Talousennusteet esimerkiksi synkkenevät nyt kovaa vauhtia. Ei asuntojen hinnat niille immuuneja ole.
Sitten täytyy erotella vielä sijoitusasunnot ja omat kodit toisistaan. Asuntosijoittamiseen liittyen on uusia haasteita luvassa mm. asumistuen uudistuksen muodossa.
Positiivisia ajureita sitten ovat hieman laskeneet korot, muuttuneet korkonäkymät, pienenevä varainsiirtovero ja omistusasumisessa paranevat asp-lainojen ehdot.
Aika näyttää, mihin suuntaan mennään ensi vuoden alussa. Myytävä ei asuntomarkkinoilta ihan heti ole loppumassa, vaikka muutakin yritetään väittää. Toki asuntopula ja asuntojen ylitarjonta ei nekään ole mitään yhtenäisiä könttiä, vaan alueelliset ja asuntotyyppiin liittyvät erot ovat suuret.
Konkursseja, pakkolomia, irtisanomisia ja BKT syöksyy. Ei tällaisessa taloustilanteessa asuntojen hinnat lähde nousuun vaan pikemminkin seuraavat perässä muun talouden laskua.
Tilanteessa on tosiaan niin sanotusti vastakkaisia ajureita.
Jotta asuntorakentaminen (ja -sijoittaminen) kannattaisi, niin asuntojen hintojen pitäisi nousta. Mutta asuntojen hintojen kehitys ei tietenkään voi olla irrallaan niistä, jotka asuntoja ostavat. Ja kun ostovoima (ainakin hiljattain) oli alimmillaan 15 vuoteen, niin ei yksinkertaisesti ole kalliimpien asuntojen ostajia. Ei ole vaikea ennustaa, että kysyntä tuleekin kohdistumaan ensin jo olemassa oleviin ja edullisempiin asuntoihin ja tämän tietysti rakennuttajatkin tietävät. Useaan otteeseen mainitut rakennusluvat on hyvä kristallipallo aina vähän matkaa tulevaisuuteen.
Olen silti itsekin kallistumassa sillä kannalle, että koska asuntorakentaminen reagoi viiveellä tilanteisiin, niin kysyntäkäppyrät ehtivät ajan mittaan saavuttaa tarjolla olevat määrät ja se saa taas rakentamiseen buustia kohonneiden hintojen myötä. Mutta samanaikaisesti inflaation täytyy tulla niin alas, että ostovoiman käppyrät saavuttavat sen. Ihmisillä ei ole mahdollisuuksia käyttää aina vaan isompia osuuksia tuloistaan asumismenoihin (karkea yleistys) ja asuntosijoittajat (joilla merkittävä n. 60-70 % osuus asuntorakentamiseen) ovat odottelukannalla, kun parempiakin vaihtoehtoja on tällä hetkellä tarjolla.
Hintojen nousu tekisi asuntosijoittamisesta nimenomaan vähemmän kannattavaa, ceteris paribus. Sijoittajat ovat hävinneet markkinalta, koska sijoitusasuntojen riskipreemio on jäänyt korkojen nousun jälkeen todella ohueksi. Mikäli hinnat nousisivat, riskipreemio pienenisi entisestään.
Kyllä, heinäkuussa näköjään tullut voimaan. Itse luin äkkiä että laina-aika olisi rajoitettu 25:n vuoteen, mutta pitää lukea tuo esitys jossain kohtaa oikein ajan kanssa. Aika paljon oli säädöksiä viritetty.
Tähän nykyiseen “kriisiin” nyt ei vaikutusta, mutta varmasti tuokin sitten nihkeyttää rakentamista hieman. Näkisin että tuo saattaa myös nostaa uudistuotannon hintoja lähitulevaisuudessa vastaamaan rakennuttajien tuotto-odotusta omalle pääomalle.
Tarkoitin toki hintojen nousua suhteessa kustannuksiin. Jos asuntojen hinnat (tai pikemminkin vuokratuotot) eivät nouse samassa suhteessa kustannuksiin (vastikkeet, korot) nähden niin asuntoihin sijoittaminen ei muutu kannattavammaksi.
Asuntojen hinnat ja vuokratuotot ovat kaksi täysin eri asiaa. Jos tarkoitit, että vuokrien pitäisi nousta kustannusten nousun mukana, niin joo käy järkeen.
Kaikista pelotteluista huolimatta myytiin 2020 hankittu asunto, myyntiaika reipas kuukausi, yksi -30% polkutarjous mahtui väliin. Remontit huomioon ottaen tuli 2tonnia nettoa kaupoista. Pyyntihinnasta alennus lopulta 2,2%.
Tämän päivän tilasto 3180 kpl asuntoja ja 178 kpl omakotitaloja Tampereella. Tämä nyt ei itsessään paljoa kerro mutta ehkäpä suuntauksesta kuitenkin?
Varmaan osa omakotitaloista pois myynnistä koska ei otollisin näyttöaika (talvisin) , mutta yllättävän paljon laskenut reilussa kk vapaat asunnot ainakin oikotiellä.
Tampereella oli marraskuussa myynnissä 3696 kohdetta, kun vuosi sitten luku oli 3272. Kerrostaloissa lukema oli 3058, kun vuosi sitten vastaava luku oli 2754. Omakotitaloissa luku oli 221, kun vuosi sitten vastaava luku oli 193.
Keskimääräinen markkinointiaika on noussut vuodessa kaikissa asuntotyypeissä yli kuukaudella, paitsi paritaloissa joissa myyntiajan pidentyminen on jäänyt pariin viikkoon.
Kuukausitilastot ja päivittäiset hakutulokset eivät ole millään kriteerillä keskenään vertailukelpoista dataa.
Tosta tilastokeskuksen kuvasta voi hahmotella aika selkeän trendin. Joulukuussa tulee selkeä romahdus myynti-ilmoituksissa. Siksi tulisi vertailla joulukuuta joulukuuhun, kuten JuhaR tossa totesikin.
Lokakuuhun verrattuna neliöhinnat nousseet isoissa kaupungeissa 5,2 % ja pk-seudulla 0,5 %
Onhan noi ihan positiivisia merkkejä nettomyyjälle. Toki varainsiirtoveron muutoksella voi olla pieni vaikutus loppuvuoden lukuihin, en vaan yhtään osaa arvioida kuinka suuri. Ja toisaalta voi myös olla, että jos vaikutusta on loppuvuoden lukuihin, niin alkuvuonna puolestaan tilastot korjaisi toiseen suuntaan, jonka jälkeen lukemat tasaantuisivat.
IS vertaillut vanhojen kerrostaloasuntojen ja rivarien pyyntihintoja Etuovessa viime vuodelta vs toteutuneet kaupat samalta periodilta. Jutusta saa kätevästi postinumeroalueittain luvut esiin.
”Asuntohintojen reilumpaa nousua voidaan odottaa vuonna 2025. Ensi vuoden lopulla asuntojen hinnat ovat arviomme mukaan noin 2 prosenttia korkeampia kuin tämän vuoden lopussa”, Kostiainen sanoo.
