Osakesijoittaminen

Asuntojen arvostustaso

Tilastokeskus julkaisi tänään ennakkotietoa asuntojen hinnankehityksestä Q3/2021

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä suurissa kaupungeissa

Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat syyskuussa 4,2 prosenttia vuodessa. Kolmannella neljänneksellä pääkaupunkiseudun hinnat nousivat 5,6 prosenttia vuoden takaisesta, ja laskivat 0,4 prosenttia verrattuna toiseen neljännekseen. Kerrostalojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 5,0 prosenttia ja rivitalojen hinnat 6,9 prosenttia viime vuodesta.

Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna pääkaupunkiseudulla 9,8 prosenttia ja muualla Suomessa 3,4 prosenttia. Uudiskohteiden hinnat nousivat viime vuoteen nähden eniten Vantaalla ja Espoossa.

4 tykkäystä

Kyllähän tuo asuntojen hintojen nousu hirvittää. Charlie Bilello julkaisi hiljattain twitterissä USA:n asuntomarkkinoihin liittyen pari mielenkiintoisa graafia. Edellisestä asuntokuplasta uusien asuntojen hinnat on lähes tuplaantuneet. Samalla keskimääräinen uuden asunnon hinta suhteutettuna keskimääräisen kotitalouden tuloihin on kaikkien aikojen huipussa.

4 tykkäystä

Lepikkö twiittaili eilen samaa ja kommentoin siihen näin:

Onkohan täällä ihmisillä valistuneita arvauksia siitä, miten mahdollisten asuntomarkkinariskien realisoitumiset voisi vaikuttaa Suomen asuntomarkkinoihin?

2 tykkäystä

Ei nyt itseä kyllä jaksa huolestuttaa tuo asuntojen hintojen nousu oikeastaan yhtään, se ei kuitenkaan ole lähelläkään esim. USAa tai vaikka muita pohjoismaita. Ja aina pitää muistaa nostaa se ettei 90 luvun asuntojen puolittumista edeltäävää tuplausta olla nähty. Tietty Helsingin ja ehkä Tampereen kuumimmat alueet ovat oma lukunsa, mutta näin laajemmassa kuvassa en kyllä jaksa näillä kasvuluvuilla olla huolissaan. Omissa skenaarioissa finanssikriisi on hyvä referenssi.

Hain tuohon sitten “omaa mutua valistuneempaa” dataa ja samaltahan se näytti.

Eikähän tässä 10v päästä harmitella, että hitto kun ois ostanut enemmän 2021 kun asunnot oli niiin halpoja :sweat_smile:

13 tykkäystä

Mielenkiintoinen indeksi päivitetty Sveitsiläisen UBS:n toimesta:

Indeksissä arvioidaan kuplariskiä perustuen Price-to-Rent, eli periaatteessa asuntojen vuokratuottoon ja Price-to-Income, eli asuntojen hintoja suhteessa ihmisten tulotasoon. Indeksistä tulee esille mm. se, että vaikka USA:ssa hinnat on nousseet rajusti ovat maan asuntomarkkinat noilla mittareilla vielä kaukana monista Kanadan, Euroopan ja Aasian suurkaupungeista. Siitä huolimatta jenkkikaupungitkin näkyy olevan tuolla “overvalued” kategoriassa. Helsinki ei mukana tutkimuksessa, mutta oma mututuntuma on, että se olisi jossain tuolla tutkimuksen puolivälin paikkeilla hieman Tukholman takana.

Oma mielipiteeni Suomen asuntomarkkinasta on, että hinnat on sijoituskohteina hyvin kalliita verrattuna Helsingin pörssin osakkeisiin. Vuokratuottoa laskiessa ei usein lasketa mukaan normaalia kulumista, eli poistoja, eikä myöskään veroja ja vuokratuottoa tulisi verrata osakkeiden EBITDA tuottoon. Esim. varsin defensiivisen Elisan EV/EBITDA tuotto ensi vuodelle on 7,7% ja jos osaketta ostaisi samanlaisella velkavivulla kuin asuntoja, niin saadaan oletettava oman pääoman tuotto paljon korkeammaksi. Toki osakkeet on volatiilimpia ja niihin on hankalampi saada sitä velkavipua.

