Näinpä, mutta ainakin Päijät-Hämeessä, jossa urakoinut linjasaneerauksia pitkään, hintaan keskivertotalossa saa lisättyä noin 50% remonttikuluista.
Voi tietysti olla jotain huippuhaluttuja asuntoja, joissa menee täysmääräisesti.
Sitten on näitä surkeita tapauksia, joissa ei juuri hinta nouse remonteista, mutta ei ole haluttu purkaakaan.
7 tykkäystä
Lisäisin vielä yhden erityispiirteen tähän asuntomarkkinakeskusteluun, joka on jakautuminen.
Mielestäni tulojen jakautuminen jatkuu yhä entistä voimakkaampana. Tämä näkyy voimakkaana eriytymisenä, suosituilla alueella ylikuumentunut ja syrjäisemmillä alueilla syväjäässä. Suosituilla alueilla siis hyvätuloiset pitää hintatasoa yllä koska tarjonta niin vähäistä.
Eroa korostaa se, että inflaation vaikutus on merkittävästi kovempi pienituloisille, joka entisestään vähentää halvemman hintaluokan kysyntää. (Esim ei ole hyvätuloiselle väliä onko sähkölasku 300 vai 500€ kuussa). Talouksia joissa siis lasketaan menot satasen parin tarkkuudella kuussa. Ei-halutuilla alueilla, ei-halutuissa kohteissa kuplat poksuu.
Jakautumiseksi voidaa luokitella sekin että sijoitusasuntomarkkinoilla alkaa pikkuhiljaa herätä hermostuneisuutta, ja niin ikään sijoitusmarkkinalla huippusijainnilla oleva kämppä saattaa pitää pintansa siinä missä toiseen saa laskea hintaa vuokralaisen löytääkseen, ja myynti saattaa alkaa käydä heikkohermoisten mielessä.
Markkinat ovat ylikuumentuneet ja jäässä samaan aikaan. Vähän niinkuin osakemarkkinalla on vielä kovaa arvostusta osassa lappuja, ja osasta bumtsibumeista sulaneet -80%.
Kokonaisvaltaista sulamista voisi omien räknäysten perusteella tulla siinä 5% korkotason hujakoilla, se pitäisi vähän keskiluokkaakin miettimään…
7 tykkäystä
Juu toi on aika yleinen peukalosääntö, että 50% taloyhtiöremonteista menee hintaan. Toki vaikka osa hinnasta haihtuu savuna ilmaan, niin kaikki se mikä menee hintaan sisään näkyy velattomien hintojen nousuna tilastoissa, mikä puolestaan ‘‘vääristää’’ todellista hintakehitystä.
1 tykkäys
No tuskin nyt tuosta johtuu. Joka vuosihan näitä realisoituu samalla tavalla. Ehkäpä tuo asuntojen hintojen nousu noudattaa jonkinlaista inflaatiokorrelaatiota ja yleistä talouden/alueiden vetoa. Onhan se nyt aika selvä että jos inflaatio kiihtyy niin se heijastuu jollakin tavalla palkkoihin ja sitä myötä kaikkien hyödykkeiden hintoihin. Eikä myöskään vuokrat eikä asunnot ole tästä poikkeus.
Titaniumin ketjuun olen linkannut Baltian osalta tätä samaa kehitystä jossa inflaatio laukkaa hiukan eri mittakaavassa. Ja sitä mukaa kehittyvät myös kiinteistöjen hinnat.
En väitä että talouden yleinen kehitys/inflaatio on ainoa syy. Muita syitä voi olla sääntely, vähäinen uudistuotanto, verotus yms…
4 tykkäystä
En väittänytkään, että nousu johtuisi remonteista, väänsin vaan rautalangasta sfinskin logiikan. On joo totta, että jos remontteja tulee tasaiseen tahtiin niin remonteilla ei ole vaikutusta. Toisaalta Suomen asuntokanta painottuu vahvasti 70-luvulle, eli asuntoihin joissa linjasaneeraukset ovat nyt ajankohtaisia. Eli tässä mielessä voisi ajatella, että nyt eletään korjausrakentamisen kulta-aikaa.
