Ei sieltä mitään vapaudu. Joku muuttaa vuokralta omaan. Toinen myy vuokrakotinsa (sijoitusasunto) tässä tilanteessa omistusasunnoksi… ±0. Ja jos nuoret innostuu muuttamaan himasta omistusasuntoon niin näen tuon perustelemasi asian ihan huuhaaksi… Niissä ketjutuksissa on ihan samanlailla asuntosijoittajia jotka haluavat pistää tuottamattomat vuokra-asunnot myyntiin joka vähentää vuokra-asuntoja markkinasta.
1 tykkäys
Keskustelin tänään erään asuntorahastoyhtiön toimarin kanssa. Syliin tarjotaan jatkuvasti taseongelmista kärsivien rakentajien suunnalta fiksuilta sijainneilta hyvän kokoisia nippuja. Haaskalla taas ei tunkua ole, koska potentiaaliset ostajat painii omien portfolioiden rahoituskustannusten kanssa.
Aika kuluu ja ongelmat kasaantuu eli eiköhän vuoden sisään vielä reilumpi tasokorjaus markkinahintoihin saada.
23 tykkäystä
Hesarissa voi tsekata Oikotien datan perusteella
-tarjollaoloaikoja
-tarjontahintaa ja -määrää 2022 vs 2023 per asuntotyyppi
Tottakai tarjonta on aina eri asia kuin toteutuneet kaupat, samoin kaupan tekemättömyys epäilemättä vaikuttaa tarjontaan
2 tykkäystä
Tilastokeskus päivittänyt dataa
14 tykkäystä
Valitettavaa kyllä, miten näissä yhdistetään PKS ulkopuoliset alueet “Muuksi Suomeksi”. Sanoisin että Forssan ja Oulun tilanteet voivat jokseenkin erota toisistaan.
17 tykkäystä
Kermankuorinta edellyttäisi, että saat kauppoja järkevillä (=reilusti alennetuilla) hinnoilla aikaiseksi. Saatko?
Kysyn siksi kun täällä on ollut sivukaupalla juttua kuinka hintoja ei myyjät ole valmiita alentamaan. Jos se pitää paikkansa, niin ne vähät kaupat mitä tehdään, tehdään sitten kovilla hinnoilla?
Yle uutisoi tänään kemiläisestä Jarmo Saarelasta, joka myy jo viidettä vuotta yksiötä. Lieköhän sama kaveri mutta näyttää myyvän myös huonokuntoista pientä ok-taloa naapurikunnassa Keminmaassa? Kova on pyyntihinta . https://www.etuovi.com/kohde/g49939
Ylen juttu kertoi Suomessa olevan liki 400000 asuntoa tyhjillään.
Vuonna 2022 maassa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 370 000 tyhjillään olevaa asuntoa. Tyhjällä asunnolla tarkoitetaan ei vakituisesti asuttua asuntoa.
Esimerkiksi yli 10 000 asunnon kaupungeista eniten tyhjiä asuntoja on Kemissä, 20,5 prosenttia. Myös Raaseporissa ja Savonlinnassa tyhjien kohteiden osuus on lähes viidennes kaupunkien asuntokannasta.
Juttu sisälsi myös kivan linkin hakukoneeseen, jonka Ylen datajournalismi ryhmä on rakentanut. Sillä voi haeskella kuntakohtaisesti tyhjien asuntojen määrää kunnassa. Varmaan käyttökelpoinen työkalua muiden joukossa kun arvioi, lähteekö jostain kunnasta ostamaan sijoitusasuntoja olleskaan.
6 tykkäystä
Kasvava määrä “tyhjistä” asunnoista toimii kakkosasuntoina. Tuo huomio kohdistuu tietenkin suurelta osin kasvukeskusten kämppiin. Esim. viime vuoden alussa, jolloin asuntokauppa kyllä kävi vielä erittäin reippaasti, tietyillä Helsingin arvoalueilla saattoi olla esim. joka neljäs kämppä tilastollisesti katsottuna tyhjä:
2 tykkäystä
Luulisi muuten että jos ja kun rahasta rupeaa tulemaan ihmisillä tiukkaa, niin tuollaiset kakkosasunnot ja vapaa-ajan kömmätit lähtee ensimmäisinä myyntiin.
