Palkansaajien ostovoima on kuitenkin heikentynyt kolmena vuotena putkeen. Ja käänteestä huolimatta vuoden 2020 tasolle pääseminen vie vielä vuosia aikaa.
Asuntojen hinnat nousevat pitkällä tähtäimellä hyvillä alueilla. Niissä nähtiin jo jossain vaiheessa kuplaantumista.
Eihän tuollaista parin kolmen prosentin korkotason nousua kuitata “vastaavalla” parin kolmen prosentin palkankorotuksella. 50ke vuosiansioon tulee kolmen prosenti korotuksella 1500e lisää(josta verottaja vie osan), mutta 150ke lainan hoitokulut nousee kolmen prosentin korkotason nousulla 4500e.
Pitäisi ehkä eritellä ne kotitaloudet, jotka ylipäätään ovat asuntomarkkinoilla ettei mene omenat ja päärynät sekaisin. Jatkossa asuntomarkkina eriytyy voimakkaammin niihin, joilla on rahkeita ostaa asunto ja niihin, joille vuokralla asuminen on ainoa realistinen vaihtoehto.
Aika hyvin ovat ansiot nousseet ja syksyn korotuskierrokset edessä vielä.
12kk euribor tänään 2,776% ja lasku jatkuu kun EU alueen talous piiputtaa. Ensimmäiset puhuvat jo nollakorkojen paluusta.
Keskiansiot nousi kun matalapalkkaisia(esim. rakennusmiehiä) irtisanottiin enemmän kuin keskiansiotasoa nostavaa palkkahaitarin yläpäätä. Näkyy esim. näissä palkkasummatilastoissa: Palkkasumma kasvoi heinäkuussa 2024 vuodentakaisesta - Tilastokeskus (stat.fi)
No, julkinen talous porskuttaa, kai nekin asuntoja ostelee kun ei tarvi irtisanomisia pelätä
Edelleen sinulla on se ajatusvirhe, että vuokralle päädyttäisiin pakosta. Se on monelle aito valinta, johon ei liity mitään taloudellista pakkoa. Itsekin tunnen monia tuollaisia ihmisiä. Esim. osakkeisiin saattaa mennä useita tuhansia euroja kuukaudessa samaan aikaan, kun asuminen hoidetaan kohtuuhintaisessa vuokra-asunnossa.
Mielestäni tuo on vähän samanlaista vanhakantaista ajattelua kuin että ihmisellä tulee olla auto, tai jos ei ole, niin se takuulla on merkki heikosta taloudellisesta tilanteesta.
Tuo euribor vastaa omistusasujien kohdalla suunnilleen samoja lainanhoitokuluja kuin euriborien ollessa lähellä huippuaan ja korkovähennysoikeuden ollessa vielä voimassa (hyvä että poistettiin, ei siinä mitään).
Tulevaa korkokehitystä voimme vain arvailla. Jos lasku jatkuu heikon taloussuhdanteen vuoksi, se ei nyt suoranaisesti ennakoi mitään asuntojen hintarallia.
Ara-tuotanto nyt ei edusta mitään markkinahäiriköintiä, vaan on yhteiskunnan kannalta varsin oiva tapa hillitä vuokra-asumisen kustannusten karkaamista käsistä. Jos kulut kasvukeskuksissa nousevat kovinkin suurella kulmakertoimella, rohkenen veikata ara-tuonnon määrän nopeaa kasvattamista lähitulevaisuudessa.
Sinällään tällä hetkellä ara-rakentamisen lisähyödyt ovat vähän niin ja näin, kun vaikkapa Tampereella erot vertailukelpoisiin vapaarahoitteisiin kohteisiin ovat kaventuneet kovin pieniksi.
Ps. @Sijoittaja-alokas eikö tästä ketjusta jo voisi poistaa tuon viestien lähetysviiveen, niin kommenttien muokkaaminenkin olisi sujuvampaa.
