Aijaa, minulle nämä ovat itsestään selvyyksiä kun on taloyhtiön papereissa osunut joskus kohdalle.
Autosuojassa ei ole myöskään sallittua tehdä avotulta tai käsitellä palavia nesteitä
tai kaasuja
Saat satunnaisesti lisätä tuulilasinpesunestettä tai öljyä moottoriin.
En ole alan asiantuntija, mutta autotallissa on yleensä puutteellinen palo-osastointi, öljynerotuskaivo puuttuu ja sähköjärjestelmä on puutteellinen säännöksiin nähden. Esim. tallin sähköt pitäisi voida kytkeä pois päältä ulkokautta helposti. Mikäli siis vakuutusyhtiö sallii sähköauton lataamisen 230V pistorasiasta.
Pohjola Vakuutus vaatii ammattilaisen suorittamaa selvitystä sähköverkon soveltuvuudesta sähköauton lataamiseen ennen lataamisen sallimista
Pelastus- ja rakennusviranomaiset ovat autotallien osalta tiukkoja. Yleisestä luulosta ja käytännöistä poiketen talleissa ei saa juurikaan korjailla autoja
Erilaisista säännöistä ja rajoituksista kannattaa ottaa selvää isännöitsijältä, ettei mene mutulla.
Unohdit ilmeisesti täysin, mitä kirjoitit lainaamassani viestisi osiossa. Virkistänpä muistiasi.
Linkitit vastaukseesi kuitenkin (minullekin varsin tutun) yleisen autosuojaohjeen, joka koskee ihan kaikkia autosuojia. Myös omakotitalojen autosuojia. Eli kumosit itse aiemman viestisi virheellisen väitöksen taloyhtiön ja ok-talon tallien erosta.
Tulityöt ja bensan kanssa läträäminen ei tietenkään kuulu talliin. Autossa on kuitenkin kymmeniä huoltohommia, joita voi aivan laillisesti tehdä autosuojassa, eikä sähköauton lataamisen osuuskaan kommenistasi pohjannut todellisuuteen.
On eri asia pyörittää autokorjaamoa, kuin tehdä satunnainen huoltotyö.
Ei vaikuta kovin puolueettomalta arviolta. Nähtäneen sama tilanne kuin suurissa kaupungeissa ympäri maailman, asuntoja on suuret määrät tyhjillään samaan aikaan kun kodittomat ihmiset asuu niiden edessä teltoissa. Ei vaan ostovoima/vuokranmaksukyky riitä niin se ei riitä.
Mä ei oikein ymmärrä miten asuntojen hinnat voi nousta ottaen huomioon 1) kansalaisten ostovoiman romahtaminen näiden äskeisten kriisien ja inflaation myötä sekä 2) korkojen nousu nollasta neljään prosenttiin, joka ei vielä ole täysimääräisesti vaikuttanut kaikkien velallisten kuukausimenoihin. En jaksa uskoa siihen, että pankit lainaavat samanlaisia summia ihmisille, kuin mikä oli mahdollista vuosina 2015-2020, joka yhdistettynä törkeään määrälliseen elvytykseen nosti kaikkien assettien hintoja aivan tolkuttomasti.
Perusteletko miksi ei ole puolueeton?
Edit. Ihanko oikeasti väität, että Suomessa kodittomat telttailee asuntojen liepeillä siinä määrin, että sillä on vaikutusta asuntomarkkinoihin? Jotain rajaa nyt sentään näihin juttuihin.
Siten että kun ei rakenneta niin jossain vaiheessa kasvukeskuksissa tulee pula asunnoista. Samaan aikaan jos inflaatio jatkaa alaspäin alkaa koronlaskut joka alkaa pahentamaan tilannetta nopeasti, koska korkojen laskiessa myös hinnat lähtevät elpymään. Kun ihmiset huomaavat että hinnat alkavat kohota niin heille tulee kiire ostaa.
Lisäksi nousut korkotaso on aiheuttanut paljon piilevää kysyntää joka alkaa realisoitua ja ketjut alkavat taas purkautua.
Myös rakennusalan ongelmat tulevat johtamaan siihen että rakentajia ei ole tarpeeksi voluumeille kun kysyntä ryöpsähtää…
Kysyntä ja tarjonta tulee hintojakin ajamaan suuntaan x
Täh? Inflaatio heitellyt 3-10 prosentin välillä ja asuntojen hinnat tippuneet 20%. Vai tarkoitatko käänteistä korrelaatiota? Ihmisten rahat menee nyt maitoon ja pottuihin
niin, tähänhän me on tultu. Maassa on enemmän asukkaita kuin koskaan ennen ja samaan aikaan asuntoja on ennätysmäärä tyhjillään, MYÖS kasvukeskuksissa. Ihmiset siis asuu ahtaammin, nuoret pidempään vanhempien luona, parit muuttaa matalemmalla kynnyksellä yhteen ja opiskelijat taas kimpassa.
Ansiotaso nousee niillä joilla on jo asunto, keski-ikäisillä. Nuorten keskiansiot on pienemmät kuin miesten eläkkeet ja ensiasunnon ostamisikä nousee kohisemalla.
Nythän kannattaisi kaikien suurien instikoiden, Norjan öljyrahastojen ja tietenkin erityisesti Suomen valtion iskeä miljardiluokan investoinneilla kaikkiin myynnissä oleviin kohteisiin sekä varata jokainen valmistumassa oleva uudiskohde. Helppoa rahaa nimittäin kun tiedetään asuntojen hintoihin olevan tulossa varmaa nousupainetta ja ne voidaan sitten jatkossa myydä muhkealla voittomarginaalilla kansalle. Voidaankin ihmetellä mikseivät nämä viisaat toimijat ole jo tarttuneet tähän ilmaiseen lounaaseen ja nyt iltapäivälehdissä mahdollisuutta myydään tuulipukukansalle?
