Tällainen kimppa-asumiseen kannustaminen alkaa jollakin aikavälillä varmaan näkymään yliopistokaupunkien yksiöiden kysynässä ja sitä kautta niiden hintassa.
5 tykkäystä
Tuossa artikkelissa olennaista on tuo “tutustuivat Aasian-matkalla toisiinsa niin hyvin, että päättivät muuttaa yhteen”. Tuon kaltainen asumismuoto varmasti yleistyykin. Sen sijaan olen hieman epäileväinen sen suhteen, että opiskelijat ihan entiseen malliin ryntäisivät solu-asuntoihin ventovieraiden kämppisten kanssa.
Kasvukaupunkien yksiöiden kysyntää pitää yllä jatkossakin se, että väkimäärä lisääntyy ja ruokakuntien koko pienenee. Plus vielä se huomio, että tämän päivän nuorilla on vähemmän säilytystilaa vaativaa omaisuutta kuin vanhemmillaan. Vinyylikokoelman tilalla on Spotify, 24-osaisen tietosanakirja-sarjan tilalla on Wikipedia ja muun kirjallisuuden tilalla Storytel.
12 tykkäystä
Nostan taas tämän artikkelin tähän.
Lisäksi jälkikasvujen kaveripiirejä ja heidän asumisratkaisuja opiskelijana seuranneena, voin sanoa, että solu- ja kimppa-asuminen on ihan ehdoton no go.
7 tykkäystä
Omista opiskelujen soluajoista on alle 10 vuotta aikaa. Ei paljoa houkuttele palata niihin, esim. yhden vuoden aikana kämppikset vaihtuivat 5 kertaa, jokainen oli eri maasta oleva vaihto-opiskelija. Osa oli siistejä ja rauhallisia, osalla siisteys ja hygienia olivat täysin päinvastaiset kuin suomalaisessa kulttuurissa on totuttu. Aina oli lottopelin tunnelmaa kun huomasi jonkun pakkailevan kamoja, ja mietti että mitähän tulee tilalle. Myös osa suomalaisista kämppiksistä oli aika hirveitä tapauksia, mutta suomalaiset olivat vähemmistö kämppäkavereista koko asunämisajalla. En ihmettele jos mielummin asutaan yksiössä tai kaverien kanssa kimppakämpässä.
4 tykkäystä
Minäkin luulin asian olevan näin, mutta ilmeisesti asumistukiuudistus on tätä jonkin verran muuttanut, sillä kaveri kertoi ainakin Tampereella jopa soluasuntojen jonojen olevan pitkät. Toisaalta en kyllä tiedä paljonko noita soluasuntoja on kasvukolmioissa ja ainakin aiemmin niissä oman kokemuksen mukaan majoittuivat lähinnä vaihtarit. Suomalaiset (mukaanlukien itseni) suosivat kimppa-asumista jonkun tutun kanssa.
Tämä toki suolan kanssa, koska kyseessä toisen käden tieto ja yksittäinen datapiste.
Kansantalouden kannalta olisi loistavaa, jos solu- ja kimppa-asuminen yleistyisivät jälleen. Pienten sijoitusyksiöiden omistajien kannalta tämä olisi sitten vähemmän loistava muutos.
5 tykkäystä
Nosta seuraavalla kerralla joku uudempi, asumistukipolitiikan muutoksen jälkeen kirjoitettu.
Nostan ehdottomasti, kunhan sellainen tulee.
Sillä välin voit jatkaa mutuilua.
Ehkä noin on, mutta tällä hetkellä myös järkevästi hinnoitelluista yksiöistä ja kaksioista on kova kilpailu. Perinteinen kesäilmiö toimii.
Soluasunnoista vielä sen verran, että on tosiaan eri asia muuttaa tutun kanssa kämppikseksi kuin perinteiseen soluasuntoon. Monilla opiskelija-asuntosäätiöillä solukämppien määrä on pudonnut tyyliin puoleen takavuosista, jolloin niiden jonotkin voivat heikosta kysynnästä huolimatta olla aiempia vuosia pidempiä.
Ja kun niiden pienten asuntojen kysynnästä peräänkuulutettiin uudempia artikkeleita, niin tässä yksi:
3 tykkäystä
Tuossakin jutussa näkyy hyvin pääkaupunkiseudun tilanne
1 tykkäys
Siinä se olennainen olikin mainittuna: “Vuokra-asuntojen ylitarjonta on ennen kaikkea pääkaupunkiseudun ilmiö, kun taas muualla Suomessa asuntoja ei ole niin paljon tarjolla. Suomen vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlssonin mukaan erityisesti Vantaalla sijaitsevia vuokrayksiöitä on markkinoilla paljon.” Tuon tarjonnan sulattelussa varmasti menee vielä oma aikansa.
