Uusia lainoja ei tietenkään myönnetä, koska niitä ei haetakaan. Asuntokauppa on syväjäässä.
Toisaalta on hyvä, että lainoittajilta löytyy joustoa tämän kuopan ylittämiseksi.
Nyt kuulostaa taas tamperelaisen katkeruudelta Turkua kohtaan. En tiedä minkä ennusteen olet nähnyt, mutta viime vuonna Turun väkimäärä kasvoi 4008 henkeä ja vuoteen 2040 mennessä väkimäärän on arvioitu kasvavan 40 000 - 60 000 nykyisestä. Tähän ei tarvita tunnin juna hanketta, vaikka se varmasti positiivinen signaali Turulle olisikin.
8 tykkäystä
Keravalaisen taloyhtiön konkurssi on tosiaan peruuntunut.
Peruuntumisen taustoista ei ole tietoa. Mietin vain, onko taustalla maksukykyisten mutta maksuhaluttomien osakkaiden pelottelu vai saatiinko rahoitus muuten järjestymään.
3 tykkäystä
Raholanharjulle lähtee ainakin muutama kohde tässä kesän aikana liikkeelle, joten taidetaan sinne kuitenkin tällä vuosikymmenellä rakennella.
1 tykkäys
Oliko tämä jo täällä? Mitä mieltä olette?
Muutokset tulossa voimaan 01.01.2026, mutta tällähän voisi olla vaikutusta etenkin yksiöiden tarjontaan jo ennen sitä, mikäli suuremmat lyhytmajoittajat eivät tee pidempiä sopimuksia johtuen tulevasta lakimuutoksesta ja siihen liittyvästä epävarmuudesta.
1 tykkäys
Korot jäävät korkealle pysyvästi. Asuntojen hinnat seuraavat perässä sitä mukaan, kun tulee sellaista myyntiin joka pitää saada kaupaksi.
Olen huomannut sellaisen ihmeellisen ilmiön, että vanhoista omakotitaloista pyydetään pk-seudulla edelleen aivan älyttömiä hintoja. 50-70-luvun taloissa ei mielestäni ole paljonkaan arvoa enää jäljellä. Tyhmää tontistakaan maksaa pelkästään. Noista tulee kyllä jatkossa ongelmatapauksia myyjille. Kuka tuollaisen riskin haluaa omalle kontolle? Vuosien varrella noihin on kertynyt korjaamattomia ongelmia, joita yritetään siirtää seuraavalle.
3 tykkäystä
Jotkut määrittelee kiinteistön arvon vähän erilailla. Suurimmassa osassa uusia omakotitaloja ei ole minulle mitään arvoa. Minimaallinen tontti jossa muutama metri tilaa naapuiin. Autotalli on korvattu lataustöpselillä. Ulkovarastoa ei ole. Nurmikon voi leikata saksilla koska se on niin pieni.
Arvotonta. Mutta jos haluaa asua kerroistalonomaoisesti omakotitaloalueella niin toki tuollainenkin sitten kelpaa. Ei tietenkään minulle.
4 tykkäystä
Eikös tuollaisessa tapauksessa maksuhaluttomuuden hinta olisi paljon korkeampi, kun menettää asunnon, joutuu silti mahdollisesti maksaan siitä vielä pankille ja lisäksi vielä joutuu hankkimaan uuden tilalle, jos ei taivasalla meinaa asua?
Mun käsityksen mukaan moni noista vastikevelkaisista on sijoituskämppiä, joten suoranaisesti omistaja ei joudu taivasalle. Kuitenkin varmaan moni yhtiölle velkaa oleva voi olla oivaltanut, että konkurssitapauksessa pesä on velkojana, ja sillä on varmasti halu ja kyky periä saatavat vaikka ulosoton kautta.
Ei tuon keravalaisen taloyhtiön kohdalla perusongelma ole muuttunut mihinkään. Yhtiölainaisiin kämppiin kohdistuu velkaa koko asunnon arvosta, ellei sitten jopa enemmän. Talo on myös täysin peruskorjaamaton suuresta lainakuormastaan huolimatta. Mikä pankki lähtee rahoittamaan vaikkapa sen LVIS-remontin tekemistä? Ei mikään.
