Asuntojen arvostustaso

Autoissa ihan sama. Rakennusmateriaalit ja työn hinta nostaa uusien hintaa koko ajan. Ei tätä voi käyttää perusteluna sille että käytettyjen hinnat nousisivat koska missään hyödykkeessä ei käy niin. Tuotteet halpenee kun ne vanhenee ja kuluu.
Jos joskus on ajanjakso että käytetyn tavaran hinta lähtee nousuun niin se on poikkeustilanne. Esim. Pappatunturit tuossa vuosituhannen alussa.

Silläkin uhalla, että toistan ketjussa itseäni tarjoan seuraavat huomiot/mielipiteet:

Puhut käänteestä, mutta mikäköhän käänne on oikein kyseessä? Nythän asuntojen hinnat ovat tulleet alas hulluista koronahuipuista mutta ollaan edelleen pitkässä juoksussa kasvukäyrällä eli jossain vuoden 2019-2020 tasolla hinnoissa. Tämä hintataso taas peilaa 5-10 vuoden nollakorkoaikaa. Vaikka korot tulevatkin ihan varmasti jossain kohtaa laskemaan (vai tulevatko? kuka tietää), en usko että palataan nollakorkoihin ainakaan pitkäksi aikaa. Sanotaan, että korkotaso jää elämään johonkin 2-3% luokkaan, se tarkoittaa silti ihmisten kuukausittaisissa menoissa huomattavaa nousua vrt. 2014-2021 tasoon, kun korkojen maksu oli ihan mitätöntä. Miten asuntojen hinnat voi nousta, kun ihmisillä on vähemmän rahaa?

Joku sanoo maahanmuutto. Viimeksi tänään hesarissa oli juttua että maahanmuuttajat eivät työllisty huonon suomenkielen osaamisen takia. Ja ne maahanmuuttajat jotka tänne pääasiassa tulevat eivät ole näitä korkean tulotason intialaisia koodareita joilla on varaa lyhentää isoja asuntolainoja (+ maksaa korkoja). Jengiä kyllä tulee lisää, mutta ei ostovoimaa. Miten asuntojen hinnat voi nousta ilman ostovoimaa?

Pankit voi tietysti lainata lisää rahaa ihmisille tai pidentää laina-aikoja johonkin 50 vuoteen. Eli ns. Ruotsin tie. Tämä onkin ainoa varteenotettava vaihtoehto asuntojen hintojen nousulle. Tuleekohan regulaatio tässä kuitenkin vastaan? Mene ja tiedä.

Tai voihan se tietysti olla, että suomalaiset hyväksyvät sen, että tuloista menee joku 60-70 % asumiseen, sillä tässä maassa on kollektiivisesti myyty se ajatus, että asunto = sijoitus.

15 tykkäystä

Korkojen lasku, asuntopula kun ei rakenneta ja positiivinen palkkakehitys, kaupungistuminen.

Siinä ne draiverit jotka tulee ajamaan asuntojen hintoja takaisin nousu uralle. Mikäänhän näistä ei ole kirkossa kuulutettu, mutta ovat omia näkemyksiäni.

14 tykkäystä

Nuohan ne ovat asioita, joita optimistisesti asuntojaan omistajat hokevat tällä hetkellä itselleen.

Korkojen lasku tuonne 2-3% välimaastoon ei kyllä ainakaan nykyisille pyyntihinnoille mielestäsi tuo nousupainetta lainkaan, kun huomioidaan mitä ostovoimalle on tapahtunut ja kuinka heikkona se tulisi viime vuosiin nähden jatkumaan, mikäli korkotaso sen 2-3%.

Asuntopulaa voi esiintyä muutaman vuoden päästä tietyillä alueilla, mutta pk-seudulle sitä todellisuudessa tuskin on luvassa pitkään aikaan johtuen viime vuosien hulluista tuotantomääristä. Toki muuttoliikenne jostain syystä jyrkkene reilusti, tilanne voi olla toinen.

Palkkakehityksen osalta en tässä maassa olisi kovin optimistinen.

