Asiantuntija = Suomen Kiinteistövälittäjien toimitusjohtaja.
Jep jep. Aina on hyvä aika ostaa jne.
Kun katsot asuntojen hintahistoriaa niin lama taitaa olla ainoa hetki milloin ei ollut hyvä hetki ostaa.
Taitaa olla yhtälö aika selvä että jos ei rakenneta niin tästä se 2 vuotta eteenpäin on varmasti paras hetki ostaa ennenkuin tulee pulaa kämpistä. Se onko nyt pohjat vai ei ja ottaako talous ja työllisyys kuinka paljon osumaa jää nähtäväksi.
Moni varmaan odottaa niitä - 40% tarjouksia ikuisesti ja on varmaan odottanut vuosituhannen vaihteesta asti🙂 koskaan ei ole hyvä hetki ostaa🤣
Suurimmassa lirissä uudiskohteissa ollaan sijoittajakysynnän varaan rakennettujen asuntojen kohdalla. Asuntopula tai ei, esim. lähiöiden pikkuyksiöt eivät omistusasujia houkuttele. Jos esim. nuo kämpät loppuu lähivuosina kesken, niin antaa loppua vaan, mutta ei niitä kannata ostaa ellei numeroita saa toimimaan. Nykyisellä hinnoittelulla, korkotasolla ja vuokratasolla yhtälö on asuntosijoittajan näkökulmasta onneton.
Minun mielestäni monestikin on ollut hyvä aika ostaa. Nyt markkinat eivät näytä kovinkaan houkuttelevilta. Velkarahalla ostetun kämpän hinta + rahoituskulut ovat nyt summaltaan korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Ja kämppien hintanäkymät surkeammat kuin takavuosina.
Kasvukeskusten kohteissa -30% on ihan hyvä lähtökohta, kun aletaan miettimään asuntojen mielekästä hintatasoa huippuhintoihin verrattuna. Toki silti monissa uudiskohteissa ollaan noillakin lukemilla siinä onnettomassa tilanteessa, eli vaikka saisit tuollaisen alennuksen - eli kämpän pelkällä yhtiölainan hinnalla - ei vuokrataso riitä kattamaan edes hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen korkomenojen kuluja.
No jää nähtäväksi mutta veikkaan että niillä - 30% haaveilla jäädään kyttäämään seuraavaksikin 30vuodeksi niitä alehintoja
Se voi olla suuressa kuvassa täysin mahdollista. Yksittäisissä uudiskohteiden kaupoissa nuo prosentit ovat jo likipitäin toteutuneet.
Luvut joko toimii tai ne ei toimi. Jos ne ei toimi, ei sitä mielestäni kannata surkutella, ettei ehtinyt muiden kanssa ostoryntäykseen mukaan. Mutta jäädään nyt odottelemaan noiden luukkujen loppumista markkinoilta. Odottavan aika voi käydä pitkäksi, ellei korkomarkkinoilla nähdä radikaaleja muutoksia velallisen hyväksi.
Ja tosiaan, jos joku haluaa harjoittaa asuntosijoittamista siltä pohjalta, että vuokra kattaa hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen korot, niin mikä minä olen sitä kieltämään. Siinä laskennallinen korjausvelka, vuokrauskulut ja lyhennykset jää vuokranantajan kontolle, joten aina voi kysyä missä menee liiketoiminnan ja hyväntekeväisyyden välinen raja. Mutta voi kai sitä rahojaan huonomminkin käyttää. Joskin epäilemättä myös paremmin.
Aina vain harvempi ja harvempi päätyy edes kyttäämään asuntojen hintoja
“Toimeentulon vaikeudet ovat kaikista yleisimpiä nuoremmissa ikäryhmissä. 20–39-vuotiaista miehistä 26 prosenttia ja naisista 33 prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi.”
Tämä ikäluokka on synnyinkodeistaan pois muuttavia ja ensiasunnon ostajia. Lisäksi se on aiempia ikäluokkia pienempi.
Väitän edelleen että ilman ansiotason nousua jää asuntojen hinnan nousu haaveeksi. Enkä tarkoita yksinomaan kokopäivätyötä pysyvässä työsuhteessa tekeviä vaan koko em. ikäluokkaa.
Kyllähän tämä tiedossa oli eikä kukaan ole muuta väittänytkään. Tämäkin on suhdanne suhdanteiden joukossa ja parin vuoden päästä tilanne saattaa olla jo ihan eri. Ja pidemmässä juoksussa varsinkin.
Joka viikko, ainakin viimeisen puoli vuotta, on ollut lehdistössä väitteitä että pohjat olisi saavutettu.
Minua ei hetkauta mihinkään tuommoset puolen vuoden-kahden vuoden suhdanteet.
Vuokrat alkaa tervehtymään ja hyväntekeväisyys loppuu.
Pientä provokatiivista vasta-argumenttia pitää aina välillä harrastaa ettei muutu liian tylsäksi tämä vääntäminen🙂
Siitä lähtisi perheasunto täysin remontoidusta kerrostalosta käteiskaupalla. Täytyisi vaan saada työpaikat mukana.
On kyllä ehdottomasti positiivinen uutinen! Joidenkin ihmisten on omituisen vaikea ymmärtää, että nämä Hekan kulutkin joku maksaa hiellä ja työllä. Artikkelin asujan tapauksessa vielä erityisen mielenkiintoista tekee se, että työskentelee Apotti-asiantuntijana = täysin etänä ja täyspäiväsenä palkka on yli suomalaisen keskiansion. Jos jonkun tiimipäivän joutuu menemään paikan päälle niin näyttää Siilitieltä psykalle tuolta olevan julkisillakin se ~40min.
