Tarkoitin aikaa 2025 ja sen jälkeen, siellä on hiljaisempaa valmistuvien asuntojen osalta näillä näkymin. Aika surulliselta näytti vaikkapa Ojala-Lamminrahkan alue, tuolla piti suunnitelmien mukaan olla jo nyt aika paljon valmiita asuntoja. Sen sijaan alueen valmistuminen venyy useamman vuoden ja lisää pulaa uusista perheasunnoista. Samoin Västinginmäen alue Vuoreksessa, uskaltavatko aloittaa rakentamisen nyt, niin kuin oli alunperin suunnitelma?
1 tykkäys
Olen seurannut keskustelua asuntokaupan osalta täällä ja muualla. Mielestäni keskustelu perustuu enimmäkseen omiin intresseihin sekä sijoituksiin. Objektiivista keskustelu ei juurikaan ole. Niin monella on tässä “oma lehmä ojassa”.
Virallisten tilastojen mukaan hinnat laskee, mutta pankkien tai välittäjien mukaan vahva käänne on aina jo käynnissä. En välttämättä kauheasti luottaisi näihin kannanottoihin.
Oma arvioni on, että asuntojen hintakehitys lähtee viimeisimpänä nousuun. Osakkeet ja muut vastaavat omistusarvot ovat tätä ennen jo nousseet vahvasti. Jos nyt taantuma on alkanut niin voisi kuvitella ainakin vuoden päähän ennen kuin käänne tapahtuu asunnoissa. Korkoja ei olla vielä laskettu niin vaikea nähdä mistä kysyntä lähtisi nousuun. Samalla valmistuu vielä ennätysmäärä uusia asuntoja.
13 tykkäystä
Tampereen tulevien vuosien väestönkasvuksi on arviotu noin 3000 henkeä / vuosi. Tämän ja ensi vuoden rakentaminen on vielä siis ihan hyvällä tasolla. Vuonna 2025 silloinkin rakennetaan jollain volyymilla, mikä yhdistettynä viime aikojen asuntojen ylitarjontaan tarkoittaa mielestäni sitä, että tuokin vuosi menee vielä vailla asuntopulaa.
Itse näkisin, että vasta vuodet 2026-2027 voisivat olla sellaisia, jolloin voidaan puhua sellaisesta asuntopulasta, että joku kehtaa puhua myyjän markkinoista, vuokranantajan markkinoista jne. Toki täytyy muistaa sekin, että kaupunkihan ei ole mikään yksi kokonaisuus, vaan alueelliset erot varmasti korostuu jatkossakin.
Näen ajureita sekä asuntojen arvostustason nousulle että laskulle.
Nousua tukevat ajurit:
- Suuri patoutunut kysyntä
- Kaupungistuminen jatkuu
- Keskuspankkien ohjauskorkojen kääntyminen (hitaaseen) laskuun ekonomistien arvioiden mukaan Q2-Q3/2024
- Uudisrakentamisen hiipuminen 2025-2027
- Tiivistettynä: Kysyntä kasvaa, tarjonta supistuu > Hinnat nousevat
Laskua/pysähtyneisyyttä tukevat ajurit:
- Lomautukset ja työttömyys nousussa, taantuman uhka
- Inflaation perässä laahaava kotitalouksien ostovoima
- Liiallinen rakentaminen 2020->, valtava määrä purkamatonta varastoa, etenkin yksiöitä
- Uudistuotanto saadaan jälleen polkaistua käyntiin suht nopeasti, jolloin kasvavaan kysyntään voidaan vastata
- Asuntojen hintahuippu oli 2021-2022, sen jälkeen hinnat eivät ole laskeneet riittävästi, jotta kauppa alkaa jälleen käydä
- Tiivistettynä: Myymätöntä varastoa riittää, kysyntää ei edelleenkään ole, taloudelliset olot kurjistuneet
13 tykkäystä
Puhutko alueellisesti vai ihan koko maan tasolla? Laskua tukevaksi ajuriksi sopinee myös jatkuvasti supistuva työikäisen väestön määrä. Tämä merkittävämpi ajuri, kun katsellaan koko Suomen asuntomarkkinaa. Alueellisesti taas kasvukeskukset eivät välttämättä korvaansa lopsauta tälle kehitykselle, kun entistä isompi osa työikäisistä virtaa kasvukeskuksiin.