14 tykkäystä

Riippuu siitä tarkasteleeko nimellishintoja vai reaalihintoja:

Reaalihinnoissa ollaan 2007 tasolla.

8 tykkäystä

Lähes alalla kuin alalla on ollut semmoisia 6-10% korotuksia. Ei kannata uskoa että korot jäisivät yhtäkkiä johonkin 3% tasoon… Mitä euroopassa on sellaista tapahtunut että 0-koroista yhtäkkiä jäätäisiinkin johokin 3%?

Asuntojen hinnoista voidaan olla montaa mieltä. Tällä hetkellä maahanmuutto on ainakin ennätyksellistä.

3 tykkäystä

Maahanmuutosta ei ainakaan isompiin asuntoihin saada kysyntää. Ostovoima mitätön ja varsinkin muslimeilla, joilla ei ole uskontonsa puolesta mahdollisuutta hyödyntää korollista velkaa.

Vaikea nähdä vuosien 2017-2022 kaltaista järjetöntä hinnannousua tuleville vuosille, ja se on vain hyvä asia. Maltillisempaa ja lähempänä palkkojen kehitystä mukailevaa arvostusta, niin saadaan tukevampaa pohjaa ennen seuraavaa kuplaa.

7 tykkäystä

Ikäpyramidi. Kolmas tai neljäs vuosi peräjälkeen euroopassa kun työelämästä poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Taantumakin on siksi tällä kertaa erilainen koska työttömyys ei juri nouse. Työnantajat ja julkinen sektori joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta, se nostaa palkkatasoa ja sitä kautta inflaatiota.
Voisi tietenkin kuvitella että nouseva palkkataso nostaisi asuntojen kysyntää/hintoja, mutta näin ei tietenkään käy koska ostavat ikäluokat ovat pienempiä.
Väkeä toki lappaa maanosaan sen mitä afrikasta kumiveneitä löytyy, mutta silläkin muuttoliikkeellä on lähinnä inflatoorinen vaikutus kun valtiot joutuu ottamaan velkaa ja maksamaan heidän elämisen, eli syöttämään lisää rahaa talouteen.

Inflaatio laskee nykyisestä, mutta nollaan ei painu ja näinollen korotkin pysyy muutaman prosentin plussalla.

6 tykkäystä

Never say never… Eihän korkojenkaan pitänyt nousta seuraavaankaan 20vuoteen…

3 tykkäystä

Eihän inflaation herranen aika pidäkään nollaan mennä, silloin taloudessa on häiriö. Kahden prosentin inflaatio on tervettä. Tämä siirtyy myös palkkoihin ja pitkällä aikavälillä, uusien ja vanhojen, asuntojen nimellishintoihin.

1 tykkäys

Käytettyjen hintatasoon tuo palkkainflaatio vaikuttaa laskevasti. Käytetyssä on korjaustarvetta ja työkustannukset nousee, sen ostaja joutuu ottamaan huomioon. Jos taas teettää 50ke remontin ennen myyntiä niin hinta ei nouse 50ke.

Muu sähkönkulutus on kotitaloudessa lämmittämistä, poislukien ruoanlaitossa kypsenemiseen sitoutunut energia ja haihtumisessa faasimuunnokseen käytetty energia. Erittäin pieni määräenergiaa poistuu talon sisältä radioaaltoina ja valona. Muu muuttuu lämmitykseksi.

Seuraakohan välittäjät näitä?

Noin -50% saa Nurmijärvellä yksiöiden nykyisiä hintapyyntöjä tiputtaa, mikäli haluaa myyjien asuntoja saada kaupaksi. Mutta asunnothan ovat ”oikeasti” +100% arvokkaampia…

2 tykkäystä

En tekisi kuitenkaan liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä sellaisten kohteiden korkeimmista tarjouksista, joissa myyjä ei ole sitoutunut myymään kohdetta voittavan tarjouksen mukaisesti.

11 tykkäystä

En tiedä onko tätä käsitelty jo täällä, mutta itseäni askarruttaa yksiöiden vs isompien asuntojen arvostus-logiikka.