Mielestäni on turhan ennenaikaista ennakoida asuntojen hintojen lähtemistä kovaan lentoon, vaikka korkotason lasku on markkinaa saanutkin hieman liikkeelle. Myynnissä olevien asuntojen määrälle ei kannata myöskään antaa liian suurta painoarvoa, koska markkinoilta on vedetty paljon asuntoja myynnistä kun kauppa on ollut ihan jäissä.
Itse tiedän useampiakin uudiskohteita, jotka ovat jääneet grynderille käteen. Näistä kohteista on saatettu myydä muutama satunnainen asunto ja myynnissä voi olla pari, kun loput 50 odottaa markkinoiden piristymistä. Sitä ei kukaan osaa luotettavasti sanoa, paljonko tällaisia asuntoja odottaa markkinoiden piristymistä, mutta itse uskon määrän olevan tuhansia.
Asunnon vaihtajat ei tilannetta juurikaan muuksi muuta, sillä heiltä tulee useimmiten tilalle uusi asunto myyntiin, kun uuden ostavat. Lisäksi vanhempien asuntojen omistajissa on varmasti paljon myyntihalukkuutta, jos ostajia markkinoille alkaa ilmaantua.
Kun keskimääräinen salkku lasketaan tuhansissa euroissa, tämä on anomalia eikä sääntö.
Markkina arvailee 3kk euriborin olevan vuoden päästä 1,8%. Ja hintarallihan on varma, ajankohta vain epäselvä.
Ara-tuotanto on hintahäirikkö pahimmasta päästä, koska sillä allokoidaan veronmaksajien rahat tarjoamaan alihinnoiteltuja asuntoja. Ilman rankkaa verosubventointia Ara-tuotantoa ei olisi ja siksi hyvä, että esim. Aso-tuotanto loppuu kokonaan.
Niin, lisää alihinnoiteltuja asuntoja jo valmiiseen ylitarjontaan ja ihmettele, miksi vapaarahoitteinen markkina ei pärjää. Esim. Heka nostanut vuokria lähes 20% kolmessa vuodessa eikä riittänytkään, kun kaupunki antoi vielä 17 miljoonaa päälle. Vapaarahoitteisilla on jäänyt tämän takia samat 20% indeksikorotukset tekemättä.
No se on fakta, että ihminen jonka kanssa itse keskustelen “hanki-elämässä” eniten taloudesta, asustelee vuokralla ja omaa kuitenkin satojentuhansien eurojen sijoitussalkun. Sekin on fakta, että itse omistan yhden sijoitusasunnon, jonka omistaja myi minulle ja jäi itse vuokralaiseksi. Ilman taloudellista pakkoa, mutta toki eläkepäivien lisäkulutusvaraa etsien. Eihän nämä toki yleistyksiksi kelpaa, mutta ei kyllä kelpaa myöskään väittämäsi vuokra-asumisen syistä.
Itse olet kertonut vältteleväsi vuokra-asunnoissasi pintaremonttien tekemistä ja kämppien maalauksetkin hoituu yleensä kertomasi mukaan vuokralaisten ilmaistyönä. Luulenpa, että tuolla toimintatavalla käsitys vuokra-asujista muuttuu hieman vääristyneeksi. Yhä suurempi osa vuokralaisista etsii sitä laadukasta asumismuotoa, johon ei todellakaan kuulu vuokranantajan omaisuuden remppaaminen ilmaistyönä.
Markkina arvailee milloin mitäkin. Tuota korkoarviota pidän kuitenkin maltillisempana ennustuksena kuin ennustusta hintarallista. Sikäli kun epävarmalla ajankohdalla tarkoitetaan jotain järkevää lähitulevaisuuden jaksoa.
Niin kauan kuin merkittävä osa vuokrakuluista katetaan yhteiskunnan tuilla, on veronmaksajien kannalta ihan perusteltua hillitä asumiskulujen nousua esim. ara-tuotannolla. Veronmaksaja-minäni kiittää. Vuokranantaja-minä tietekin toivoisi paluuta menneeseen, jolloin asuntojen kunnostakaan ei kannatanut kauheasti piitata, kun vuokralaisia oli joka tapauksessa oven takana jonoksi asti.