Todellisuudessa hintakehitys on kaikkien muuttujien summa ja mulla ei ainakaan oo kompetenssia arvioida eri muuttujien painoarvoa siinä yhtälössä 
1 tykkäys
Näin se varmasti on. Mutta kyllä asuntojen hintoihin pätee tietyt lainalaisuudet.
Houkuttelevuus/sijainti/kunto, muuttovoittopaikkakunnat
Talouden yleinen vire ja inflaatio.
Korkopolitiikka
Tarjonta/kysyntä
Turvallisuus
Uusia hintatilastoja. Eivät ylittäneet uutiskynnystä tällä kertaa. “Vääriä” kaupunkeja keulassa tms. Hypon kaverit selittää ketjussa onneksi miten pitää tulkita.
5 tykkäystä
Asuntojen hinnat reagoivat aina viiveellä. Selvää on, että Q1 markkina veti vielä ihan hyvin ja pyyntihinnat eivät laskeneet. Nyt kuitenkin viime aikoina on tullut isoa epävarmuutta korkojen, inflaation ja sodan takia, joten kysyntä sakkaa selvästi. Pyyntihinnat eivät laske heti, vaan kohteet roikkuvat myynnissä vanhoilla hinnoilla.
Kasvukeskuksien uudehkot asunnot käyvät toki edelleen kaupaksi kovalla hintatasolla. Niistä on laajalti pulaa, joten ostajia riittää. Yleinen hintataso luultavasti kuitenkin laskee edelliseen kvartaaliin verrattuna.
9 tykkäystä
Tällaisten yksittäisten datapisteiden tarkastelu ei usein anna vielä kovinkaan kummoista kokonaiskuvaa. Tuosta samasta twiittiketjustakin löytyi aloituksena vähän pidempi aikasarja:
Tästä näkee tosiaan, että “Muu Suomi”-hinnat ovat kasvaneet YoY ensimmäistä kertaa enemmän kuin PK-seudulla pitkään aikaan. Saattaa olla, että sama on tapahtunut tuolla 2014/2015 viimeksi, kuva on sen verran ylimalkainen, että tuosta ei oikein näy enkä onnistunut löytämään tuota alkuperäistä dataa.
Toinen hyvä havainto kuitenkin on (jossa tosin on hieman epävarmuutta juuri tuon kuvan epäselvyyden takia) se, että kun tarkastellaan YoY-muutosta niin “vertailukausi” on hyvin erilainen PK-seutu vs. muu suomi. PK-seudullahan oli viime vuonna tosi kovaa hinnannousua, arvioin tuosta silmämääräisesti, että Q1/2021 oli +6%. Muu Suomi -vertailukausi Q1/2021 oli 0% kasvua, eli käytännössä Q1/2021 oli sama hintataso kuin Q1/2020 eli kasvua Q1/2020-Q1/2022 oli yhteensä tuo n. 3,5% kun puolestaan PK-seutu kasvoi Q1/2020-Q1/2022 n.+9%. Q2/2022 nähdään kestääkö Muu Suomen veto kun vastassa on jo ensimmäinen nousun jälkeinen vertailukausi.
Se mitä haluan sanoa on, että yksittäinen datapiste ei välttämättä kerro vielä kauheasti vaan tarvitaan lisää datapisteitä, jotta voitaisiin todeta jokin muutos trendissä. Luulen, että koko loppuvuosi sulatellaan noita viime vuoden kovia hinnannousuja varsinkin nyt kun makrotilanteessa on epävarmuuksia (luulen, että tämä koskee siis koko Suomea).
15 tykkäystä
Koko “muu Suomi” seurannan voisi lopettaa. Mukana Tre ydinkeskusta ja Sevettijärven peräkylät. Kun vielä on opetettu että jo “muu Suomi” nousee sitä ei pidä tulkita positiivisena, eikä minään mutta kun se laskee se on varma merkki siitä ja tästä.
7 tykkäystä
Olen samaa mieltä ensimmäisestä lauseesta, olisi mielekkäämpää että esim. Turku, Helsinki, Oulu olisi oma joukkonsa tms.
