Taitaa olla Finnen ja Joonas Oravan kohde? Tuskin tullaan näkemään mitään - 50% alennuksia… Jotain rajaa näihin höpötyksiin…
1 tykkäys
Kun betonisten ihmisvarastojen neliöhinta alkaa olemaan 3000-4000€ niin omakotitalot ovat hinnaltaan hyvin kilpailukykyisiä. Asumismuotona melko ylivertainen, toki pitää osata tehdä jotain muutakin kuin tilata woltilla ruokaa jos haluaa asumiskulut pitää edullisina.
4 tykkäystä
Ehkäpä jossain landella mutta kyllä kehä3 sisällä niistä omakotitaloneliöistäkin saa maksaa ihan kiitettävästi.
5 tykkäystä
Täytyy nyt kuitenkin todeta, että (yksikkötasolla) kiinteistövero taitaa olla melko paljon korkeampi omakotikiinteistössä. Kerrostalokiinteistö, jossa asun kiinteistövero on 30.000/v € ja asuntoja on noin 115, yhteensä noin 6.325 asm2. Tekee noin 0,40 €/asm2/kk. Lähialueella saman rakennusvuoden omakotitalokiinteistö, tontti 800 m2 tontti, talo 132 asm2, kiinteistövero 1.100 €/v eli noin 0.69 €/asm2/kk. Ei ole ratkaiseva ero, mutta ero kuitenkin.
Omakotitalossa hoidat itse auraukset yms. ellet niistä maksa erikseen. Mikä on oman työn hinta? Muuttaisin kyllä omakotitaloon heti, mutta PK-seudulla kun asuu…
2000-4000€ neliöhinnalla tuoltakin löytyy jo eri-ikäisiä. Saa toki maksaa enemmänkin. Sit voi myös valita asuinpaikkanssa eri tavalla…
On muuten sitkeä tuo euribor.
12 kk kävi hieman alempana, mutta nyt kirimässä takaisin neljää kohden.
Voi olla Euroopalle vaikeuksia edessä, kun USA:n markkina vaan kuumenee, vaikka ohjauskorko on jo ylhäällä. Fed ei voi laskea korkoa vielä, kun pelkää ylikuumentumista. EKP samalla odottaa, että FED laskisi korkoa, jotta valuutta (euro) pysyisi suhteellisen kilpailukykyisenä. Lagardella taas pohdittavaa miten tämänkin umpisolmun selvittää.
10 tykkäystä
Kai kaikki nyt varmasti ovat muistaneet viime kuukausina hamstrata niitä omistuskoteja että sijoitusasuntoja. Kun ne hinnat ihan just raketoi ja kämpätkin loppuu kesken, kuten tälläkin foorumilla on toisinaan kerrottu:
"Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemien ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat tammikuussa koko maassa 5,6 prosenttia viime vuoden tammikuusta.
Joulukuuhun verrattuna hinnat laskivat 2,9 prosenttia.
Viime vuoden tammikuuhun verrattuna vanhojen asuntojen hinnat laskivat kuudessa suurimmassa kaupungissa 6,7 prosenttia.
Eniten asuntojen hinnat laskivat Tampereella, jossa laskua tuli 10,5 prosenttia. Vantaalla hinnat laskivat 9,6 prosenttia ja Helsingissä 7,0 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja tehtiin tammikuussa 6,0 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin."
28 tykkäystä
“Suurissa kaupungeissa laskua kertyi keskimäärin vajaat 7 prosenttia ja suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat laskivat reilulla 3:lla prosentilla.”
Tämäkään ei sovi yhtään siihen mantraan että kasvukeskuksista ostaminen olisi jollakin tavalla parempi sijoitus. Euromääräisesti tulee vielä hurjempi ero kun 200.000e asunto laskee 10% ja 50.000e vain 3%.
8 tykkäystä
No kyllä se siinä mielessä sopii, että nyt kasvukeskuksissa hintoja ajaa alas ensisijaisesti korkotaso, kun taas muuttotappiokunnissa syyt ovat pysyväisluonteisia ja muuttumattomia.
32 tykkäystä
Juuri näin. Korkotason lisäksi myös rakentamisvauhdin nousu muutama vuosi sitten, joka tuonut hetkellisesti suuren tarjonnan uusia asuntoja markkinoille. Nykyisillä rakennusprojektien aloitusmäärillä tuo liikatarjonta tulee hiljalleen katoamaan.
3 tykkäystä
Aloittelevana asuntosijoittajana olen pyöritellyt nyt Excelissä Jyväskylän keskustan kohteita. (Sijoitus-)asuntojen arvostustasoa voi mitata periaatteessa niiden tuottopotentiaalilla, eli vuokratuotolla + arvonnousupotentiaalilla.
Laskelmissani saan kohtalaisen hyvällä käyttöasteella (11,5 kuukautta vuodessa) vuokratuotoiksi jotain hiukan alle 4%, mitä nyt ei voi pitää mitenkään hyvänä nykyisellä korkotasolla (ellei sitten laske reippaamman arvonnousun varaan).
Toisaalta asuntojen hintapyynnöt ovat pudonneet jo toistakymmentä prosenttia, että hintataso sinänsä on muuttunut korkeampien korkojen takia. Kysymys kuuluukin, onko se muuttunut tarpeeksi?