6 tykkäystä

Nordnetiltä saa kyllä tosi isoakin velkavipua - Elisankin vakuusarvon saa hajautetussa salkussa nousemaan lähelle 90%. Tosin ensin pitää ostaa, sitten ottaa lainoitusta, ostaa lisää, pyytää nostamaan luottolimiittiä jne. - käytännössä kuitenkin sillä tavalla saa n. 5 isovaihtoisen osakkeen salkun vietyä tosi kovalle vivutustasolle. Korot ovat tosin silloin jo aika suolaiset ja riskiä on tietysti reippaasti.

Kova velkavipu onnistuu tosiaan myös osakkeilla, mutta tuo viimeinen lause on homman ydin suhteessa asuntoihin. Ihan sama miten vakaan ja hyvän yhtiön osakkeeseen velkavipua käytät, niin kannat merkittävää riskiä yleisen markkinatilanteen suhteen. Kun rytisee, niin rytisee joka puolella, myös niissä vakaissa ja erinomaisissa yhtiöissä. Tällöin vakuusvaateiden takia on konkreettinen mahdollisuus joutua pakkorealisointeihin juuri sillä hetkellä kun se kaikista kannattamattominta on, eli siis silloin kun pitäisi pystyä keinolla millä hyvänsä ostamaan eikä myymään osakkeita.

Asunnoissa velkavivun käyttö toimii erilailla. Etenkin jos olet lainaa ottanut henkilökohtaisiin nimiin asuntosijoitusta varten, niin pankilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta vaatia lainan takaisinmaksua ja/tai asunnon realisointia vaikka vakuutena olevan asunnon markkina-arvo romahtaisi murto-osaan. Näin siis niin kauan kuin pystyt hoitamaan maksuvelvoitteesi, minkä huolehtiminen on asuntosijoittamisessa varsin helppoa, kunhan asunto on ostettu järkevältä paikalta kasvukeskuksesta ja ymmärtää auttavasti mitä on riskienhallinta.

Toisin sanoen siinä missä osakkeita vivuttaessa kannat riskiä velkavivun aiheuttamasta pakkorealisoinnista ja täten jopa koko pääoman menettämisestä, niin asunnoissa pystyt odottamaan kovimmankin kriisin yli ja pitämään siten omaisuudestasi kiinni seuraavaan nousukauteen asti ja sen yli.

Yllä kuvatun takia en pidä Elisan, tai minkään muunkaan osakkeen, ja asuntojen velkavivutusta oikein vertailukelpoisina keskenään.

Siinä olet toki täysin oikeassa, että osakkeissa on tietysti korkeampi tuotto-odotus kuin asunnoissa, mutta nimenomaan vähäriskisemmän lainan saamisen mahdollisuus nostaa minun silmissäni asuntosijoittamisen velkavivutetun kokonaistuotto-odotuksen jopa selvästi keskimääräistä osakemarkkinan tuottoa korkeammaksi (osakepoiminnalla voi tietysti päästä ihan omille lukemille jos osaa asiansa ja kestää riskiä). Kunhan sitä lainaa osaa asuntoihin ottaa tarpeeksi paljon, mutta ei liikaa, eli luokkaa 70% velkavivulla jos ajelee niin hyvä tulee.

Oma käsitykseni on, että Helsinki on kyllä kaukana Tukholman takana tässä tilastossa. Alla kuva vuodelta 2018 alueiden hintakehityksestä, pahoittelut kun en uudempaa dataa tähän hätään löytänyt, mutta käsitykseni mukaan Helsinki ei ole tässä viime vuosina Tukholmaa kirinyt lainkaan kiinni. Ennemminkin päinvastoin, linkkaamassasi tutkimuksessakin todetaan Tukholman hintojen nousseen edellisen noin vuoden kuluessa nopeammin kuin kertaakaan viimeisen 20 vuoden aikana.

Itse en osaakaan Suomen osalta olla huolissani asuntokuplasta. Tottakai hinnat ovat nousseet nyt melko reippaasti täälläkin kasvukeskuksissa, joten voi hyvin olla että edessä on jonkinlainen hengenveto jossa mörnitään vuosi tai pari. Tai jos vaikkapa hallitus keksii jotain kivaa jolla pääsevät asuntosijoittajan kukkarolle pysyvälle visiitille, niin aivan kuumimmilla alueilla pienissä asunnoissa voi tällöin varmasti tulla ihan pitkäkestoista laskuakin hinnoissa. Mutta tosi vaikea on nähdä, että isossa mittakaavassa meillä täällä asuntokuplaa olisi ilmassa. Tämä ei toki tarkoita etteikö näppien polttaminen olisi asunnoissakin mahdollista jos menee kaikista kuumimmille alueille ja/tai nostaa velkavivun liian korkeaksi.

