En tiedä oliko aidosti sattumanvaraisesti poimittu, mutta mutulla sanoisin että tämä YIT:n surullinen kohde on vähän huono esimerkki. Se oli poskettoman kallis ennen korkojen nousua, ja tässä markkinassa vielä mahdottomampi yhtälö. Tuonkin luukun neliöhinta 11300€/m2 ilman vuokratontin lunastusta. Kyseessä kuitenkin toisen kerroksen isohko yksiö Meilahdesta, ilman mitään erikoisuuksia.
4 tykkäystä
Tuossa hintapyynnössä on mielestäni 200 000€ liikaa, kun on tuo tonttikusetuskin vielä. Potentiaalia on jopa aika isolle arvon laskulle sen jälkeen, kun kohde ei enää ole upouusi.
Andrei Koivumäen podcastista poimittu nyrkkisääntö on, että uudiskohteen hinta laskee 1 % vuodessa sen vuoksi, että se ei enää ole uusi eli kulumisen vuoksi. Arvoa voi palauttaa remontoimalla kohdetta. Esimerkiksi 10 vuoden jälkeen pintaremontti alkaa jo olla tarpeen.
3 tykkäystä
Laitoin vain oikotielle hakuehdoiksi Helsingin yksiöt vuosilta 2022-2023 ja tämä oli ensimmäinen ~kantakaupungista vastaan tullut, eli ei tässä ollut mitään tarkoitushakuisuutta. Jos tämä on joku “surullisenkuuluisa” kohde niin ei ainakaan itsellä soittanut kelloja, koska en tosiaan ole tätä uudiskohdemarkkinaa juurikaan viime vuosina seurannut, koska nämä on mielestäni lähtökohtaisesti ollut sellaisia, että ei näitä saanut tosiaan nollakorkoympäristössäkään toimimaan. Mutta näitä vastaavia esimerkkejä kyllä löytyy muitakin mihin mm. JuhaR viittasi.
Tämä on myös mielenkiintoinen näkökulma, jota ei mielestäni tuoda ollenkaan tarpeeksi esille. Tuntuu että näissä uudiskohteissa aina mainostetaan isolla sitä, että on huolettomia ja halpoja vuosia kun ei tarvitse tyyliin 10 vuoteen rempata mitään. Mutta olen aina itsekin miettinyt sitä, että eikös tässä ole vähän sama juttu kuin monessa muussakin asiassa eli päädyt ensimmäisenä omistajana maksamaan “preemiota” siitä että saat uuden kohteen, mutta tuo preemio katoaa vuosien varrella. Tämä koskee sekä asuntoa, että koko taloyhtiötä. Miksi esim. 2010 valmistunut asunto, johon on jo kertynyt korjausvelkaa n. 15 vuoden verran eroaisi merkittävästi hinnaltaan sellaisesta vaikka 60-luvun asunnosta johon tehty viimeisen 10 vuoden sisään putki- jne. isot remontit ja jossa on noin saman verran kertynyttä korjausvelkaa? Okei, talotekniikka on ehkä remonteista huolimatta uudessa vielä parempaa, seinät paremmin äänieristetty jne., mutta voiko tuolla perustella kovin isoa hintaeroa? Ei se 1980-luvulla rakennettu asunto sen kalliimpi ole kuin 1960-luvulla rakennettu vain sen vuoksi että se on 20 vuotta uudempi vaan sehän riippuu ihan täysin että mikä on noiden asuntojen ja yhtiöiden korjausvelkatilanne (jos nyt oletetaan että muuten olisivat samanlaiset sijaintineen jne.). Eli tosiaan eikö oletus ole se, että uudiskohteen hinta pikemminkin suhteessa laskee kun “uudiskohde” muuttuu käytetyksi asunnoksi? (totta kai se voi kasvaa tästä laskusta huolimatta jos markkinahinnta kokonaisuutena kasvaa niin paljon että ne kompensoi tämän suhteellisen laskun).
13 tykkäystä
Mielestäni tuo sääntö koski omakotitaloja?
2 tykkäystä
Itse annan ison arvon talotekniikalle ja muutenkin rakennustekniikan kehittymiselle ja totuushan on se, että 2000-luvun asunnot on pääsääntöisesti tehty selkeästi paremmin kuin 70-80 -luvun asunnot. Vaikka sitä vanhaa remontoisi, niin on todella kallista tehdä siitä yhtä hyvä kuin uudemmasta asunnosta. Eikä siitä saa uudehkoa, vaikka mitä tekisi.
