Mä kyllä uskon, että tässäkin markkinassa jokin hyvä ja oikein hinnoitelllun kohteen on mahdollista mennä yli pyynnin.
Miksi? Siksi, että jos oikeasti on pari todella halukasta ostajakandidaattia ja asunto sopii heidän tarpeisiinsa täydellisesti sekä muutoinki miellyttää aistihermostoja. Ihminen ei välttämättä pysty aina niin rationaaliseen ajatteluun, jos syntyy kilpailua asiasta, mitä oikeasti haluaa.
Ihmismieli on jännä.
Olisit mielestäni voinut avata hieman tätä kokoluokkaa, asunnon rakennusvuotta, tarkempaa mikrosijaintia ja hintatasoa. Mikäli kyseessä on yksiö tai pieni kaksio, niin ei varmasti tarvitse ihmetellä, miksi asunto ei välttämättä niin nopeasti mene kaupaksi. Mikäli kyseessä on iso huoneisto, niin siinä tapauksessa hinta tekee tehtävänsä ja rajaa ison osan palkansaajista ulkopuolelle. Tämän lisäksi käsityksellä ”paras” on monta tulokulmaa. Usein se oma koti mielletään parhaaksi, mutta se ei tarkoita, että se olisi myös muiden mielestä paras. Toisaalta tämä ”parhaaksi” luokittelu on varmaan yksi niistä syistä, jolla perustellaan korkeaa hintaa itselle ja sen vuoksi kohteet seisovat listoilla.
En ala yksittäistä asuntoa täällä analysoimaan. Menee ohi aiheen.
Pointtini oli, että tässä markkinassa ei kannata liikaa innostua, vaikka asunto vetää paljon ihmisiä näytölle. Positiivinen merkki toki.
Ystäväni asunto oli tästä esimerkki.
Oikeasti wanha uutinen, mutta liittynee löyhästi ketjun aiheeseen. Voisi kuvitella että ainakin mielenkiintoisemmat asunnot houkuttelee enemmän “asuntobongareita” kuin ihan peruskämpät joita on kymmenittäin samalla tavalla “sisustettuna” myynnissä koko ajan.
Jotta näytöillä käyvien ihmisten määrästä voisi päätellä jotakin asuntomarkkinoiden tilasta pitäisi analysoida vain näissä tylsissä näytöissä kävijöiden määrää.
No mä en kyllä jaksa uskoa, että ihmiset kovinkaan suuressa määrin kävisivät nykyään asuntonäytöillä sijoitusvinkkejä etsimässä. Oma lukunsa on sitten uteliaat naapurit. Kyllä minäkin joskus kävin asuntonäytöllä, jolle pihalla välittäjää odottaessa joku mummo tuli ensiksi tivaamaan että mikäs perskuleen tuntematon hampuusi se täällä pihalla nuokkuu, ja sen jälkeen kutsui vielä itsensä mukaan asuntonäytölle. Eikä ollut edes yleinen näyttö.
Erikoinen vertailukausi, Q3 verrattuna H1. Olisi varmaan väärä etumerkki jos verrattaisiin viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon, kun ensiasunnon ostajien verohyöty alkoi luoda anomaliaa
Heinä-syyskuun aikana Nordeasta on haettu 27 prosenttia enemmän asuntolainoja kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
joo kieltämättä. Tuosta näkee tosin vuoden sisäisen muutoksen aika hyvin joka realisoitunee muutamien kuukausien viiveellä lainanostoina.
Taisi tulla lokakuun puolella viime vuonna ilmoitus varainsiirtoveromuutoksista joka näkyi Q4 puolella piikkinä.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tarkastellut asuntojen hintoja, tulot vs asuntojen hinnat Suomessa alle 90-luvun laman, PK-seudullakin 90-luvun lopun tasolla.
Kiitos palkkojen nousun ja asuntojen hinnan laskun.