Tosin jos niitä “kakkosasuntoja” on ollut varaa ostella peräti Helsingin arvoalueilta kuten kirjoitit, niin noiden omistajilla saattaa lompakko olla siinä lyönnissä, ettei pikku lamat pakota pakkomyynteihin.
Jokin tässä hommassa silti mättää eli en saa päitä osumaan kohdilleen. Ei voi olla niin, että kansalla on varaa omistaa kymmeniä tuhansia “kakkosasuntoja” jopa arvoalueilta ja pitää niitä tyhjillään (!) (ainakin virallisten statistiikkojen mukaan asumattomina eli kukaan ei ole niissä kirjoilla).
Samaan aikaan kansakunnan vauraustilastoissa nuo kansanmassat eivät missään näy?
Tämä on nyt kyllä sellainen yhtälöryhmä että: does not compute.
2 tykkäystä
Onko tuo nyt sitä paljon puhuttua eriarvoistumista? Toisilla on varaa taloihin ja tesloihin, toisilla ei takkiin tai tomaatteihin. Keskimäärin kaikilla menee kuitenkin hyvin.
4 tykkäystä
Sitä on aina ollut toki. Toisilla on lompakko (pysyvästi?) kunnossa, toisilla taas ei.
Tarkoitin että noiden välinen suhde ei ole kunnossa tässä aiheessa (satoja tuhansia tyhjiä kämppiä jopa arvoalueilla). Ei voi olla niin, että esim. 50% suomalaisista on lompakko pysyvästi kondiksessa - mutta varallisuustilastoissa tuo ei näy mitenkään? (MIssä sitä fyrkkaa jemmataan? Bahamallako?)
Maaseudullahan on paljon tyhjillään olevia taloja, joita perikunnat omistavat yhdessä. Vielä on ikäluokkia, joissa voi samasta perheestä löytyä 6-10 maksajaa kesäkotina toimivalle kotitilalle. Metsät tai vuokralle laitetut pellot voivat myös pitää kulut kurissa.
Eikä se maksetun kerrostaloasunnonkaan pito vaikka kolmella maksajalla ihan mahdoton ole esim. 100€/kk vastikemaksuina. Rempat sitten kaatavat budjetin inflaation kanssa herkemmin.
Arvoalueiden 10-30 tuhatta asuntoa selittyy kohtuudella ihan vain rikkaiden kakkoskoteina. Vähän kuin Porschet tiellä, kiinnittävät huomiota, mutta ei niitä monessakaan kylässä sadoittain ole. 30 000 kakkoskotia olisi kuitenkin vain puolisen prosenttia kansasta eli ihan sitä rikkainta sekä hyvätuloisinta porukkaa.
e: Ja lisäyksenä toki expatit, paljonkohan lie Suomesta muuttaa vuosittain komennuksille tai ihan muuten vain ulkomaille töihin? Tai eläkkeelle Espanjaan / muualle.
16 tykkäystä
Ei varallisuuden tarvitse olla mikään ihmeellinen että on toinen kämppä jäänyt esim perinnön seurauksena tyhjilleen. Riittää kun koskettaa 5-10% ja top 1% niitä voi sitten olla ueampi?
Edit: ja usein tosiaan se peritty voi olla pidempäänkin yhteisomistuksessa tyhjillään.
Ehkä pieni prosentti selittyy kakkosasunnoilla, mahdollisesti ikäihmisillä voi myös niitä olla jos kaikki velat on maksettu ja pelkkä vastike juoksee. Yksi ryhmä on sijoittajat joilla saattaa niitä tyhjänä nököttäviä koppeja olla rosterissa.
Itse kun katsoin tuon YLE:n tekemän statistiikan niin ihan hyvää osviittaa se antaa. Omassa asuinpaikassa tyhjiä oli 5,9%, sen huomasi kun muutin tänne, asuntoja ei niin paljoa ollut tarjolla, ja esim. vuokra-asuntoja oli siinä kohtaa tasan 11 vapaana. Tällä hetkellä kyllä on silmiinnähden rakentaminen rauhoittunut, ihan joka kulmaan ei rakenneta niin kun pari vuotta sitten. Hyvä asia hintoja ajatellen, ei valittamista.