11 tykkäystä

Yksinkertaiset käppyrät on monesti hyviä ja yksinkertaiset tulkinnat voi olla oikeita, mutta esim. tämä ei ota huomioon lähtötasoa arvostuksessa. Täytyy kuitenkin realistisesti tunnistaa, että tuon käppyrän alkupäässä 2006-2008 Suomi oli taloudellisesti nouseva Pohjoismaa muiden joukossa. Nyttemmin tilanne on täysin erilainen ja Suomi on jo tippunut pahasti noiden verrokkien kelkasta ja pahalle näyttää tulevaisuuskin - se ei tue asuntomarkkinaa, koska lopulta ihmisten ostovoima ja vuokrat (=tulevat kassavirrat) määrittää myös niiden asuntokohteiden arvon.

Jos verrataan Tukholmaa ja Helsinkiä, niin numbeon datan perusteella Price to Rent ratio ja Price to Income ratiot on Helsingissä lähestulkoon identtiset Tukholmaan verrattuna, joskin täällä saa lainaa hieman edullisemmin.

Toisin sanoen, vaikka Tukholmassa asuntojen hinnat on pompanneetkin suhteessa Helsinkiin, niin on myös tulotkin, tai sitten lähtötaso tuon käppyrän alussa oli se, että Tukholmassa oli Helsinkiä edullisempia asuntoja.

Kaikki totta mitä velkavivusta asunnot vs osakkeet kirjoitat, mutta sellainen huomio vielä, että myös yhtiöt itse voi ottaa velkaa, mitä kautta myös saadaan velkavipua sijoitukselle ja oman pääoman tuotto nousee. Elisa on nettovelaton, eli se ei ole sikäli nyt hyvä esimerkki, mutta on olemassa defensiivisiä osakkeita, joissa “sisäänrakennettu” iso velkavipu. Esimerkkinä tulee mieleen E.On Saksasta, jossa noin puolet Enterprise valuesta on matalakorkoista velkaa - siihen päälle nordnetin superluotto 2,5%:n korkoon asti, niin pääsee jo ihan kohtuulliseen vivutustasoon.

Mutta mutta en lähde kiistämään, etteikö asuntosijoittaminen olisi monelle hyvä vaihtoehto. Minun mielestäni Suomen asunnot on tällä hetkellä huonoja sijoituksia suhteessa osakkeisiin, mutta se on tosiaan vain minun mielipide.

13 tykkäystä

Se mikä puoltaa osakkeita on myös hyvä likviditeetti(jos oikeasti tarvitsee rahaa) ja vaivattomuus, kun ei tarvitse vuokralaisten kanssa säätää, jos näitä ajattelee pelkästään sijoitusmielessä.

Mutta tuo vakuusarvojen äkillinen lasku on todellinen riski - olen kertaalleen kokenut sen koronadipissä kun välittäjä pakkomyi sijoituksia. Näyttää käyrässsä tosi karmealta vaikka nyt onkin taas noustu sen yli.

Asuntoja kuitenkin puoltaa yksi isoa asia: niissä voi asua. Jos ei itse, niin sitten ainakin lapset ja/tai joku muu läheinen tai jolle muuten haluaa olla hyödyksi. Siihen ei osakkeista tai virtuaalivaluutoista eikä muistakaan finanssisijoituksista ole - eikä edes asuntorahastoista.
Se onkin se syy miksi olen katsellut myös tätä markkinaa ja varmaan jotain peliliikkeitä asuntopuolellekin teen.

3 tykkäystä

Oikein hyvä tarkennus, käppyrät ja tilastot muutenkin johtavat helposti virhetulkintoihin.