Mielestäni ei. Nykyinen korkotaso vst. nollakorot antaa mielestäni perusteet tyyliin 30 %:n hintojen laskulle huipputasoon nähden. Sitä prosenttilukua voi sitten lieventää sen pohjalta, kuinka nopeasti ja kuinka paljon uskoo korkojen laskevan nykytasosta.
Yksittäisiä helmiä löytää varmaan kaikissa markkinatilanteissa, mutta noin suuressa kuvassa ei kasvukeskusten asuntosijoittajan ja myyjien näkemykset taida kamalasti kohdata toisiaan.
15 tykkäystä
Onko siihen olemassa joku oikea peruste, että myös 5% koroilla pitäisi saada samalla rahalla samanlainen torppa kuin 0% korolla? 
Eli miksi lasku tapahtuisi käsi kädessä, kun voisi ajatella että vain suurempi osa ihmisten tuloista menisi asumiseen muiden menojen karsiutuessa. En siis tiedä, vaan pohdin ääneen.
7 tykkäystä
Näkeekö mistää yhdellä silmäyksellä paljonko asuntorahastoista on tehty lunastuksia? Moni niistä muutti lunastussääntöjä niin että rahaa voi nostaa vain 2x vuodessa, mutta pakkohan niiden on jossakin kohtaa alkaa myymään asuntojaan kuitenkin. Siis myymään eikä vain roikottamaan myytävien listoilla.
3 tykkäystä
Sijoitustutkimuksen rahastoraportilta nuo on nähtävissä. Kotimaisissa kiinteistörahastoissa näyttäisi nettomerkinnät olevan viime vuonna -460 MEUR, eli noin 6% kokonaisrahastopääomasta. Tuossa kylläkin metsärahastoja mukana, jotka saavat luvut näyttämään todellista paremmilta. Puhtaiden asuntorahastojen osalta tilanne näyttääkin synkemmältä.
Tässä linkki joulukuun rahastoraporttiin, sieltä pääsee vertaamaan yksittäisiä rahastoja tuottoineen, lunastuksineen yms:
5 tykkäystä
Omasta kodista puhuttaessa se velallisen maksukyky ja omistusasumisen taloudellinen järkevyys suhteessa vuokra-asumiseen ovat mielestäni ainakin asioita, jotka asettavat perusteita jollekin hintatasolle. Tai vaihtoehtoisesti sille, että kauppa ei käy.
Kysymyksen voi asetella myös niin, että onko olemassa joku oikea peruste sille, että nollakorkojen paisuttamat omaisuusarvot eivät sulaisi korkojen noustessa.
19 tykkäystä
En tiedä ymmärsinkö viestisi oikein, mutta kuulun itse siihen koulukuntaan, jotka ennustavat ettei asuntojen hinnat kasvukeskuksissa romahda. Hinnoissa nähdään ja on nähty jo pientä joustoa, mutta pidemmässä trendissä ihmisten lainamäärät ja laina-ajat kasvavat. Totutellaan, että asuminen maksaa jatkossa enemmän kuin ennen. Perustelen tätä sillä, että trendi on havaittavissa lähes kaikkialla maailmassa.
10 tykkäystä
Yksi tekijä varmasti myös se, että pankit ovat ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin oikeasti alkaneet ottaa kotitalouksille tehdyt stressitestit tosissaan. Aiemmin stressitesti 6% korkotasolla vaikuttaa olleen lähinnä sanahelinää, kun yksittäisille keskituloisille ihmisille on pk-seudulla annettu 250 - 300 000 euron asuntolainoja ja muualla Suomessa 200 - 250 000 euroa.
Tällä hetkellä monella keskituloisella ei ole varaa ostaa tavoittelemansa tason kotia, kun hinnat eivät ole laskeneet tarpeeksi.
20 tykkäystä
Omaan käyttöön tulevaan asuntoon asia riippuu paljon muistakin seikoista. Sen sijaan sijoitusasuntoon korkotason muutos vaikuttaa suoraan, koska jos riskitön tuotto alkaa olla luokkaa 3,5% niin asunnoista nyt aivan minimissään pitää saada sama (jos ostaa omalla rahalla). Mitä järkeä olisi ostaa sijoitusasuntoa, jos sen tuotto jää alle riskittömän koron?
Jos (kun) ottaa lainaa sijoitusasunnon ostoon tämä yhtälö on helpompi ymmärtää, lainalle maksettava yli 4% korko on todellinen kustannus ja jos vuokraa sijoitusasuntoa alle sen, pitää uskoa sellaiseen arvonnousuun, mikä kattaa erotuksen.
Warren Buffett sanoi aikoinaan, että korkotaso on sijoitumaailman painovoima, mitä korkeampi korkotaso, sitä kovempi tuottovaade. Nollakorkoaikaan hyvinkin pieni tuotto riitti, nyt vaaditaan enemmän.
6 tykkäystä
Asuntomarkkinalla trendit ovat hitaita, mutta kyseessä on anomalia, joka ei yksinkertaisesti voi jatkua loputtomiin. Sen takia kyseisen trendin jatkumista kannattaa silloin tällöin kyseinalaistaa.
12 tykkäystä