Entinen kotikylä oli päälle 14%, siellä kesti kauemmin ja kauemmin löytää vuokralainen. Yliopisto opiskelijat siirtyivät enemmän ja enemmän etäopiskeluun. Eli niiltä osin oma kokemus saman suuntainen mitä luvut antavat ymmärtää.
Esim. Tampere ja Oulu sama 7,9% tyhjiä, suurimmaksi osaksi varmasti tuota uudistuotantoa, ja hintataso ei keskimäärin ole niin jyrkästi tippunut kun eteläisellä maaseudulla. Toki niitä hintaromahdusalueita varmasti löytyy joka kylästä.
En muista onko jo aiemmin ketjussa mainittu että myös nimenomaan uudiskohteiden myynnin lähes täydellinen jäätyminen on tuonut keskihintoja rajusti alas. Se monessa tilastossa vääristää mielikuvia että “nyt pitäisi saada 20% halvemmalla kun 2021”. Ehkä sekin sitten osaltaan pahentaa pattitilannetta.
5 tykkäystä
Jonkun verran Suomesta asuntoja omistavat ulkomaalaiset jotka eivät kuitenkaan vakituisesti täällä asu. Nämä näkyvät sitten tyhjinä. Esimerkiksi yhden sotaa käyvän naapurimaan kansalaiset.
Näiden ulkomaalaisten varallisuus ei siten tietenkään näy Suomen varallisuustilastoissa.
3 tykkäystä
Lasketaankohan nuo varallisuuslaskelmissa verotusarvon mukaan, joka ei liene vastaa ihan totuutta.
Jep. Tämä on yleinen ilmiö muissakin länsimaiden suurkaupungeissa, että kehitysmaiden, kuten itänaapurimme, superrikkaat ostelevat asuntoja, koska omaisuus on sen jälkeen paremmin suojassa, kuin jos sitä pidettäisiin kotimaassa. Putlerin tai Xin on vaikeampi ottaa omaisuutta, joka on vaikka Helsingissä, Lontoossa tai Sydneyssä, kuin Venäjällä tai Kiinassa. Toki on varmasti paljon erilaisia liikemiehiä, jotka omistavat kakkosasuntoja eri paikoissa ja käyttävät niitä vain osan vuodesta, eli ihan kaikki ei tietty ole pelkkää rahan parkkeeraamista suojaan.
6 tykkäystä
Keskustan arvo-alueilla tuohon on varmasti monta tarinaa. Muutama joita itse tiedän:
- Töölössä asuessa naapuriimme muutti eläkäispariskunta, joka pääsääntöisesti asui länsirannikolla. Kaupunki kakkoskoti.
- Samassa kerroksessa asui myös vanhempi nainen, joka pääosin asui Espanjassa.
- Tuttu pariskunta joista toinen asuu Tampereella ja toisella asunto arvo-alueella etelä-helsingissä. Kirjoilla Tampereella, jossa viettävät muun perheen ja mökin takia paljon enemmän aikaa.
- Kaveri muutti vuokralle päheään asuntoon Etelä-Helsingissä. Oli ollut kuulemma melkein vuoden tyhjillään ennen heitä. Perikunta omistaa eivätkä jostainsyystä halua myydä.
Eli kyllähän näitä on, usealla eri taustatarinalla, mutta silti 10-30% kuulostaa isolta luvulta.
11 tykkäystä
Helsingissä tulisi kiinteistöveroa nostaa isolla kädellä, että saataisiin perikuntien tyhjät asunnot ja kakkosasunnot vakituiseen käyttöön. Täysin naurettavaa, että samaan aikaan on asunnoista pulaa ja toiset pitävät omiaan käytännössä tyhjillään.
4 tykkäystä
Onko Helsingissä pulaa asunnoista?
Itsekin asutan kolmea eri asuntoa. Yksikään tosin ei ole mikään miljoonalukaali, vaikka se lienee asian kannalta epäolennaista. Vaikka luopuisin parista asunnosta, niin Suomessa ei kyllä sen johdosta olisi tasan tarkkaan yhtään asunnotonta vähemmän.
10 tykkäystä
Jotenkin tuntuisi, että verojen korotus sattuisi vähävaraisille paljon ennen kuin jollekin jolla on varaa pitää ylimääräistä asuntoa tyhjänä.
16 tykkäystä