Tämän vuoden laskut kuitataan ensi vuoden nousuilla tietää Hypon mies kertoa
Keskisen laskelma paljastaa, että tällä mittatavalla asunnot ovat nyt jopa hivenen halvempia kuin 1990-luvun laman aikana.
Kun käytettävissä olevat tulot suhteutetaan asuntojen hintoihin, on pääkaupunkiseudun asunnonostaja Keskisen mukaan nyt samassa tilanteessa kuin oltiin 1990-luvun lopulla. Tuolloin Suomi oli jo noussut lamasta mutta 2000-luvun asuntokaupan kuumeneminen oli vielä näkemättä.
Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat nyt pudonneet jonnekin vuoden 2017 tasolle.
Muualla maassa hinnat liikkuvat Keskisen mukaan nyt lähes finanssikriisin eli vuosien 2008 ja 2009 tasoilla.
Hypo ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna 2,5 prosenttia koko maan tasolla, kun tänä vuonna laskua tulee vielä saman verran. Pääkaupunkisedulle Hypon ennuste odottaa ensi vuonna 4,0 prosentin hinnannousua eli saman verran kuin hinnat tänä vuonna laskevat.
"Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat nyt pudonneet jonnekin vuoden 2017 tasolle.
Muualla maassa hinnat liikkuvat Keskisen mukaan nyt lähes finanssikriisin eli vuosien 2008 ja 2009 tasoilla. Näin siitä huolimatta, että asuntohinnat ovat siellä pudonneet vähemmän kuin esimerkiksi Helsingissä. Tämä johtuu siitä, että muualla maassa myös hintojen nousu jäi 2010-luvulla vähäisemmäksi."
Artikkelin mukaan Helsingissä ollaan 2017 tasoilla, mutta kun huomioidaan korko ja marginaali niin se yli 3 prosenttia nakuttaa aika kovaa hintaa versus tuolloinen nolla korko. Jotkut saattavat vielä muistaa, että pkseudulle rakennettiin myös paljon ylitarjontaa, jonka sulattelussa menee hetki(ja kyllä on isoja eroja alueiden ja asuntokokojen takia, esimerkiksi perheasunnot varmasti tekevät kauppansa). Jotkut myös saattavat muistaa, kuinka huuma ajoi rakentajat tekemään paljon sekundaa ja osaavat olla varovaisempia tutkiessaan ostokohteita. Eipä taida kuoharipullot vielä paljon poksahdella pkseudulla.
Olen ollut asuntojen hintakehityksen suhteen tämän vuoden kesään asti melko pessimistinen, mutta nyt takki on alkanut kääntyä. Uskon, että korkojen laskun mukana isossa jumissa olevat asuntokaupan ketjut lähtevät purkautumaan ja tulemme näkemään reilua positiivista nousua kauppahintojen osalta.
Ruohonjuuritasolta perustelen tätä sillä, että H2 aikana useissa kymmenissä tarjousneuvotteluissa mukana olleena, yhä useammin ehdoton käteistarjous (80-90%) pyynnistä skipataan heti, koska myyjä saanut jo ehdollisen pyynnin pintaan, tosi hyvien kohteiden osalta jopa yli pyyntien.
Oon aika paljon seurannut sun kirjoittelua täällä ja vaikuttaa siltä, että sulla on pakon omainen tarve puhua rakennus ja asuntosektoria ylös. Jokainen, joka on lukenut lehtiä vuosina 2020-2023 on törmännyt näihin uutisiin rakennuttajan ongelmista, mutta jotenkin aistin, että sulle pitää olla konkretiaa niin kaivan tähän muutaman linkin, jotta voit perehtyä itse. Tämä ei siis ole mikään tyhjentävä lista vaan pikaisesti ulkomuistista kaivettu ja googletettu:
Tämä on täysin totta mutta se ei näy tilastoissa koska arvottomia omakotitaloja syrjäkyliltä kaupataan 50te-100te pyyntihintaan. Saahan sitä pyytää. Mutta jos ei tule kauppaa mihinkään hintaan niin se arvo on aika lähellä nollaa. Totuus ei vaan tule näkyviin kun kauppa ei käy koska kukaan ei noita osta - mihinkään hintaan.