Mitä jälkimmäiseen tulee niin tähän on ihan looginen selitys: hinnat ovat polkeneet paikallaan tai jopa laskeneet 10 vuotta, joten en vielä yhden ”koronavuoden” perusteella tekisi kovin pitkälle meneviä päätelmiä tulevaisuuden kehityksestä
6 tykkäystä
Tuttu välittäjä kertoi (pk-seutu) ettei tällä hetkellä liiku mikään. Asunnot, jotka vielä vuosi sitten saattoi mennä ilman ensimmäistäkään näyttöä, seisoo myyntilistoilla viikkoja vailla minkäänlaista ostokiinnostusta. Näytöissä ei käy ketään.
Oman asuinalueen myynnissä olevat kohteet on tällä hetkellä noin 2 tai 3 kertaiset mitä aiempina vuosina keskimäärin.
Jossain vaiheessa voisi kuvitella myös hintojen antavan periksi, jos ei muutosta pidempiin myyntiaikoihin tule.
15 tykkäystä
Ei nyt ihan täsmää tuo väittämä tilastoon. Asunnot liikkuu edelleen…
4 tykkäystä
Linkaamastasi jutusta:
Asuntomarkkinan vilkkaus on palautunut pandemiaa edeltäneisiin lukuihin. Erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa, kauppa on rauhoittunut vuoden takaisesta, jolloin näissä käydyn kaupan määrät kävivät huipussaan.
Valtaosa tuoreeseen liiton kyselyyn vastanneista välittäjistä kokee kaupan hidastuneen. Hidastumisen nähdään johtuvan ennen kaikkea asiakkaiden kokemasta epävarmuudesta niin rahoitusmarkkinan kuin geopoliittisen tilanteenkin johdosta, mutta myös asuntoaan myyvien empiminen on hidastanut kaupantekoa. Nousukäyrälle siirtyneet korot ovat hidastaneet luottointoa, mikä osaltaan vaikeuttaa kaupantekoa ja asettaa ostajille entistä tiukemman budjetin.
Asuntokauppa on siis samaan aikaan vilkastunut mutta myös hidastunut, vertailuajankohdalla on väliä 
6 tykkäystä
Tuntuu, että vähän jankkaan, mutta v. 2021 oli aivan poikkeuksellinen buumi Suomen asuntomarkkinoilla. Kaikki meni kaupaksi heti ja kovaan hintaan. Se, että kaupankäynti on “hidastunut” viime vuoteen verrattuna, ei välttämättä tarkoita muuta kuin että se on normalisoitunut.
Piirsin tuohon Kiinteistövälitysalan keskusliiton kuvaajaan silmämääräisen trendiviivan. Mitään dramaattista ei (ainakaan vielä) ole tapahtunut vaan normaalia palautumista pidemmän aikavälin trendille:
Totta kai voi olla, että markkina jatkaa jäähtymistään ja hinnat lähtevät laskuun, mutta vielä on mielestäni aikaista tehdä sellaista johtopäätöstä näin vähäisellä datalla.
19 tykkäystä
Tuo on kyllä helppo allekirjoittaa. Alueella, mistä ostin syksyllä 2018 rivarikämpän, oli ihan normaalia että kämppiä roikkui jopa kuukausia kaupan. Koronan myötä 2000-luvulla rakennetut rivarit alkoivat liikkumaan todella ripeästi ja jos joku oli viikon kaupan, sitä sai jo ihmetellä. Itsekin ostin asunnon, joka oli monta kuukautta myynnissä. Naapuri kun osti viime vuonna kämpän ja kävi vkl:na ensinäytössä, niin maanantai-aamuna tarjousta tehdessään hän ei ollut edes ensimmäisenä liikkeellä.
Just koronakriisin iskiessä ostin yhden sijoituskämpän. Viime vuonna hieman pienempiä ja monella tavalla huonompia kämppiä myytiin samasta talosta selvästi kovemmalla hinnalla. Nyt keväällä kun on viimeisin kohde tulut tarjolle tarjouskauppa-kohteena, niin mitään tarjouksia ei näytä tulleen, vaikka lähtöhinta ei ole mitenkään paha. Toki moni minun laillani kartaa tarjouskauppa-kohteita, mutta silti.
Ps. 12 kk:n euribor tänään 0,521 % ja kuuden kuukaudenkin versio meni niukin naukin plussalle. Ei nämä suuria lukuja ole, mutta niin kauan kuin korkojen suunta on se, mitä se on viime kuukausina ollut. on sillä väistämättä vaikutuksensa.