On siis yleisesti tiedossa, että yksiössä neliöhinta on korkeampi, verrattuna vaikka kolmioon. Mutta onko tälle jotain nyrkkisääntöä ja laskentakaavaa miten neliöhinta laskee asunnon koon kasvaessa?

1 tykkäys

Ehkä mielenkiintoisinta on nähdä mitä omakotitalojen hinnoille tapahtuu n. 10v päästä ihan demograafisten muutosten takia. Ostajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi myyjiin nähden.

Varmasti tietyn tyyppisten asuntojen kysyntä taas vastaavasti kasvaa.

Veikkaankin, että 10-20 vuoden päästä omakotitaloja muutetaan laajamittaisesti rivi/paritaloiksi.

4 tykkäystä

Mitä tämä demograafinen muutos tarkoittaa? Onko omakotitalo universaali käsite ja omakotitalojen arvot laskevat luonnon lailla? Ihan sama onko se omakotitalo Espoossa tai Mikkelissä?

BTW omakotitalo on ylivoimaisesti halvin asumismuoto. Ei tarvitse maksaa isännöinnin kk-maksua eikä taloyhtiön kirjanpitoa. Kaikki kunnossapito/huoltotyöt kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Jotkut klikkiotsikot kertovat, että kiinteistöverot rasittavat omakotiasukkaita. Tämä on ihan totta, taloyhtiöiden osakkaat eivät maksa kiinteistöveroja, eikö niin?

E: lämmitys unohtui. Lämmityksen hinnan nousu koskee vain omakotiasukkaita. Taloyhtiöissä maksetaan vain vastikkeita ja lämmitys kuuluu hintaan.

21 tykkäystä

Olemassa olevia omakotitaloja muutetaan rivi/paritaloiksi? :open_mouth:
Ilmeisesti tarkoitat niitä ”omakotitaloja”, jotka on niin vieri viereen rakennettu että yletät kusemaan omalta kuistilta naapurin pönttöön? Montaa asiaa itsekin veikkaan, mutta en silti tuollaista. Ne omakotitalot, joilla ei tule olemaan kysyntää, on ne tuhannet talot pitkin periferiaa, joille ei jälkikasvullakaan ole käyttöä. Isompien kaupunkien keskustat, taajamat yms. = eri tilanne. Esim energian hinta ei tule olemaan kynnyskysymys mitä tulee haluun asua omakotitalossa.

15 tykkäystä

Ahaa. Onneksi asumisessa ei ole muita kuluja kuin maksaa sähkölaskut, vesi, jätehuolto ja kiinteistövero…

Saathan kyllä vähän enemmän tilaa hengittää omakotitalossa. Ensiksi pitää vain löytää hillitön määrä euroja, joka voi kasvukeskuksissa osoittautua ylitsepääsemättömäksi esteeksi suurille massoille tähän edullisimpaan asumismuotoon

Mutta näinhän se on, että ne piirtää joilla on liitua

Se pitää vielä sanoa, että mikäli jonkinlainen työpaikka on ja tulee toimeen niin eihän rivariasumisessa ym. ole oikein mieltä vähän syrjemmässä. Hyväkuntoisia omakotitaloja saa jo nyt hyvin edullisesti ja tulevaisuudessa vielä halvemmalla, jolloin pääomakustannus jää hyvin pieneksi. Harvalla on vain heittää tuhansia euroja lyhennyksiin ja korkoihin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla

6 tykkäystä

Alle 65 vuotiaiden väkiluku Suomessa laskee ja etenkin lasten määrä suorastaan romahtamassa. Omakotitalot ostetaan pääasiassa perhekäyttöön, eikä sinkuille/dinkuille. Maahanmuuttajista harvoilla maksukykyä. Ei vaan yksinkertaisesti ole tulevaisuudessa tarvetta näin suurelle määrälle isoja omakotitaloja / perheasuntoja.

Varmasti tässäkin tulee olemaan paikkakuntakohtaisia eroja, mutta sellaisia perheitä joilla on halua/kykyä laittaa yli 300ke taloon on 10 vuoden päästä paljon vähemmän kuin nyt ja 20 vuoden päästä sitäkin vähempi.

14 tykkäystä