Tuo Numbeo oli minulle ihan uusi tuttavuus, mielenkiintoinen sivusto ja vaikuttaa lukemiltaan ihan suhteellisen validin oloiselta, kiitos siis linkistä. Absoluuttisesti moni tunnusluku näyttää sen perusteella olevan tosiaan aika vastaavia Helsingissä ja Tukholmassa, mutta itse en sivuuttaisi jo mainitsemaasi korkotasoeroa ihan noin helposti. Velkavipu on tosiaan asuntosijoittamisessa todella oleellinen asia, sitä käyttävät käytännössä kaikki (järkevät) sijoittajat, kuten myös valtava enemmistö omistusasujista. Korkoeroilla onkin tosi iso merkitys, kun puhutaan absoluuttisesti näin pienistä yieldeistä.

Kun siivoaa Numbeon yieldeistä korot pois 70%:n velkavivulla, niin saadaan seuraavanlaisia lukemia:

Stockholm Helsinki
Gross Rental Yield (City Centre): 2,77 % 2,66 %
Gross Rental Yield (Outside of Centre): 3,37 % 3,64 %
Price to Income Ratio: 13,18 13,28
Mortgage Interest Rate in Percentages (%), Yearly, for 20 Years Fixed-Rate 2,00 % 1,18 %
Loan-to-value 70,00 % 70,00 %
Difference
Yield after interest (City Centre): 1,37 % 1,83 % 0,46 %
Yield after interest (Outside of Centre): 1,97 % 2,81 % 0,84 %

Edelleen toki yieldit ovat absoluuttisesti aika lähellä toisiaan, mutta tässä kohtaa menee prosentuaalisesti jännäksi. Jotta Helsingin yieldit keskusta-alueella korkojen jälkeen tippuisivat Tukholman tasolle 70%:n lainoitusasteella, pitäisi Helsingin keskustan hintojen nousta 21%. Keskustan ulkopuolella Helsingin hintojen pitäisi nousta puolestaan 30%, jotta yieldi korkojen jälkeen tippuisi Tukholman tasolle. Laskelmassa huomioitu korkeamman hinnan vaikutus nouseviin korkokuluihin.

Centre Out of Centre
Price 100 000 € 121 000 € 100 000 € 130 000 €
Rental Income After Interest 1 830 € 1 657 € 2 810 € 2 562 €
Rental Yield after Interest 1,83 % 1,37 % 2,81 % 1,97 %

Tämä on melkoisen dramaattinen ero, niin dramaattinen ettei noilla Tukholman luvuilla ole tehtävissä oikein järkevää asuntosijoitustoimintaa, edes velkavivutettuna. Siinä missä siis Helsingissä edelleen nykyisillä hinnoilla hyvää ansiotuloa saava henkilö pystyy tekemään ihan järkevää asuntosijoitustoimintaa, niin Tukholman osalta ei oikein voi sanoa samaa. Sanoisin, että tämä tekee markkinasta aika paljon volatiilimman, jos alla ei ole käsiä pehmentämässä markkinan liikkeitä. Helsingissä jos hinnat tippuu 10%, niin ostajia löytyy ihan varmasti melkoinenkin määrä jos muut muuttujat pysyvät suunnilleen ennallaan, mutta Tukholmassa ei näin oikein voi mielestäni sanoa.


Toinen tapa laskea hintaeroa olisi suhteuttaa korkoeron vaikutus tuloihin. Myös tässä tapauksessa korkoero saa aikaiseksi aika ison, vaikkakin toki sijoittajan silmälaisein laskettua pienemmän, vaikutuksen.

Jos oletetaan vaikkapa nyt tasalyhenteinen 20v laina 80%:n lainoitusasteella noilla Numbeon luvuilla, niin saadaan seuraavia lukemia:

Stockholm Helsinki
Price to Income Ratio: 13,18 13,28
Mortgage Interest Rate in Percentages (%), Yearly, for 20 Years Fixed-Rate 2,00 % 1,18 %
Loan-to-value 80,00 % 80,00 %
Cash flow to Income Ratio: 0,87 0,79

Tukholmassa näillä keskimääräisillä numeroilla asunnon kuluihin kuluu siis 87% vuosittaisista nettotuloista, kun taas Helsingissä “vain” 79%.

Vaikka Numbeon luvuilla asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat Tukholmassa jopa hiukan Helsingin alapuolella, niin lainanlyhennyksiin ja -korkoihin kuluva kassavirta suhteessa tuloihin on Tukholmassa aikalailla 10%-yksikköä Helsinkiä suurempaa.