3 tykkäystä
Olen positiivisesti yllättynyt mikäli työikäisen väestön määrä yhtäkkiä lähtisi kestävämpään kasvuun. Väestöennusteet näyttäytyvät tälläisen ruuhkavuosia elävän silmissä lähinnä kauhuelokuvalta.
14 tykkäystä
Hyvä kuvaaja. Yksinomaan Ukrainalaisia tullut tuon nousun aikana n.50.000 tjsp. ja työikäisissä nousu vain 10.000.
4 tykkäystä
Aika hyvin alleviivaa sitä että maahanmuutto yksinään ei ole ratkaisu ongelmaan. Maahanmuutton laatu on tässä ratkaiseva tekijä. Ukrainasta on toki tullut paljon naisia ja lapsia joten työikäisten lisäykseen ei vaikuta positiivisesti ja tulijoista suuri osa on alle 15v. Ukrainalaisten lisäksi meillä on tietysti myös toisenlaisia maahanmuuttaja ryhmiä eikä sielläkään hiukan eri syistä voi nähdä positiivista vaikutusta työikäisten tai ainakaan työtä tekevien määrään. Demografinen kehitys on kyllä muuttumassa lähivuosikymmeninä rajusti ja se tulee varmuudella vaikuttamaan myös asuntomarkkinaan. Jossain ihmisten on asuttava mutta missä? Kelpaako yksiöt senioreille? Vai pitääkö tuotannon vastata kysyntään ihan erilaisten tuotteiden avulla ja mitä ne tuotteen ovat? Hoivakoteja? Ja kuka tämän kaiken maksaa?
15 tykkäystä
Onkohan tämä ensiasunnon ostajien porkkana todellisuudessa vilkastuttanut kauppaa kovinkaan paljoa? Kaikissa näytöissä saa käydä yksin. Välittäjät kyllä puhuu, että on näkynyt selvä muutos, mutta itse sitä ei kyllä huomaa. Näkyy yhä samoja kohteita myynnissä, jotka on vaikkapa kesästä asti ollut kaupan. Yhdestä asunnosta tein tarjousta 10% alennuksella, mutta myyjä ei pysty alittamaan tiettyä rajaa perustellen, että joutuisi myymään tappiolla. Kauppa varmaan kävisi paremmin, jos myyjät olisivat valmiita hyväksymään markkinan tilanteen, mutta mitä se vaatii että niin kävisi?
16 tykkäystä
Kauppa varmasti kävisi paremmin, jos ostajat eivät kuvittelisi, että nykytilanteessa asuntojen hinnoissa on automaattisesti 10 prosenttia tinkimisvaraa.
Oma asuntoni myytiin ensiesittelyn jälkeen samana iltana, pyyntihintaa korkeammalla hinnalla ja jonossa oli useita, jotka olivat valmiita maksamaan pyydetyn hinnan tai hyvin lähelle sen.
Miksi kukaan hinnoittelisi asunnon toivotaan-toivotaan-periaatteella ja laittaisi siihen ostajien kiusaksi 10 prosenttia liikaa hintaa. Eihän ne apteekin hintoja ole, mutta jotain kohtuutta pliis.
Varmasti on silti niitäkin kohteita jossakin periferiassa, jossa pyyntihinta ei ole realistinen ja ilmaa on käypään arvoon jopa 50 prosenttia tai vielä enemmän. Mutta eihän ne kaupaksi menekään.
5 tykkäystä
Jos myyjä ei tuohon hintaan myy, silloin ostajan on syytä hyväksyä markkinatilanne. Jos meinaa asunnon ostaa…
4 tykkäystä
Joo ymmärrän kyllä, ettei ostajakaan voi odottaa automaattisesti suurta tinkimisvaraa, mutta ainakin paikallisesti on kohteita, joissa pyynnit ovat jämähtäneet 2021-2022 piikkihintojen tasolle. On se pyynti aivan liian korkea, jos ei puoleen vuoteen tule kauppoja.
13 tykkäystä
Tässä kriisissä vai kun kupla oli suurimmillaan?
Näinhän se menee. Jokainen varmaan päättää millä on myymässä ja onko pakko myydä ostotarjousten mukaan. Jos hinta ei miellytä niin ehkä myyjällä ei ole tarve myydä. Jos korkotaso lähtee voimakkaasti laskemaan niin alkaa myös pyyntihinnat kohoamaan. Itse en ole myymässä korkeintaan ostamassa.