Lisäksi vielä sellainen huomio, että ihan järjestäin ne vuokranantajat, jotka tarjoavat uusille asukkaille erikoisetuja (ensimmäinen kuukausi puoleen hintaan, lahjakortit yms) ovat hinnoitelleet vuokratason melko korkeaksi.
7 tykkäystä
En nyt ihan ymmärrä mitä haluat tällä jutulla viestittää? Kysehän oli siitä muuttavatko nuoret enenevissä määrin kimppa-asuntoihin.
Ei se, että Vantaalla on yksiöistä ylitarjontaa, vastaa siihen.
Ketju on “asuntojen arvostustaso”, kai tänne voi linkittää uutisia vaikka niissä Vantaa mainitaan?
2 tykkäystä
“Markkinoilla hinnoittelu eli markkinoiden odotukset ovat kääntyneet jo siihen suuntaan, että EKP laskisi ohjauskorkoaan tänä vuonna vielä jokaisessa korkokokouksessaan eli kolme kertaa jo kesäkuussa tehdyn koronlaskun lisäksi. Se tarkoittaisi, että ohjauskorko laskisi nykyisestä 3,75 prosentista 2,75 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.”
Luulisi vaikuttavan asuntojen hintatasoon, ainakin ns. paremmilla alueilla, perämöttölässä mummon mökki jatkanee vapaapudotustaan.
“Nopeaa hintakäännettä ei ole Kostiaisen mukaan tulossa, sillä asuntomarkkinoilla on edelleen ylitarjontaa.”
9 tykkäystä
Vastaan nyt tähän siihen kuuluvassa ketjussa. Näistä ongelmakohteista on syytä puhua siksi, että asuntosijoittamisessa ymmärretään niihin liittyvät riskit. Mutta yhtälailla pankkien kohdalla on syytä puhua näistä vakuuksien arvosta puhuttaessa.
Kyseenalaistit OmaSP-ketjussa väittämäni, että taloyhtiön massiivinen laina ei liittyisi peruskorjauksiin. Ihan aiheellisesti ketjusta poistettiin kommentteja, koska ne eivät OmaSP:hen liity, mutta toistan väittämäni että taloyhtiö on täysin peruskorjaamaton kohde. Se kävi myös ilmi keväällä myynnissä olleiden taloyhtiön kohteiden tiedoista.
Poimin tähän muutaman sitaatin Kauppalehdestä 24. huhtikuuta, jossa haastateltiin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Janne Konttista.
“Lisäksi 1970-luvulla rakennetussa talossa olisi pitänyt tehdä linjasaneeraus. Asiaan suhtauduttiin Konttisen mukaan vielä viime vuoden alussa toiveikkaasti. Vastauksien saaminen pankilta osoittautui kuitenkin vaikeaksi”.
“Linjasaneerausta oli viivytelty viimevuotisten talousongelmien vuoksi pitkään. Se katkaisi kamelin selän”
“Konttisen tietojen mukaan taloyhtiössä ei ole kovin montaa sellaista osakasta, joka asuisi siellä itse, vaan suurin osa on sijoittajia: sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä”
“Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Asunto Oy Keravan Kankuri osti 2444 neliömetrin suuruisen, Kankurinpolku 7 sijaitsevan kiinteistön lokakuussa SATOhousing Oy:ltä 2,7 miljoonalla eurolla. SATOhousing Oy oli asuntosijoitusyhtiö Saton sittemmin toimintansa lakkauttama tytäryhtiö”.
Ja tähän vielä palstalle muistutus siitä mistä kohteesta on kysymys (otsikosta poiketen taloyhtiö siis perui konkurssihakemuksen):
Kun useammassa kommentissasi syytit minua valehtelijaksi, niin lueskelin nyt vielä mitä huhtikuussa olen tuosta taloyhtiöstä kirjoittanut. Ei tarvitse peruutella missään sanomisissa. Se oli käyttäjä @Ibidem joka asian nosti keskusteluun, ja hänkään ei erehtynyt puhumaan taloyhtiön konkurssista vaan konkurssihakemuksesta. Eli pysyi faktoissa.
Itse korostin keskustelussa, että ei Keravan esimerkistä pidä tehdä liian yleistäviä johtopäätöksiä. “Tuollaisia kovalla taloyhtiölainalla vivutettuja peruskorjaamattomia mörskiä tulee vastaan aina silloin tällöin, mutta onneksi niiden määrä on kuitenkin melko vähäinen. Yleensä jos vanhan kämpän mukana tulee taloyhtiölaina, on sillä joku yhtymäkohta tehtyihin remontteihin.”