Onneksi tuon taloyhtiön tilanne ei kerro sen enempää asuntomarkkinoista kuin edes tuosta alueesta juuri mitään. Vastaavia rahoituskuvioita löytyy muiltakin taloyhtiöiltä, mutta onneksi kuitenkin määrällisesti todella pieneltä osalta.
12 tykkäystä
Tämän kyllä ymmärrän ja olen samaa mieltä, mutta on siis silloin kyse tontista ja usein talo sillä on puoliarvoton. Noita pelkkiä tontteja myydään paljon halvemmalla. Jos miettii vielä vanhan talon laajat remontointikustannukset tai purkukustannukset niin paljon pitää arvoa pistää juuri kyseisen sijainnin tontille.
Vielä se, että näitä 50-70-luvun pientaloja on todella paljon, joten ei ole kyseessä mistään harvinaisuuksista.
Tämän ehdotuksen (rakentamislakiin uusi 40 a pykälä, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä) mukaan:
“Kunta voisi rakennusjärjestyksellään määrätä, olisiko alle neljän viikon majoittuminen sallittua vai kiellettyä”
Jos muutokset rakentamislakiin tulevat voimaan 1.1.2026 ja jos kunnat vasta sen jälkeen alkavat suunnittelemaan muutoksia rakennusjärjestykseensä, jonka kokonaiskäsittelyaika voi olla helposti noin 2 vuotta niin onhan tuohon muutokseen käytännössä vielä hyvin aikaa? Kunnilla on asiassa kova pohtiminen kun Airbnb ym. toiminta kuitenkin kasvaa ja voi olla turismin näkökulmasta kunnalle itsessään taloudellisesti positiivista. Eniten Airbnb, Vrbo ym. majoituskohteita on Helsingissä ja Lapissa mutta Suomessa kohteita yleensäkin on varsin vähän verrattuna esim. Ruotsiin, jota me monesti eri trendeissä seuraamme.
Epävarmuus voi toki vaikuttaa aina todellisia faktoja enemmän markkinaan. Toisaalta omien laskelmieni mukaan yksiöillä Helsingissä voi kuitenkin jotain voittoa tehdä tälläkin hetkellä myös pitempiaikaisessakin vuokrauksessa verrattuna isoihin asuntoihin joka on näillä korkotasoilla melkoisen huono bisnes jos velkavipua käyttää ja jos ei tarvitse niin ennemmin Hesuliin ne rahat… 
2 tykkäystä
Samaa mieltä. Ei tule tapahtumaan tuon osalta mitään merkittävää 1.1.2026. Lähinnä pohdin isompia majoittajia kuten esimerkiksi Forenom, joilla voi olla pidempiä, esim 5 vuoden mittaisia sopimuksia, että kuinka uskaltavat epävarmuudessa tehdä niitä tai jatkaa sopimuksia.
Toinen juttu on nämä ns. laittomat hotellit, joiden osalta Espoo on ainakin asettanut uhkasakkoja ja mielestäni se kertoo jotain Espoon näkemyksestä lyhytmajoitustoimintaan.
Tässä vielä Forenomiin ja Satoon liittyvä case, joka tuskin sen kummemmin liittyy epävarmuuteen lainsäädännössä vaan ennemminkin heikkoon kysyntään markkinoilla:
”FORENOM ehti olla vuokralla Saton kiinteistössä Leppävaarassa muutamia vuosia.”
2 tykkäystä
TLDR: Ikävä ilmiö = Kasvukeskusten ulkopuolella ei vanhoihin rakennuksiin saa yhtä helposti lainaa kuin kasvukeskuksissa ja remontit jäätävät suppeammiksi.
Selvityksen mukaan putkiremontti tulee pääkaupunkiseudulla selvästi kalliimmaksi kuin muualla.
Perinteinen putkiremontti maksaa pk-seudulla noin 1038 euroa neliöltä, kun koko maan mediaanihinnaksi tulee 832 euroa. Pk-seudun ulkopuolisessa Suomessa putkiremontin mediaanihinta on 690 euroa neliöltä.
Hintaerot tarkoittavat, että pääkaupunkiseudulla esimerkiksi 50 neliöisen asunnon putkiremontin hinnaksi tulisi lähes 52 000 euroa, kun putkiremontti pk-seudun ulkopuolella maksaisi alle 35 000 euroa.