Myynnit koitan ajoittaa nousukaudelle kun ei ole pakko myydä. Tai sitten jätän tuomaan ajansaatossa tulovirtaa.
Kyllähän moni hinnoittelee eri taktiikoilla myös asuntojaan. Toiset vähän ylihinnoittelee jotta ostaja voi tingata. Kaikilla ei kuitenkaan ole sama taktiikka vaan hinta vedetään kireäksi jotta näytöille saataisiin enemmän porukkaa ja mahdollisia ostajia.
Tietenkin näissäkin aika tekee yleensä tehtävänsä. Jos vuosikausia myy ja ei onnistu niin kyllä sitä moni jossain vaiheessa nöyrtyy tiputtamaan sitä hintaa. Moni ei kuitenkaan sitä ensimmäisten muutamien näyttöjen jälkeen tee. Tai tartu ensimmäisiin tarjouksiin jos on näkemys että kohteesta saa enemmän.
3 tykkäystä
Ainakin toistaiseksi tuo paljon puhuttu vilkastuminen on jäänyt tuhnuksi tilastojen perusteella, mutta aika näyttää onko loppuvuosi lopulta merkittävästi erilainen. Konsensus nyt taitaa olla että lasketellaan toistaiseksi.
Korkojen laskua on horisontissa näkyvissä, joka luultavasti tulee avaaman suuren patoutuneen asunnonvaihtotarpeen, kun suuri määrä ihmisiä alkaa taas myymään ja ostamaan. Sitä “patoutumista” kun varmasti on sekä myyjissä että ostajissa, kun monet odottelevat parempia aikoja. Kumpi joukko on muuten suurempi?
Mielenkiintoista nähdä onko noissa avautuvissa myyntikarkeloissa sitten mukana entiseen tapaan asuntosijoittajia maltillisemmalla ~2% korkotasolla.
2 tykkäystä
Juu, kyllähän osa viime vuosina asuntosijoittamisen aloittanut on myyntipuolella jos ja kun hinnat korjaantuvat edes hitusen ylöspäin. Kun ei se asuntosijoittaminen niin kivaa ollutkaan…
7 tykkäystä
Reilu kuukausi sitten enkä ole kyllä huomannut mitään kriisiä. Enemmänkin asuntomarkkina on eheytynyt kun jokainen tavan tallaaja ei ole nollakoroilla ja maksimiveloilla hamuamassa sijoitusasuntoja ikuisen nousun kiilto silmissä.
4 tykkäystä
Oman kokemuksen mukaan liikkeellä on poikkeuksellisen paljon ensiasunnon ostajia, jotka hakevat ostettavaa loppuvuodelle. Pakko sen on myös kauppamäärissä näkyä, vaikka se on sitten eri asia syntyykö kauppoja, koska moni tietää mitä haluavat ja eivät osta, ellei sopivaa löydy. 10% tinkivaraa ei odoteta, vaan ennemmin sitä, ettei tarvitse kiireellä tehdä kauppaa ja saa sen 5-7% alennusta.
Kaksioille ja kolmioille on kysyntää, niitä ensiasunnon ostajat hakevat.
1 tykkäys
YIT:llä kyllä pientä kriisiä pukkaa kun jo valmistuneet asunnot eivät mene kaupaksi. Westend 99 on käsitelty jo, mutta törmäsin tällaiseen YIT:n tuotokseen jossa on 21/21 asunnot hetivapaana eli kaikki myymättä ja kohde on valmis: Espoon Keisarinlehmus - myytävät asunnot | YIT.fi
Täytyy sanoa että en ole ennen nähnyt 83,5m2 5h+k+s asuntoa tai 59m2 3h+k+s kahden kerroksen asuntoa. Saa kyllä olla tetris hallussa kun noihin asuntoihin huonekaluja valitsee.
En yhtään ihmettele että eivät ole menneet kaupaksi kun neliöhinnat ovat jossain 5000-6000 euron välillä. Kaiken kruunaa “kylätunnelma” eli yllättävän kaukana kaikista palveluista ja toki se Kehä III jylisee siinä ihan vieressä meluaidan takana.
7 tykkäystä