Sarkasmit sikseen, mutta voihan tuollainen konkreettinen asuntopula tosiaan nostaakin arvostustasoja, mutta ei välttämättä siellä kuumimmissa kasvukeskuksissa vaan mahdollisesti keskisuurissa kaupungeissa. Kun esim. lapsiperheet huomaavatkin elintason olevan olennaisesti parempi näillä korkotasoilla siinä 150-300k omakotitalossa lyhyemmillä työmatkoilla verrattuna siihen 400-700k asuntoon suurimmissa kasvukeskuksessa pitkillä työmatkoilla.
Verovaroin tuettujen vuokralaisten muuttoliikkeisiin tällä ei tietenkään ole vaikutusta koska raha tulee toistaiseksi seinästä ja sitä varten onkin näitä koppiparakkeja rakennettukin kasvukeskuksiin. Onneksi tukiakin ollaan alettu ruukaamaan, joka on hyvä alku lievittämään tämän muuttoliikkeen aiheuttamaa asuntopulaa kasvukeskuksissa.
Itse olen sitä mieltä että yhden yhtä veroeuroa ei saisi maksaa tukina asujalle, jonka vuokranmaksu menee voittoa tavoittelevalle taholle, mutta tämä menee suht poliittiseksi näkemykseksi.
Ymmärrän, että asuntopula ja rakentamisen ongelmat kasvattavat kysyntää. Tai ainakin ostohaluja. Se on sitten eri asia miten pankit suhtauvat ihmisten haluihin ostaa isompia asuntoja. Korot voivat laskea, sitä ei tiedetä, mutta tuskin nollatasolle sentään. Ja se pitkä nollataso kuitenkin oli se asia joka ampui asuntojen hinnat pilviin. Sieltä ollaan nyt tultu alas tasolle joka edes hieman muistuttaa järkevää hintatasoa, mutta ymmärrettävästi ne jotka ostivat huipulta eli vuosina 2020-2022 eivät halua myydä tappiolla. Itse uskon siihen, että jossain vaiheessa, kun nämä 3-4 prosentin korot ovat olleet realiteettia muutaman vuoden, jonkun tai joidenkin on pakko myydä.
Palkat eivät nouse, ruoka ja päivittäistavarat kallistuvat, ihmisillä on vähemmän rahaa kulutettavana. Pankit eivät anna lainaa samalla tavalla. Mistä löytyy siis rahat tähän nousuun jota povataan?
En sanoisi tuota sarkasmiksi, vaan ihan ihmettelyn aihe se on itsellekin. Hartelat, Pohjolat, YIT:t… kaikki yrittää dumpata asuntoja ihmisille ale-hintaan eivätkä ne tajua, että kohta niistä saisi paljon parempaa hintaa? Ei vaan kassat kestä odottaa sitä hetkeä kun hinnat ampuu taivaisiin…?
Valitettavasti maksumuurin takana tuo, mutta tiedetään jo faktana että tämän vuoden väestönlisäys Helsingissä perustuu +80% maahanmuuttoon ja jos oletetaan vielä jonkun siivun perustuvan myös suomalaisten opiskelijoiden muuttoliikkeeseen, niin kuinka paljon merkittäviä kotimaisia huippuosaajia, lapsiperheitä ja muita kasvua tukevia nettoveronmaksajia joukkoon mahtuukaan?
Itse löisin panokseni sinne white flight-riskin laitaan näillä tilastoilla, ottaen huomioon miten muissa länsimaissa on samankaltainen muutos vaikuttanut menevän. Samaan aikaan kun leikataan valtiotasolla tulevaisuudessa reilusti talouden ollessa mitä on, niin miten me saadaan tämä porukka kotoutettua ja pidettyä yllä turvallista kaupunkia välttämällä lieveilmiöt kuten jengit ja koulujen/päiväkotien kriisit, kun rahaa on entistä vähemmän käytettävissä about kaikkeen?
Kasvaako Helsinki kieroon ja väärin jää nähtäväksi ja toivon tietenkin olevani väärässä.
Ihmiset eivät asu ahtaammin. Esim. Helsingissä yhden henkilön asuntokuntien keskimääräinen neliömäärä oli vuonna 2019 n. 48,6 m2, kun vaikkapa vuonna 2000 se oli 47,3 m2 ja vuonna 1992 se oli 46,2 m2.
Asumisväljyys Helsingissä on pienentynyt viime vuosikymmenten aikana vain yli kuuden henkilön suurperheillä.
Kaikkien asuntokuntien pinta-ala Helsingissä asukasta kohden oli vuonna 2019 n. 34,1 m2, eli lähellä ennätystasoa. Vuonna 2000 vastaava luku oli 32,6 m2. Vuonna 1990 luku oli 30,6 m2. Vuonna 1980 luku oli 26,4 m2. Vuonna 1970 luku oli 19,9 m2. Vuonna 1960 luku oli 17,0 m2. Vuonna 1950 luku oli 12,9 m2.
Eli aika kauaksi on tultu Pentti Saarikosken kuvaamista ajoista:
"Liisankadulla samassa talossa
kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike
on mun kotini vessa vesiposti keittokomero ja huone.
On mun kotini ja muijan koti
ja neljän ikioman lapsen
vessa vesiposti keittokomero ja huone.
Vessa vesiposti keittokomero
ne naapurin kanssa on yhteiset
mutta se huone on meidän kuuden yksityisaluettamme."
Perusteletko miksi ei ole puolueeton?