Esim. Tuusulasta näyttäis lähtevän vähän alle 50m2 vuokra-asunto alle 700€. Kyllä vaihtoehtoja on, eikä tarvitse edes vielä muuttaa näihin kammoksuttuihin muuttotappiokuntiin.
“Ilonen kertoo, ettei ole saanut vuokranantajaltaan edes suihkutankoa, johon voisi ripustaa suihkuverhon. Suihkuvesi kastelee nyt pienen kylpyhuoneen kaikki paikat.”
Voi tuota Hekan vuokralaisten valitusta. Paljonko tuo suihkutanko maksaa? 20 euroa? Tai jostain roskalava-ryhmästä ilmaiseksi.
Jos asuu kämpässä reiluun “alehintaan” niin luulisi että olisi varaa 20€ tankoon… Korotuksen jälkeenkin alennus on vastaavakuntoiseen varmaan noin 20%.
Joka viikko on ollut myös päinvastaisia uutisia. Pitää vähän pystyä katsomaan kuka sanoo, ja miettiä miksi saattaa ajatella niin. Myös medioiden osalta vastaavaa, jos konserni tienaa asuntokaupalla varmasti haluavat uskoa että kaikki tervehtyy.
Toki aika usein on myös erinäisillä palstoilla oltu väärässä. Vaikka miten ovat asuntojen hinnat nousseet on keskusteluissa aina paljon romahdusta odottavia pessimistejä. Tämmöisenä aikana pessimismi on tietysti oikeutettua, mutta markkinat eivät ole koskaan välittäneet minun mielipiteistäni, ja vaikuttaa yllättäneen usein enemmistön.
Huvittavia väitteitä. Tällainen kohde voisi olla erinomainen sijoitus. Vuokralainen maksaisi kulut ja lyhentäisi vielä lainaa rahoitusvastikkeen kautta. Vuokratuloista voisi vähentää kulut ml. lyhennykset.
Itseäni siteeraren, vuokrataso ei “riitä kattamaan edes hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen korkomenojen kuluja”. Siinä vuokralainen ei osallistu eurollakaan niiden lainojen lyhentämiseen.
Markkinoilla on runsaasti vielä lyhennysvapaalla olevia uudiskohteita, joissa hoitovastike + rahoitusvastikkeen korkomenot ylittää vuokratason.
Juuri näin, tässä nyt vaan yksi ihan sattumanvaraisesti poimittu 03/2023 valmistunut esimerkki Helsingin Meilahdesta:
Hoitovastike: 153€
Rahoitusvastike: 898,35€ (“Rahoitusvastike sisältää vain koron osuuden.”)
=1051,35€
Ja lisäksi taitaa tulla vielä(?) tontin vuokravastike 181,5€ eli yhteensä pitäisi saada vuokraa 1232,85€ ennen kuin on eurollakaan vuokralainen lyhentänyt lainaa.
En tiedä Meilahden vuokratasosta, aika paljon näytti olevan tarjontaa 800€ pintaan ja siitä alaspäin. Nämä ei tosin olleet uusia asuntoja, mutta vaikea kuvitella, että tuosta yli 50% saisi enemmän. Varsinkin kun kyseessä on aika pieni asunto ja pohjakin on aika huono “eteiskeittiöineen”.
Muistan kyllä katselleeni näitä pk-seudun uudiskohteita jo “hulluina vuosina” 2021-2022 sillä silmällä, että eihän nämä ole järkeviä sijoituskohteita edes nollakoroilla vaikka ne jatkuisi maailman tappiin asti. Kai se “sijoituscase” perustui vain siihen ajatukseen, että otetaan lyhennysvapaiden ajalta kassavirrat kotiin ja myydään sitten kohde seuraavalle(?). 
Eli kyllä näissä pitää aivan järkyttävästi hinnan laskea edelleen, vaikka korkotaso alenisikin selvästi nykyisestä.
Vanhoissa kohteissa ongelma ei ollut alunperin mielestäni niin iso ja luulen, että se on siksi korjattukin isommalta osin kuin näissä 2020 jälkeen valmistuneissa uudiskohteissa. Perustuu täysin vain omaan mutuun (jos jollain oikeaa dataa asuntojen hintojen kehityksestä vanhat vs. uudet niin se olisi tosi mielenkiintoista), mutta sanoisin, että pk-seudulla vähän alueesta riippuen uudisasunnot maksoivat neliöhinnaltaan jotain ~30-50% enemmän kuin saman alueen vanhat asunnot vielä 3-5 vuotta sitten, mutta jossain vaiheessa neliöhinnat keulivat erityisesti uudiskohteissa niin, että ne oli melkein tuplat vanhoihin verrattuna. Tuossakin esimerkissä neliöhinta näyttää edelleen olevan on n. 12700€ kun ottaa tonttiosuuden huomioon. Vanhoissa Meilahden yksiöissä se näyttäisi olevan jtn 7k€ pintaan.
Asuntosijoituksessa tärkeintä on mielestäni vuokratuotto %. Arvonnousulle en antaisi paljoa painoarvoa, kun se on spekulatiivista. Näissä kohteissa jo nollakorkoaikaan, tuotto saattoi nojata täysin kohteen arvonnousuun.