Eli siis lyhyesti sanottuna, näiden laskelmien perusteella Tukholmassa asuntojen hinnat ovat omistusasujan kannalta noin 10% korkeammat ja asuntosijoittajan kannalta noin 21-30% korkeammat, kuin Helsingissä. Pysyn siis edelleen kannassani, että aika kaukana ollaan Tukholman tilanteesta.

Tämä kaikki toki sillä oletuksella, että Suomen korkomarkkina pysyy entisellään. Se pitää siis sanoa, että jos tämä meidän pitkään aivan erinomaisesti toiminut asuntolainamarkkina menisi tavalla tai toisella rikki niin, että rahan hinta nousisi ilman samanaikaista inflaatiota vaikkapa tuonne Tukholman tasolle, niin sitten oltaisiin varmasti Helsinginkin asuntomarkkinoilla jännän äärellä.

No mutta joo, nyt meni aikamoiseksi numeroniiloiluksi eikä nämä varmasti olleet mitenkään yksiselitteisiä laskelmia. Saa siis mielellään haastaa jos jossain kohtaa meni ajatus vinoon :slight_smile:

Strategiasta, pääomien suuruudesta ja etenkin aikahorisontista riippuen olet ihan varmasti monessakin suhteessa täysin oikeassa. Asunnoissakaan ei enää niin sanottua ilmaista tuottoa ole juurikaan saatavissa, eli aika paljon töitä sielläkin pitää tehdä jotta pääsee nousemaan keskimääräistä markkinatuottoa selvästi korkeammalle. Jos tämän työn tekee mieluummin osakemarkkinalla, niin sitten ihan satavarmasti kannattaa niin myös tehdä :slight_smile:

Sanottakoon nyt kuitenkin vielä loppuun se, että itsekään en kyllä Helsingin asuntomarkkinoihin sijoita. Todennäköisesti sijoittaisin jos pankkitilillä olisi nolla tai pari lisää ennen pilkkua, mutta nykyisillä vielä harmillisen vajavaisilla pääomilla joutuu riskienhallinnallisista syistä painottamaan vähän enemmän kassavirtaa kuin arvonnousua. Tampereen markkinassa onkin toistaiseksi päästy minun laskelmissa optimaalisimpaan riski-/tuotto- suhteeseen niin, ettei aggressiivisen velkavivun seurauksena tarvitse pelätä pääomien menetystä edes romahdusskenaariossa, mutta toisaalta ei tarvitse tinkiä kauheasti spekulatiivisesta arvonnousukomponentistakaan.

11 tykkäystä

Heitän käytännön esimerkiksi miten itse olen hoitanut asumiseni Helsingissä ja samalla pyrkinyt tekemään asuntooni sijoittamalla tuottoa. Ostin asunnon Helsingin keskustasta n. 2v sitten 250.000€ ja tein heti 2v lyhennysvapaasopimuksen, itse laitoin asuntoon kiinni 25.000€. Lyhennykset olisivat olleet noin. 800€ niin laitoin saman verran kuukausisäästönä hyvin hajautettuun pienikuluiseen rahastoon. Vastikkeeni ja korkomaksut lainasta on yhteensä noin 200€ mikä tekee kahdessa vuodessa 4800€ ja samaan aikaan rahastosijoitus on tuottanut 3500€.

Tämän hetkisen tilanteen mukaan olen siis maksanut asumisestani Helsingin keskustan lähettyvillä 100€/kk, jos myisin rahaston ja maksaisin verot voitoista. Lisäksi samaan aikaan asunnon arvo on noussut noin 30.000€ eli asuntoon sijoitetun oman pääoman tuotto on ollut n. 120% kahden vuoden aikana ja tuohan on verovapaa tuotto. Itse en ainakaan kovin usein pääse noin korkeisiin tuottoihin osakesijoittamisella.

Jos samanlaisen tempun olisi tehnyt koska vain finanssikriisin jälkeen niin tuotot olisivat merkittävät. Itse uskon ja tietysti toivon, että tilanne jatkuu.

Disclaimer: lukuja hieman pyöristetty ja varmasti joitakin pieniä kuluja jäänyt pois, mutta ei pitäisi olla mitään merkittäviä puutteita. Remonttia ei tarvinnut tehdä ja unelmana olisi jättää asunti tuollaisenaan vuokralle ja aloittaa oma asuntosijoittaminen sen kautta.

