten näiden tarjousten kanssa on käynyt, kiinnostaisi kovasti jos tuollaiset alkavat mennä läpi.
Oman asunnon hinta tippunut 380 000 eurosta 320 000 euroon 00100-alueella. Vuodessa tullut 60 000 euroa (-16%) alas huippuhinnoista.
Ei tässä taida auttaa muuta kun ottaa tappiot vastaan. Ehkä vuokralla asuminen ei olekkaan niin hirveää?
Oletko siis myymässä asuntoasi vai jo myynyt?
En ole myymässä ellei tule muita mahdollisuuksia eteen.
No mutta eihän sinulla sitten mitään tappioita tule vastaan. Vaikka asunnon arvot laskevat/ovat laskeneet, tappiot realisoituvat vasta myydessä. Niin kuin osakkeissakin.
Alueellisia eroja on varmasti paljon. Kuulin aiemmin myös, että pääkaupunkiseudun kupeessa Pickalassa asunnot ovat niin kysyttyjä etteivät yleensä tule edes julkiseen myyntiin vaan täytyy saada myyntiaikeista vihiä puskaradion kautta. En ole voinut tarkistaa väitteen paikkaansa pitävyyttä, mutta kai se voi noinkin olla. Yleisellä tasolla kuitenkin voitanee sanoa kaupan käyvän varsin aneemisesti.
Jos osakkeen arvo putoaa kymmenesosaan, on arvosta kadonnut 90 % riippumatta siitä, realisoiko tappion vai jääkö sitä roikottamaan.
Asunnoissa arvolla on merkitystä muulloinkin kuin myydessä. Se vaikuttaa niin asuntojen vakuusarvoon tulevissa lainoissa kuin äärimmäisissä tapauksissa taloyhtiön lainansaantiin yhtiöremontteihin. Ja vaikka taloyhtiö lainaa saisikin, on omaisuusarvon ja lainan suhteella vaikutusta lainan hintaan.
Moni joka on ostanut asunnon 2021-2022 hintahuipulla koettaa nyt todistella, että arvo on pysynyt “about samana”, koska ottaahan se nyt päähän, että samanlaisen kämpän saisi nyt 100 000€ halvemmalla. Tämä on aivan ymmärrettävää.
Tuo esillä ollut Ranta-Tampellan 2h+k on hyvä esimerkki. Siitä on joku 20-30 % sulanut arvosta vuoden 2019 jälkeen. Meidän taloyhtiöstä myytiin juuri 2h+k 17 % halvemmalla kuin 2022 huippuhinta oli. Kolmioissa pudotukset ovat olleet vielä suurempia.
Aika kova “korotus” OP:ltä, että vasta reilun vuoden päästä. Aiemmat ennustukset kun ovat olleet “ihan kohta” tai “viimeistään syksyllä”.
Itse ajattelin ostaa vasta nouseviin kursseihin, ettei tule tartuttua putoavaan puukkoon. 
Itsekin olen ostanut yhden taloyhtiölainaa sisältämättömän uudiskohteen noiden vuosien aikana. Ei itse asiassa ota päähän, koska asunnon hankintahinta + korkosuojattu laina näyttää edelleen ihan hyvältä yhdistelmältä. Mutta jos joku ostaisi minulta sen kämpän nyt hankintahinnalla sijoitusluukuksi ja rahoittaisi ostonsa tämän päivän hintatason lainarahalla, niin kahjohan hän olisi.
Kämppien hinnat ovat laskeneet tuon jälkeen korkomuutoksiin nähden ihan naurettavan vähän. Ja hankala nähdä miksi asunnosta + sen laina-ajan rahoituskuluista tulisi maksaa vuonna 2023 enemmän kuin vaikka vuonna 2021, kun samaan aikaan vaihtoehtoisten ja riskittömien sijoituskohteiden tuotot ovat kasvaneet roimasti.
Jos tuollaista kohdetta arvioi sijoituskohteena ja huomioi rahoituskulut, niin sen 30 % sen hinta saakin laskea, jotta homma näyttää edes suunnilleen yhtä mielekkäältä kuin aiemmin. Eikä se kyllä mielekäs kohde ole silti.
Replyän tähän koska sinulla oli hyviä valideja pointteja.
Huru muotoili viimeisimmässä podcastissään kauniisti, miten asunnon kassavita ei ole se, millä rikastutaan, vaan se millä pysytään hengissä suhdanteiden yli.
Omassa sijoitusstrategiassani agressiivista kasvua ja vipua tasapainottamaan olen valinnut kassavirtapositiivisuuden nimenomaan sen vuoksi, että laskusuhdanteiden asuntojen hintojen lasku ei minulle ikinä käytännössä realisoidu.