Ennen 70-lukua talot tehtiin ammattiylpeydellä ja laadukkaasti. Ne ovat pitkälti yksilöitä ja arvioitava kohde kerrallaan.
16 tykkäystä
Äänieristys on ainakin parantunut erittäin paljon uusissa rakennuksissa. Meidän 2018 rakennetussa kerrostalossa ei kuulu käytännössä mitään ääniä naapureista tai ulkoa.
Toinen seikka mikä ei näy uusien ja vanhojen talojen välillä jos tarkastelee vain neliöhintoja on se että uusissa kerrostaloissa tuppaa olemaan isot terassit. Ei ole tavatonta että uudessa talossa terassi tuo 20-25% lisää neliöitä joita voi käyttää ilman infrapuna tms lämmitintä maalis-lokakuun yhtenä ylimääräisenä valoisana huoneena.
16 tykkäystä
Inderesin uusin arvio YIT:stä sopii hyvin myös tähän ketjuun:
https://www.inderes.fi/fi/uutiset/yit-asuntoja-jaa-nyt-liikaa-myymatta
“Laskelmiemme perusteella yhtiölle tulee pelkästään Suomessa olemaan myymättömiä valmiita asuntoja noin 730 kappaletta kvartaalin lopussa, kun niitä vielä Q2:n lopussa oli 623 kappaletta. Nykyisillä myynneillä ja Q4:n valmistumisilla valmiiden asuntojen varasto nousisi YIT:llä vuoden lopussa lähes 1200 asuntoon, kun se viimeisen viiden vuoden (2017-2022) aikana on vuoden lopussa ollut noin 300 asuntoa.”
Rynnätkää nyt kiireellä ostoksille, ettei kämpät vaan lopu kesken 
17 tykkäystä
Se on kyllä totta. Usein uusissa kerrostaloissa on parempi äänieristys. En ole Helsingissä asunut yhdessäkään vanhassa kerrostalossa, jossa äänieristys ei olisi ollut ongelma jollain tavalla. Kaikissa oli ongelmansa, niin Töölössä, Krunikassa ja kaikissa… Puhumattakaan Vallilasta ja Kalliosta. Ja kaikki kenen kanssa aiheesta puhuu, tuo häiritsee jossain määrin elämistä kantakaupungissa, vähintäänkin ärsyttää aika ajoin. Jo tuon äänieristyksen takia, en voisi maksaa asumisesta niin paljon, mitä se Helsingissä maksaa. Nuorena sitä jaksoi kuunnella naapurin kenkien kopinaa tai seinänaapurin pianon soittoa tai mitä tahansa riitelyä, mutta vanhempana se alkaa käydä hermoille kun keittiökaapinovet pamahtelee seinän takana keskellä yötä. Joskus peräti tavallinen keskustelu kuului seinän läpi. Ja siis asunnoissa, joiden hintalappu lähentelisi jotain miljoonaa tänä päivänä. Aivan käsittämättömiä hintoja sellaisesta asumismukavuudesta.
19 tykkäystä
Äänieristyksestä uudemmat ovat omaa luokkaansa, mutta vanhemmissakaan ei ole vikaa kunhan sijainti ja kerroskorkeus/ikkunoiden suunta on kohdallaan. Mutta myös naapurit vaikuttavat.
Helsingin keskustan kerrostaloja joissa asunut:
1930-40 luvun talossa ei ulkoa kuulunut juuri mitään, vaikka hyvin keskeisellä paikalla. Ikkunat kadulle, mutta ylimpiä kerroksia. Sensijaan kuuli aina, kun naapurissa harrasteettin sitä kaikkein kauneinta.
1970 luvun talossa todella hiljaista. Suht keskeinen paikka, ikkunat sisäpihalle.
1920 luvun talossa naapureista ei kuulunut mitään, mutta ikkunat keskustan keskeiselle tielle joka vei sairaalalle. Amblulansseja kuuli päivittäin, mutta muun liikenteen äänet eivät juurikaan.
Toinen 1920 luvun talo hiljaisella kadulla, ikkunat kadulle toisessa kerroksessa. Ulkoa ei kuulunut mitään, mutta rappukäytävän äänet sensijaan kuului. Ajan henkinen avara iso rappukäytävä vanhalla hissillä ja maitolasi ikkuna ulko-oven yläpuolella. Naapurit pääosin mummoja.