Hintaa selitetään sillä, että pääkaupunkiseudulla tehdään usein kustannuksia nostavaa energiaremonttia samalla kertaa. Taantuvilla alueilla ei saada lainaa laajoihin remontteihin, joten vedetään minimillä.
Kyllähän remontointi maksaa oli rakennus missä päin Suomea tahansa. Ei kukaan ilmaiseksi tule tekemään. Pihat, julkisivut, vesikatot, talotekniikka kerralla kuntoon, niin lainasummat ovat melkoisia asunnon arvoon nähden syrjäseudulla. Jatkossa korjausvelan hallinta lienee keskiössä “taantuvilla alueilla”. Pitää olla vähän pidemmät suunnitelmat kuin nykyisin käytettävät 5-10v taloyhtiöissä. Ja joitain remontteja tehtävä jopa etupainotteisesti, ettei kerralla tule syliin isoa pompsia? Tai ainakin kerätä puskuria?
4 tykkäystä
Pk-seudulla remontit maksaa enempi sen takia kun siellä ei työntekijöitä riitä omasta takaa ja sinne lähdetään maakunnasta töihin jolloin työvoimakustannukset ovat kovemmat, mm. päivärahojen takia. Täältä Keski-Suomestakin moni tuttu tekee keikkaa Stadissa juuri parempien palkkojen takia.
8 tykkäystä
Asuntokauppa alkaa näemmä vilkastua ainakin osassa maata. Huhtikuussa Kiinteistönväilttäjien tilastojen mukaan 10 % kasvu välittäjien myymien vanhojen asuntojen kauppamäärissä. Toki taso on edelleen valtavan matala, mutta suunta on selvästi vakautumassa.
Omana mikrotason havaintona kerrottakoon, että kun pääsiäisen jälkeen alettiin rouvan kanssa katsella Tampereelta uutta asuntoa, tilasimme paperit / kävimme esittelyssä yhteensä kuudessa kohteessa. Tänään kun katsoin niin 5/6 oli poistunut Etuovesta myynnistä.
9 tykkäystä
Itsellä tuttu pk-seudulla pankissa töissä ja sanoi, että nyt on alkanut asuntolainoja menemään, kun aiemmin oli ihan kuollutta. Hyvä jos edes autolainoja meni.
Taloyhtiö, jossa asun, niin meni juuri asunto alle viikossa. Toki oli ollut aiemmin myynnissä, mutta vedetty pois ja vähän kosmeettista kohennusta tehty. Lisäksi laskivat hintaa hieman.
2 tykkäystä
OmaSP -ketjussa oli juttua tästä taloyhtiöstä. Mitä mieltä olette ko asunnon arvostustasosta?
Jätkäsaari
Velaton hinta 598 000 €
Myyntihinta 40 898 €
Koko 85 m²
Vuosi 1995
Vuokratontin lunastus 92000 € tai 487 €/kk
Neliöhinta vähän päälle 7000e/m2.
Eipä kovin usein tule vastaan kohteita joissa myyntihinta on alle 7% velattomasta hinnasta. Uskaltaisitko ostaa kun tiedät että olet osakkaana yhteisvastuussa koko yhtiövelasta?
1 tykkäys
Miten 30v vanhassa kämpässä voi olla noin iso velkaosuus? Ja laskitko siihen mukaan vielä tontin lunastuksen?
Kuvien perusteella ei ihan selvinnyt onko oikeasti kanavalla vai näkyykö vain vähän talojen välistä?
Jos uudessa taloyhtiössä olisi paljon velkaa niin saattaisin uskaltaa, mutta toi vaikuttaa hämärältä.
2 tykkäystä
Varmaan vuokrakasarmi joka muutetaan kerralla omistuskäyttöön? On noita ollut muuallakin. Aika kova riski omissa silmissäni ainakin.
Anekdotaalista kauppaa tai sen puutetta Helsingissä - isohkot perheasunnot ( uudehkot, ok sijainti ) 14 kohdetta kertynyt listalleni viime vuoden lopun jälkeen. Niistä vain kaksi halvinta käynyt kaupaksi tai poistettu. Muutaman tiedän olleen jo vuoden myynnissä kohta.
2 tykkäystä