Yksiöiden hinnat alkavat nousemaan ensin ja sitten viiveellä seuraavat muut ja lopuksi kun hintaero on kaventunut tarpeeksi myös uudiskohteet.
Itse en usko, että gryndereiden asuntoja on jossain salaisessa varastossa, kyllä ne ihan kaikki ovat myyntilistoilla. Muutenhan vain tulee edistettyä kilpailijoiden menekkiä.
Moikka!
Otin viiveen pois.
Keskustelukin on sujuvampaa.
Rakentavan laadukkaita keskusteluja ja mukavaa illan jatkoa!
Ei tämä ole mikään uskon asia, taloyhtiön osakasluetteloista ja julkisesti myynnissä olevista asunnoista asia selviää. Oman kohteen menekkiä ei juurikaan edistä, jos vuoden vanhasta talosta on jo myynti-ilmoitusten perusteella 98% asunnoista myymättä.
No ei kun ajatellaan kokonaismarkkinaa ja miljoonia ihmisiä. Ja toki osa varakkaista valitsee esim. työsuhde-, Hitas- tai Aso-asunnon. Tai sen Hekan Katajanokan penthousen.
En nyt välttele, mutta jos vuokralainen ottaa esille pintaremontoinnin, niin fiksu ehdottaa ensin josko remppaatte oman maun mukaan ja maksan materiaalit - mielestäni win-win. Ja suurin osa vuokra-asunnoistani on uudiskohteita, tiedostan täysin, ettei nuhjuinen asunto enää kelpaa vuokralaisille.
Jos on huolissaan asuntojen kunnosta, ei kannata käydä katsomassa keskustelupalstoilla kuinka surkeassa kunnossa Hekan asunnot ovat: hometta ja lutikoita.
Tästä voidaan olla samaa mieltä, varsinkin erityisryhmien osalta, mutta edelleen se Ara on hintahäirikkö. Aiemmin se ei ole häirinnyt vapaarahoitteista markkinaa niin pahasti kuten nyt.
Toki siihen asoon on varallisuusrajat. Noin muuten tuosta asumismuodosta. Itselläni ensimmäinen oma ei-vuokrakoti oli aso-kämppä joskus reilu parikymmentä vuotta sitten. Silloin asumiskulut olivat selkeästi vuokra-asuntoja edullisemmat. Joskus myöhemmin olen huvikseni katsellut Tampereen aso-vastikkeita ja niistä on nykyään vaikea löytää enää juuri mitään eroa vastaavien vuokra-asuntojen hintatasoon. Tuo huomioiden uusien aso-kämppien rakentamatta jättäminen ei vaikuta kauhean suurelta puutteelta asuntomarkkinoilla.
Kyllä, ara-tuotanto on eräänlainen hintahäirikkö ja on sellaiseksi tarkoitettukin.
Halvimmat huoneistokohtaiset vuokrat taitavat uudiskohteissa kuitenkin löytyä nykyään markkinaehtoisesti toteutetuista vuokrataloista, joissa on viety asuinneliöt minimiin. Ja näissä valitettavasti tahtoo sosiaaliset ongelmatkin olla vahvasti läsnä ja heijastua koko asuinympäristöön. Onneksi esim. Tampereella on viime vuosina kiinnitetty huomiota huoneistojen minimikokoon ja saatu touhuun jotain järkeä.
Hyvä hyvä. Pääsee laittamaan armottoman rähinän päälle. No ei vaiteskaan. Politiikkaketjusta poiketen tässä ryhmässä ei piestä erimielisiä.
Olen itsekin asunut vuokralla suurimman osan elämästäni vaikka on ollut satojen tuhansien osakesalkku. (Omistusasujana salkku olisi kenties jäänyt pienemmäksi?) Itse asiassa muutaman vuoden omistusasumista kokeilleena harkitsen muuttoa takaisin vuokralle, ainakin jos asuntojen hinnat taas lähtevät nousuun.