16 tykkäystä
Jollain tapaa nään asuntokaupat ja vuokramarkkinan nollasummapelinä. Jos uustuotantoa tehdään niin samalla se on on vanhasta rakennuskannasta pois.
Ihmisten määrä on suhteellisen vakio jos ei lasketa syntyvyys/ kuolleisuus aspektia mukaan.
Osa kunnista on muuttovoitto aluetta, osa muuttotappiota. Toisille alueille investoidaan toisilla alueilla kämpät jäävät käsiin.
Mitkä asiat sitten voivat vaikuttaa tämän lisäksi kauppamääriin? Opiskelijat ja pesästämuuttajat. epävarmoina aikoina kotona ehkä asutaan pidempään tai muutetaan vuokralle… lisää vuokra-asunto kysyntää… mahdolliset kakkoskodin hankkijat… nousukaudella ehkä todennäköisempää että hommataan mökki tai kakkoskoti.
Ulkomaille muuttajat/ paluumuuttajat? AirBNB kämpät ja matkailuun tarvittavat lyhytaikaiset vuokrakodit…
Etätyömahdollisuus. Näen että etätyömahdollisuus lisää PKS-seudun ulkopuolista kysyntää. Samalla rahalla voi työskennellä laiturinnokasta vs kaupunkiasunnosta.
Näillä energian hinnoilla myös tiedän että pitkän työmatkankulkijat ovat vuokranneet toisen asunnon esim “kimpassa” työkaverin kanssa läheltä työpaikkaa… asuvat viikot siellä ja vkl kotiin. Verotuksessa vähennykset ja säästävät polttoainekuluissa, ajassa yms siihen että ajaisivat 100km/sivu työmatkaa…
Niin kauan kun väkiluku pysyy Suomessa suht koht samana niin näen että myös asuntomarkkina säilyy nykyisenlaisena…
Toivon että mahdollinen Natojäsenyys ja Suomen tunnetuksi tuleminen, puhdas luonto ja edulliset hinnat PKS ulkopuolella saisi myös ulkomaalaisia harkitsemaan asunnon hankkimista Suomesta. Aika näyttää mihin suuntaan mennään.
2 tykkäystä
Yksilötasolla noin voi tapahtua, mutta suuressa kuvassa minä en usko tuohon kehityssuuntaan lainkaan, eikä mielestäni edes korona-ajan muuttoliike tue tuota kehityssuuntaa. Vaikka pääkaupunkiseudun väestökehitys on sakannut viimeiset pari vuotta monissa kaupungeissa, niin muuttoliike on hakeutunut edelleenkin kaupunkimaiseen ympäristöön. Ei siis syrjäseudulle laiturinnokkaan.
Mielestäni tuo maallemuuton kaipuu on suuri kepulainen mielikuvitustarina. Mikään, ei siis mikään, fakta puhu sen toteutumisen puolesta. Vuosikymmenestä toiseen sen on pitänyt toteutua mitä erilaisimmin syin. Milloin perusteena on etätyöt, milloin eläköityvien suurten ikäluokkien edustajien kaipuu synnyinseuduille.
Vaikka töissä voisikin etäillä, niin suuressa kuvassa ihmiset haluavat olla lähellä palveluita ja ystäviään. Sen mielikuvitustarinan mukaan taas ihmiset ikään kuin pakotetaan muuttamaan kaupunkeihin. Ei se niin mene.
18 tykkäystä
Etätyön ja -opiskelun lisääntyminen luultavasti aiheuttaa sen, ettei Turussa, Tampereella tai Lahdessa asuvan tarvitse enää muuttaa Helsinkiin. Samoin kasvukeskuksien kehyskuntien vetovoima kasvaa, kun toimistolle ei tarvitse lähteä autoilemaan ollenkaan tai korkeintaan kerran viikossa.
Haja-asutusalueiden vetovoiman kasvuun en usko minäkään. Maaseutu ja kaukana ruuhka-Suomesta sijaitsevat pikkukaupungit autioituvat, kuten on tapahtunut viimeiset 50 vuotta.
11 tykkäystä