Sittemmin 2014 ja nyt 2017 rakennetussa täysin hiljaista, ellei naapuri remppaa.
20-luvun talot olivat myös talvella melko viileitä ja kesäisin kuumia. Viimeisimmät uudet ovat olleet talvella selkeästi lämpimämpiä, mutta kesällä tulevat myös lämpimäksi. Ei vain niin paljoa.
Vanhemmissa, luokkaa 100v vanhoissa on muuten omat viehättävyytensä. Korkea huonokorkeus ja syvät ikkunalaudat ainakin viehättävät omaa silmääni. Näistä myös asuntoa etsimme, mutta ei sattunut oikeaa yksilöä kohdalle.
Jos asunto on keskeisellä paikalla vinkkinä, että kannattaa varata näyttö ei ruuhkaiseen aikaan. Seisova liikenne ei paljoa ääntä pidä, mutta hiljaisina aikoina kun yksittäiset autot ajavat normaali vauhtia ohi - sensijaan kuuluu, jos kuuluu.
4 tykkäystä
Eräs välittäjä kertoi, että vuonna 2008 tuli voimaan laki, jonka mukaan naapureiden äänet eivät saa enää kuulua. Mukaan lukien töminä. Joissakin kerrostaloissa grynderi oli jopa joutunut jälkikäteen tulemaan laittamaan lisäeristystä, kun töminä kuului.
Olen asunut 60-, 70-, ja 80-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa ja kaikissa kuuluivat naapureiden äänet hyvin. Pahin näistä oli 80-luvun talo.
2 tykkäystä
Eräs välittäjä kertoi, että vuonna 2008 tuli voimaan laki, jonka mukaan naapureiden äänet eivät saa enää kuulua.
Mitään tällaista lakia ei ole olemassa. 2000-luvulla on kyllä rakentamisessa äänieristyksen desibeliarvoja koskevia säädöksiä tiukennettu pariin otteeseen, Tässä taisi olla tuorein säädös: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen… 796/2017 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Se on sitten toinen asia, kuinka hyvin tuota valvotaan ja miten pitkälle nuo raja-arvot riittävät. Uusissakin kerrostaloissa voi vielä omien havaintojen mukaan kuulua naapurihuoneistosta kiinteistövälittäjän puhe seinän läpi.
9 tykkäystä
Riippuu talosta. Itse noin 10v vanhassa kerrostalossa seinien läpi oikeasti ei voi kuulla mitään vähempää kuin jos on koira haukkumassa sielunsa kyllyydestä, mutta lattian läpi jos on hyvin hiljaa - eli käytännössä yöllä sängyssä nukkumassa - voi juuri ja juuri kuulla jos yläkerrassa lampsitaan ympäriinsä. Erittäin tärkeä parannus edellisessä muutossa, sitä ennen vanhempi kerrostalo oli todellakin paperiseinillä varustettu.
4 tykkäystä
Eiköhän äänieristys riipu kohteesta.
Itse asunut 80-luvulla rakennetussa kivitalossa, missä ei kuulunut naapureista pihahdustakaan.
Monet talot on myös saatu putkiremontin yhteydessä pilattua äänieristyksen osalta, kun porattu reikiä seiniin eikä reikiä ole asianmukaisesti putkien ympäriltä tukittu.
Ei ole yksi tai kaksi kohdetta, missä ei ennen putkiremppaa ollut mitään ongelmia, mutta sen jälkeen kuului käytännössä naapurin puhekin toiselle puolelle.
3 tykkäystä
Tuli tässä illalla mietittyä, että miten te helsinkiläiset pärjäätte? Olen nyt ystävän kanssa hänelle ja hänen pienelle perheelle katsellut Helsingin 3-4h tarjontaa ja huomannut, että etelä/länsi puolelta ei tuollaista omalla tontilla irtoa alle 300k€. Nuokin joissa hinta on lähellä tuota, on tiedossa isoja ja kalliita remontteja, jonka jälkeen yhteishinta lähentelee 400k€. Idässä/pohjoisessa saa myös melko kauas tai ei niin mairitteleville alueille lähteä ennen kyseistä hintaa.
