Vanhaa tietoa, liki viiden vuoden takaa. Ikävä kyllä tämä tilasto laahaa vuosikausia perässä, mutta millään muulla syyllä ei voi selittää sitä että miksi sekä tyhjien asuntojen määrä että väkiluku kasvaa.
Löytämäni tilasto pysähtyi vuoteen 2019. Mutta löytyihän se vuotta pidemmälle ulottuva lukukin:
https://www.kvartti.fi/fi/blogit/helsingin-vaestoennuste-huomioi-asumisvaljyyden-ennakoidun-kasvun
Vuonna 2020 asumisväljyys nousi ennätykselliselle tasolle 34,4 m2.
Asumisväljyyden ei myöskää ennusteta laskevan Helsingissä, vaan sen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa.
2 tykkäystä
Mielenkiintoinen linkki ja mielenkiintoista dataa sen takana.
Mutta eikö tuo väljyysarvio perustu nyt väärin päin oleviin ennusteisiin?
Koska asuntotuotannon ennustetaan kasvavan merkittävästi aikaisemmasta tasosta, mutta väestönkasvussa ei ennusteta tapahtuvan yhtä suurta muutosta aikaisempaan, asumisväljyys alkaisi siten jälleen kasvaa vuosien 2005-2018 pysähdyksen jälkeen.
Eli asuntotuotanto ei ole kasvamassa niin kuin vielä tuossa ennustettiin (toki kenties sitten pidemmällä aikavälillä) ja väestönkasvu puolestaan jatkaa kasvuaan.
2 tykkäystä
Sinulla kai tässä on todistustaakka? Ole hyvä ja näytä lähde, missä sanotaan, että joo-o, ahtaammin asutaan.
2 tykkäystä
Tulee kun tämän ja tulevien vuosien datat päivittyy. Siihen asti pitää luottaa väestö- ja tyhjien asuntojen määrä tilastoihin.
Eli mutulla menit taas kerran. Sen toivoisin sinulta vähenevän.
8 tykkäystä
Näistä kolmesta vuokratontilla on ainoa todellinen vaikutus asunnon hintaan. Yhtiölainat pankit ovat kyllä huomioineet maksukyvyssä ja toki osittain myös vuokratonttien vuokratkin asumiskustannuksissa. Autopaikkojen yhtiöittämisen merkitystä tähän en pysty yhdistämään, enkä pidä näistä mitään muutoinkaan kovinkaan “epämääräisinä”.
4 tykkäystä
Ei ole kovinkaan pitkää aikaa kun autopaikat/tallit kuului asuntoon ja talonyhtiölle, eli asunnon hintaan. Nyt ei kuulu, eli asunnon hinta on houkuttelevampi, mutta jos tarvit autopaikan joudut ostamaan sen erikseen.
Toki riippuu mitä “kovinkaan pitkä aika” tarkoittaa, mutta pääsääntöisesti autopaikat ovat olleet kymmeniä vuosia erillisinä osakkeina. Kuten myös liiketilat.
5 tykkäystä
Taas ihan puuta heinää jauhat! VARSINKIN tallipaikat ovat olleet omien osakkeiden takana lähtökohtaisesti aina.
Lyhyellä aikavälillä mielenkiintoinen yhtälö; asukasmäärä kasvaa, mutta rakentaminen vähenee merkittävästi. Ihan nopeita muutokset eivät ole tähänkään asti olleet. Asumisväljyyden kasvu pysähtyi jo 2007:
Asumisväljyyden kasvu pysähtyi vuonna 2007
Asumisväljyydessä tapahtuvat muutokset ovat vuositasolla vähäisiä, mutta pidemmällä aikavälillä suunnan muutokset näkyvät selvästi. Asumisväljyys kasvoi ja asumisahtaus väheni Helsingissä tasaisesti koko 1990-luvun aina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Henkilöä kohden laskettu asuinpinta-ala ylitti Helsingissä 30 neliömetriä vuonna 1990 ja kasvoi sen jälkeen hitaasti mutta tasaisesti. Vuosina 1990-2007 henkilöä kohden laskettu asumisväljyys kasvoi keskimäärin neliömetrillä joka viides vuosi. Vuoteen 2007 mennessä asuinpinta-ala henkilöä kohti oli Helsingissä kasvanut 34,2 neliömetriin. Sen jälkeen pinta-alan kasvu pysähtyi ja vuonna 2019 se oli saman suuruinen kuin vuonna 2007
Tuo lainaus siis tästä lähteestä:
https://asuminenhelsingissa.fi/fi/content/asumisväljyys
Totta.