4 tykkäystä
Lisäksi 1970-luvulla rakennetussa talossa olisi pitänyt tehdä linjasaneeraus, ja asiaan suhtauduttiin Konttisen mukaan vielä vuoden alussa toiveikkaasti. Vastauksien saaminen pankilta osoittautui kuitenkin vaikeaksi.
”Linjasaneerausta oli viivytetty viimevuotisten talousongelmien vuoksi liian pitkään. Se katkaisi kamelin selän.”
Vielä maanantaina aamupäivällä Etuovi.comissa olleen asuntomyynti-ilmoituksen mukaan Asunto Oy Keravan Kankurissa on tehty jonkin verran korjauksia vuosien saatossa. Esimerkiksi vuonna 1997 on toteutettu ilmoituksen mukaan peruskorjaus, jossa on korjattu muun muassa julkisivuja ja tehty joitain lvis-järjestelmiä koskevia toimia, mutta ei uusittu koko järjestelmää. Vuonna 2005 taloyhtiöön on tehty hissien perusparannus. Vuonna 2017 on puhdistettu ilmanvaihtokanavia ja vuonna 2018 uusittu vesikattoa ja turvatuotteita sekä lämmönjakokeskus.
Tuossa KL:n artikkelista pätkä. Kuten sanoin, tunnen kohteen paremmin kuin sinä. Valehtelet.
Taloyhtiö on perustettu vuonna 2015, jonka myötä on nostettu yhtiölaina ja ostettu talonraato Satolta. Mitä ihmeen tekemistä jollain edellisen omistajan aikaisella vuoden 1997 julkisivurempalla on tuon lainan kanssa?
Ja sinä trollaat.
1 tykkäys
SInähän kerroit, että taloyhtiö on mätä eikä mitään peruskorjauksia ole tehty. Kumpi meistä valehtelee tai trollaa? Eihän se 2015 vuosiluku tässä kiinteistön arvon kannalta ole mitenkään merkittävää.
LVIS-remppa on tekemättä ja julkisivut olisivat jälleen korjauksen tarpeessa (kuva: T&T):
Varsinainen sijoittajanero on sinulla kaverina, joka tuohon kohteeseen on rahansa iskenyt.
Edelleen toistan, että sitä miljoonaluokan taloyhtiölainaa ei ole nostettu korjauksia varten, vaan tuon röttelön ostamista varten.
2 tykkäystä
Nythän sinä lähdet ihan sivupoluille tämän asian kanssa. Kyllä, minulla on tuttava, joka tuohon on sijoittanut ja kysynyt minulta neuvoja sen suhteen. Mutta sinä yrität tässä leikkiä ihmisten omistuksilla ja siellä on ihan yksityisiä henkilöitä asumassa eikä talo ole kaatumassa mihinkään. Kyse on puhtaasti siitä, että miten tuon rahoitus korjauksia varten olisi mahdollista järjestää. Viet kuitenkin asiaa koko ajan ihan väärään suuntaan.
En ole missään vaiheessa pyrkinyt puheillani muuttamaan taloyhtiötä hyväksi sijoituskohteeksi. Sinä sen sijaan yrität puhua, kuten taloyhtiö ei olisi 50v aikana mitään tehnyt.
1 tykkäys
Ottamatta varsinaisesti kantaa juuri kyseiseen kohteeseen, niin kyllähän noissa tehtyjen toimenpiteiden listauksissa on syytä muistaa pitää sanakirja mukana. (Kärjistäviä esimerkkejä)
on korjattu muun muassa julkisivuja = kitattu rappauksessa olevat viisi halkeamaa
ja tehty joitain lvis-järjestelmiä koskevia toimia, mutta ei uusittu koko järjestelmää = uusittiin pesutilan vesihana ja reistaillut poistoilmapuhallin
Vuonna 2005 taloyhtiöön on tehty hissien perusparannus. = Niin, ei hissien uusimista eikä edes peruskorjausta vaan parannus. Max 10k?
Vuonna 2017 on puhdistettu ilmanvaihtokanavia ja vuonna 2018 uusittu vesikattoa ja turvatuotteita sekä lämmönjakokeskus. = kymppitonnilla tämäkin?
Ei noihin välttämättä ole vielä paljoa tärvätty rahaa.
Nuo sanamuodot on kyllä aina mainioita.
On uusittu vesikatto = ei tarvi 30 vuoteen murehtia
On uusittu vesikattoa = pärjätään taas muutama vuosi näillä paikkauksilla
16 tykkäystä