Tarkoitus ei missään nimessä ole kertoa mikä on oikein tai väärin, vaan ihan aidosta uteliaisuudesta lähestyn asiaa. Miten ihmisillä on varaa näihin, kun tuon kokoinen asunto on aika MUST jos esimerkiksi lapsia on tai niistä haaveilee lähitulevaisuudessa? Näissä perkaamissani kohteissa on myös vastikkeet tuplana siihen johon olen itse tottunut täällä “landella”. Myöskin autopaikat on vaikuttaneet melko hintavilta, puhumattakaan jos sellaisen ostaa omaksi. Autoa ei varmaan kaikki tarvitse, mutta missä sitten perheen ostokset tehdään? Kalliissa lähi-Alepassa?
Olen huomannut, että keskustelu keskittyy usein ymmärrettävästi Pk-seudulle, joten onko palstalla ihmisiä, jotka tässä tilanteessa ja voisivat avata tätä?
12 tykkäystä
Sen voin vinkata, että jos Helsinki ja sen etelä/länsi kiinnostaa niin olet niitten kalleimpien neliöiden äärellä.
PK-seutu on kuitenkin paljon muutakin, ja kehä III sisäpuolella on paljon hyviä paikkoja, jos kyllä huonompiakin seutuja.
Sanotaanko niin että itse katsoisin lännempään Espoon suuntaan, ja hakisin sieltä ne neliöt siedettävämpään hintaan. Ranta, metsä, luonto vielä läsnä.
Keskustaan (eli Helsingin keskustaan) jos tarvitsee päästä niin sitten metrolla, bussilla tai junalla. Ja pienempiin keskustoihin pääsee toki Espoon sisällä.
Edit - jos OKT omalla tontilla ja 300k€ - aika heikkokuntoiseen pitää tyytyä, tontithan jo pelkästään min 123-150k€
5 tykkäystä
Ja saat vielä pelätä, että lapsesi tulevat puukotetuiksi. Vantaalla oli taas yritetty puukottaa 14 vuotias.
Kuinka paljon tällaisia pitää vielä tulla, että alkaa näkyä etenkin lapsiperheiden kiinnostuksena pysyä mahdollisimman kaukana
16 tykkäystä
Kiitos vinkistä! Kaveripariskunta, kun on perusduunareita niin muuttaa tod. näk. juurikin rajan toiselle puolelle tai jopa kauemmas.
Nimenomaan kuitenkin mietin tuota Helsingin näkövinkkelistä, kun luulisi että etelä/länsi-helsingissäkin asuu lapsiperheitä? Tai pohjois/itä puolen “ei-gettolähiöissä”? Täytyykö olla perinyt kämppä tai muuta varallisuutta? Onko tässä myös yksi monista syistä yleistyneelle lapsettomuudelle = ei varaa ostaa isoja asuntoja itselle mieleisiltä alueilta?
1 tykkäys
Sekin valitettavasti etenkin omien lasten puolesta jännittäisi. Erikoista mielestäni on, että silti esim. Malmi-Pukinmäki akselilla pienet kolmiot omalla tontilla on n. 200k€. Noissa kuitenkin vastikkeet lähes järjestäen 400+ ja pitkä lista tulevia remppoja, kun rakennettu 70- ja 80-luvulla. Landelaisen mielestä melko kallista vieläkin ottaen kaikki tekijät huomioon.
1 tykkäys
Kaikilla alueilla varmaan asuu lapsiperheitä, mutta osa tyytyy asumaan vuokralla, toinen on voinut saada perintöä, kolmas voi olla hyvätuloinen pariskunta, neljäs perusyrittäjä mutta sopivasti menestynyt, viides on päässyt perheasuntoon siedettävällä välirahalla kun on aikoinaan sattunut ostamaan asunnon, kuudes on ehkä munaskuita myöten veloissaan.
Mutta se mikä on varmaa niin neliöitten hinta vaihtelee alueittain ja Hesan keskustasta etääntyen, tee-se-itse -mies säästää aikaa myöten pitkän pennin ja tosiaan, PK-seudulla on paljon keskustoja, ja isoimmalla kirkolla tarvitsee käydä harvemmin.
5 tykkäystä
Hyvät tulot ja isot velat on se yhtälö mikä mahdollistaa tuollaisen asunnon hankinnan jos ei isompaa perittyä pohjakassaa ole.
2 tykkäystä