1 tykkäys
Ei ole. Itsekkin asunut talonyhtiössä jossa jokaiseen asuntoon kuului autotalli. Näistä on luovuttu siksi kun tuollaisen ostamiseen ei ihmisten ostovoima riitä. Talleja rakennetaan vähemmän ja ne ostaa asukkaat joilla on rahaa, muut pysäköi sitten pitkin pihanurmikoita.
1 tykkäys
Poikkeus vahvistaa säännön.
1 tykkäys
Toisaalta, kokonaisväkilukuun suhteutettuna ne muutokset ovat kuitenkin varsin pieniä.
Tänä vuonna uusia asuntoja valmistuu Helsinkiin noin 7000 ja ensi vuonna noin 6000. Samaan aikaan väestönkasvuksi ennustetaan tänä ja ensi vuonna noin 8000 asukasta ja vuodesta 2025 eteenpäin alle 7000 asukasta vuodessa. (Lähde: https://www.hel.fi/fi/uutiset/neuvottelut-helsingin-vuoden-2024-talousarviosta-alkavat )
1 tykkäys
Niin, oli vain esimerkki siitä miten jotku asiat kuului ennen asunnon hintaan, mutta nyt pitää ostaa erikseen. Seuraavaksi lähtee kiinteät kalusteet ja kodinkoneet keittiöistä, niinkuin Venäjällä, että asukas hankkii ne itse ja vie pois muuttaessaan mukanaan tai myy eri hinnasta seuraavalle asukkaalle. Aluksi tuntuu oudolta, niinkuin tuo autopaikkakin, mutta muuttuu ajan myötä normaaliksi. Tai, no, kyllähän tähän suuntaan on jo viime vuodet mentykkin kun katselee uusien asuntojen säilytystilojen määrää vrt. 20v sitten.
1 tykkäys
Varmasti on edelleen olemassa (ja myös tulevaisuudessa tulee) sellaisia pientaloyhtiöitä, joissa kaavan mukainen autopaikkavaatimus on 1 tai useampi per asunto. Tällöin voi olla fiksua tehdä niin, että paikat kuuluvat asuntoon. Mutta jos autopaikkojen määrä on vähemmän kuin asuntojen määrä, ovat autopaikat lähes 100 % varmuudella omina osakkeina.
2 tykkäystä
Jos haluaa saada tässä korkomarkkinassa fiksua tuottoa kiinteistösijoituksilla, niin siinä olisi 13,3% vuokratuotolla 2015 valmistuneesta kohteesta liiketila Lohjan keskustasta. Mun mielestä ihan asiallinen tuotto suhteessa siihen, että Uudenmaan kaupunki kyseessä ja valmiiksi vuokrattu. (3736€/kk vuokra, hoitovastike 970€/kk).
Kohde löytyy Jiildi palvelusta, jonka tänään lanseerasimme. Ottaisin mielellään kehitysideoita/kommentteja vastaan, että mitä ootte palvelusta mieltä. 
1 tykkäys
Jos uusien asuntojen määrä kasvaa nopeammin kun väkiluku niin tyhjien ssuntojen määrä kasvaa myös. Viime vuosina on rakennettu ennätysmäärä asuntoja.
1 tykkäys
Ei nyt taida tuo väestönkasvu tälle vuodelle pitää paikkaansa vaan tulee ennätysvuosi.
Ihmisillä on myös kakkoskoteja helsingissä paljon. Osa heistä asuu ulkomailla ja nämä asunnot ovat “tyhjillään”. Luuleeko joku oikeasti että nämä ovat tyhjillään? Saattaa aika monessa majailla sukulaispoika joka jättää ruskean kirjekuoren pöydälle.
2 tykkäystä
Vuokranantajat-palstalla joku heitti tommoisen esimerkin pääkaupunkiseudulta.
Hoitovastike 238 e/kk. Rahoitusvastike 786 e/kk (pelkkiä korkoja, ei sis.lyhennyksiä).
Lyhennykset alkavat 3/2024. Velkaa 94010 euroa. Maksuaikaa 20 vuotta joten tasalyhenteisenä 391 euroa/kk.
Alueella joku parisataa yksiötä valmiiksi tyhjänä. Todellinen vuokrataso lienee jotain max 600 e/kk mitä tuosta saattaa saada.
Aikamoinen turskatehdas kyllä tulossa tuostakin. Äkkiä laskien semmoinen 800 euroa kuukaudessa tulee takkiin maaliskuun 2024 jälkeen (toki puolet sitä pakkosäästämistä olettaen että arvo säilyy kohteessa)
2 tykkäystä