9 tykkäystä

Hypolta asuntomarkkinakatsaus Q4/2021:

  • Asuntojen hintaennuste: 2021: 3,8%, 2022: 1,5%
    Pk-seudun hinnat: 2021: 5,5%, 2022: 3,5%

  • Hintaralli rauhoittuu ja kauppamäärät kutistuvat ennätystasoilta. Silti kisa halutuista asunnoista kasvukeskuksissa jatkuu yhä kiivaana, eikä käännettä alas näy.

  • Kotoiset asuntolainakorot eivät kiiruhda kasvuun vielä hyvään toviin.

  • Tärkein trendi on väestökehitys. Jos alueen väkiluku supistuu kysynnän hiipuessa, laskevat hinnat vääjäämättä.

  • Wolt-ilmiö näkyy nyt taloudessa ja asuntomarkkinoilla.

  • Hypo-indeksi taittuu kohti normaalia.

  • Koronavuosi ei hidastanut omilleen muuttamista, vaan suomalaiset nuoret itsenäistyvät nyt historiallisen nopeasti.

Mahdollisuudet:
• Korona ei enää akuutti asia rokotteiden ansiosta ja kaupunkien kukoistus palaa palveluiden myötä
• Monipaikkaisuus mahdollistaa koko maan asiantuntijatöiden tekemisen palveluiden keskeltä
• Syntyvyys nousee ja työperäinen maahanmuutto kasvaa – väestöennusteet väärässä
• Riittävä rakentaminen tuo koteja yhä useammalle halukkaalle kaupungeista pitäen hinnat kurissa
• Euroopan keskuspankki vakauttaa inflaatiokehityksen – hinnat ja palkat ylös, reaaliset velat alas

Riskit:
• Pandemia palaa virusmutaatioiden kautta ja romahduttaa talouden, terveyden sekä asuntomarkkinat
• Basel-sääntelyn päälle liimataan kansallista yliregulaatiota, joka kurittaa asuntovelallisia aiheetta
• Kaavoitus kangistuu ja kaupunkien kasvulle kahleet niskaan ylisääntelyllä tai NIMBY:llä
• Heikot asuntorahastot ajautuvat pakkomyynteihin, onnettomat osakkaat ja untuvikot uhrein

10 tykkäystä

Onko jollakulla (tai jossain) tilastoa siitä, miten Helsingin eri kaupunginosissa on noussut hinnat esim. 2015-2020?

Nuo “koko Helsingin” tilastot kun eivät oikein kerro mitään. Varmaan kovimmat nousut jossain Lauttasaaressa?

1 tykkäys

Hesarissa on ollut näitä välillä, esimerkiksi tässä:

Prosentuaalisesti 2015-2020 hinnat näyttää nousseen eniten Kaartinkaupungissa, Etu-Vallilassa ja Pajamäessä (enemmän kuin +31%). Lauttasaaressa vastaavasti +30%.

1 tykkäys

Itse olen katseskellut täältä:

Tiedot tilastokeskukselta ja näyttää 10v hintakehityksen.

2 tykkäystä

Vaikka asunnon hinnat ovatkin moninkertaiset menneisiin vuosikymmeniin, matala korkotaso saa aikaan sen, että lainanhoitokustannukset ovat silti reippaasti matalammat, ja siten maksukykyä löytyy kalliisiinkin asuntoihin. Sama ei kuitenkaan päde varainsiirtoveroon, joka on asunnon omistamisesta poiketen aina kertaluonteinen erä. Siinä missä 90-luvusta lähtien voimassa ollut nykymuotoinen varainsiirtovero vei 90-luvulla tavallisen 90-neliöisen perhekämpän kohdalla keskituloiselta pääkaupunkiseudulla noin kahden kuukauden nettoansiot, nykyään siihen uppoaa yli 4 kuukauden nettoansiot. Omakotitaloissa 90-luvulla meni 5 kuukauden nettoansiot, ja nykyään yli 7 kuukauden nettoansiot.

Jos vuokrahintoja katsoo, hintojen kehitys on ollut suhteellisen maltillista 90-luvulta lähtien, mutta varainsiirtoveron takia omasta asunnosta toiseen muuttamisesta on siis tullut käytännössä paljon kalliimpaa 90-lukuun nähden.

3 tykkäystä