Buy vs Rent varmaan kaikkein vanhimpia kiistoja henkilökohtaisen talouden saralla, ja jos jompi kumpi vaihtoehto olisi universaalisesti parempi, niin tuskin asiasta riittäisi väittelyn aihetta vuosikymmenestä toiseen.
Jos on yli 55-vuotias tai asumisoikeusasunnon vaihtaja, varallisuusrajoja ei ole. Myöskään asunto toisella paikkakunnalla ei ole este.
Aso-asunnoissa on nykyään korkeat vastikkeet, kun mikään ei estä Ara-talojen indeksikorotuksia (tai no, kaupunki antoi 3 miljoonaa Hasolle), mutta ainakin Helsingissä niitä suositaan varsinkin pientaloalueilla, koska niitä ei saa jälkeenvuokrata eli ”asumisrauha” on hyvä. Ja asunnossa saa asua niin kauan kuin haluaa ja sijoitetun pääoman saa takaisin.
Helsingissä Ara-asunnot ovat yksiöissä keskimäärin vapaarahoitteisia suurempia, joten vuokrat ovat samaa luokkaa vaikka Ara:ssa neliövuokrat alemmat. Pk-seudulla on uudiskohteissa paljon vuokra-asuntoja. Itsellä on uudiskohteita Helsingissä ja Vantaalla, ilmeisesti niissä on vuokrataso yli Kelan maksimien ja pääosin työssäkäyviä, kun ei ole tullut palautetta rauhattomuudesta.
Ja hyvä tuo viiveen poisto, jos meininki äityy pahaksi, voi kokeilla vaikka 15 minuutin jäähdyttelyaikaa.
Tuttu salkunhoitaja asui vuosia vuokralla pk-seudun kalleimmissa asunnoissa, eikä varmasti köyhyydestä johtuen. 
Perinteisissä asunto-osakeyhtiöissä asuntokannan (ja siten asukaskunnan) rakenne usein onkin ihan järkevä. Mutta mietitään näitä sijoitusyhtiöiden vuokrataloja, jotka täytetään miniasunnoilla, jotka sijaitsevat lähiöissä ja joissa ei kysellä sen enempää vuokravakuuksien kuin paljon muunkaan perään vuokraushetkellä. Jo uudenkarheissa taloissa meno näyttää välillä aika villiltä. Mitä nistiluolia nuo ovat siinä vaiheessa, kun talojen uudenkarheus on vaihtunut kulahtaneisuudeksi?
Tuolta osin olisin myös asuntoa ostaessa hieman kiinnostunut siitä, mitä naapuriin on rakennettu tai suunniteltu rakennettavan. Vastaavasti aso-talot ovat usein hyvää naapurustoa juuri mainitsemistasi syistä.
Mielenkiintoinen nosto. Joskus viime talvena/keväänä oli tosiaan myynnissä uudiskohteita, joissa oli luokkaa 1-2 asuntoa 50 asunnosta varattuna. Ihmettelinkin, mihin nämä katosivat. Ilmeisesti nämä tuutataan jossain kohtaa uudelleen markkinalle ennen uudiskohde-statuksen poistumista - kenties ensi keväänä? 
Ajatuksessa, että ylitarjontatilanteessa joku yksittäinen grynderi pitäisi myytäviä asuntoja jossain salaisessa varastossa ei ole liiketoiminnan kannalta logiikkaa, kun se vain parantaa kilpailijan menekkiä, joka tarjoaa avoimesti asuntoja myytäväksi.
Ehkä tilanteessa, jossa on ylikysyntää ja vähän tarjontaa kannattaisi markkinoida asuntoja yksi kerrallaan mahdollisimman korkeaan hintaan.
Se on toki mahdollista, että grynderi on myynyt ne asunnot esim. nippukaupalla jollekin instikalle.