Laskusuhdanteessa vakuusarvot laskevat, jolla voi olla hetkellinen salkun kasvattamista hidastava vaikutus, mutta siinäpä se. Kassavirta jatkaa naputtamistaan.
Tilanne on tietysti täysin eri, jos on vaikka ostanut 800k perheasunnon arvoalueelta perheensä kodiksi. Ja sitten keskellä pahinta ennätyksellisen nopean koron nousun aiheuttamaa taantumaa eukko päättää ottaa avioeron. 
Vaihteeksi taas yksi uutinen taloyhtiön konkurssista:
Sijaintina ei-niin-houkutteleva Forssa, mutta kaupungin sisällä kuitenkin ihan palveluiden ytimessä keskusta-alueella.
Niille jotka eivät jaksa artikkelia lukea, niin maksuvaikeudet koskevat pääosin liikehuoneistoja.
Niin ja Keski-Juuropassahan ei koron nosto juuri asuntovelalllisia haittaa / vie hapoille:
Saksassa ja Ranskassa käytännössä kaikki asuntolainat ovat kiinteäkorkoisia. Senkin takia koronnosto puree sielläpäin huonosti kuluttajien ostovoimaan.
Se on vain suomalaiset (ja ruotsalaiset?) bullerot, jotka uppoaa suohon kun korot heiluu happolukemilla vuosikausia.
Eikös tuo ole huonompi homma? Taloyhtiön haltuunottama asunto saattaisi ehkä mennä vuokralle ja tuottaisi edes jotain tuloa. Liikehuoneistoja ei taantuman kolkutellessa tartte kukaan eli turskakone jää AsOy:n muiden osakkaiden riesaksi.
On ehdottomasti. Syrjäseudulla sijaitsevat liikehuoneistoja omistavat taloyhtiöt ovat nesteessä.
Lisäsin huomion vain kertoakseni, ettei kyseessä ole pelkkä asunto-osakeyhtiö, koska uutisen jakajalta se jäi sanomatta.
30% suli Ranta-Tampellan 2019 kaksiosta, joka oli kyllä yhtiön huonoimmasta päästä. Tosin sillä hinnalla ei kaupat syntyneet, mutta jos olisi pakko myydä, niin lienee markkinahinta.
Sen sijaan Tampereen suositulta alueelta perheasunnoista katsein juuri oikein hyvää esimerkkiä, joka meni 540k€ hinnalla pari vuotta sitten ja nyt vastaava asunto myytiin 505k€, kun bongasin hintatietopalvelusta. Pudotus on vain 5-6% ja en usko, että juurikaan alas mennään näissä ihan parhaissa, koska asuntoja on liian vähän kysyntään nähden. Toki heti kun mennään laitakaupunkiin sijainnissa, niin ei tunnu menevän kaupaksi. Markkinat ovat jakautuneet todella paljon ja Tamperetta vaivaa pula isoista asunnoista jo nyt.
Veikkaan selitykseksi että ihmiset odottavat korkojen laskevan lähivuosina. Nyt ostoja tehdään lähinnä pakon edessä, joten kauppamäärät niiaavat, ei niinkään velattomat hinnat (jonkin verran toki nekin). Ne, joille nykykorot tekevät kaupat mahdottomiksi tai kannattamattomiksi, eivät osta, eivätkä myyjät näe tarpeelliseksi luopua “alihintaan” ellei ole aivan pakko. Kaikki odottavat tilanteen helpottuvan kun vain jaksaa odottaa.
Pyynnin ja tarjouksen eriparisuus voivat aiheuttaa hankalia tilanteita. Asunnon hintapyyntö on esimerkiksi 300 000 euroa, mutta asunnosta kiinnostuneen ensimmäinen tarjous voi olla 150 000 euroa.
– On ymmärrettävää, että myyjä pitää tätä törkeänä eikä halua lähteä lainkaan keskustelemaan ostajan kanssa.
Minä olisin myyjänä iloinen, että joku on kiinnostunut asunnosta.
Moni myyjä ei tosiaan ole vielä tiputtanut hintaa tarpeeksi, vaan lähtee tavoittelemaan samaa mitä asunnosta olisi saanut 2021-2022 tai hieman pienempää.
Tein yhdestä Tampereen keskustan 2h+k kämpästä -20% tarjouksen (ei uudiskohde). Arvioin sen hintapyynnin vastaavan 2022 huippuja. Myyjän vastatarjous -6%. Kohde ollut nyt jonkun 5-6 kk myynnissä ja se on tyhjillään eli kulut juoksevat. Olisi ehkä kannattanut myyjän vaan hyväksyä tarjous. 