Eihän tuossa aikaisemmassa viestissäni ollutkaan, kuin kaksi suurta rakennuttajaa ja yksi omakotitalorakennuttaja sekä kuluttajavirasto. Laitan sulle tähän vielä Hesarin jutun, jossa kolmas suuri rakennuttaja sekä kuvaus siitä mikä rakennusalalla mättää: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000006628002.html
Näyttää siltä, että sieltä sun puolelta ei tule muuta, kuin räksytystä niin jätän tän keskustelun tähän. Hyvää sunnuntaita
Yritin löytää noista linkatuista jutuista jotain perustelua sille että sekundan määrä olisi kasvanut aiempaan verrattuna, mutta mitään kovin olennaista en löytänyt. Lähinnä ehkä tuosta viimeisestä linkistä tämä:
”HELSINGISSÄ, Espoossa ja Vantaalla rakennettiin viime vuonna kaikkiaan 16 056 uutta asuntoa. Niissä ilmenevien rakennusvirheiden kokonaismäärää on mahdotonta sanoa. Rakentamiseen liittyviä valituksia tehdään esimerkiksi kuluttajariitalautakuntaa vain joitain satoja vuosittain.
Valitusten määrä on kuitenkin ollut kasvussa.
Ympäristöministeriön yksikön päällikkö, hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi sanoo, että vaikka uusien rakennusten laatu on herättänyt viime vuosina kielteistä huomiota, ei kaikki rakentaminen ole huonoa.
”Välillä joukkoon sattuu valitettavasti muutama mätä omena.””
Yksittäiset taloja koskevat ongelmat saa nykypäivänä klikkien metsästyksen johdosta tuollaisia sensaatio-otsikoita, joista on helppo vetää johtopäätös että nykyään tehdään huonoa. Se ei kuitenkaan argumentaationa ole kovin relevanttia vaan pitäisi oikeasti olla jotain faktaa pohjana tällaisille väittämille.
Ettei vaan olisi niin että aina tehty sekundaa se x prosenttia taloista ja kun tehdään enemmän, myös sekundaa tulee enemmän. Moni asia varmaan tehdään nykypäivänä paljon paremmin kuin ennen, mutta toki määräysten lisääntyminen ja esim. talotekniikan määrän kasvaminen johtaa siihen että korjattavaa tulee ehkä enemmän takuutarkastuksissa.
Luvussa 3 347 on huomattavaa kasvua, ja kasvua on ollut jotakuinkin kaikilla osa-alueilla, sanoo Maso.
– Lautakunta ei ole pystynyt näitä ratkomaan siinä vauhdissa, kun näitä tulee lisää. Ruuhkaisuus on kyllä pahentunut.
Iso osa riita-asioista koskee uudiskohteita.
Uusista asunnoista tuli viime vuonna 411 valitusta, ja edelliseltä vuodelta niitä oli siirtynyt käsittelyyn 561. Tämä tarkoittaa, että lautakunnan olisi pitänyt käsitellä kaikkiaan liki tuhat uudiskohdetta koskevaa valitusta.
Tämä ei onnistunut, vaan valituksista 610 siirtyi tälle vuodelle.
Maso ei osaa sanoa sitä, onko hakemuksista mahdollisesti entistä suurempi osa aiheettomia.
Mitä tulee valituksiin uusista asunto-osakkeista, tilastojen perusteella enin osa ratkaisuista on hakijoille myönteisiä, Maso kertoo. Näissä siis lautakunta yleensä toteaa, että valitus on aiheellinen.
Tällöin lautakunta antaa suosituksen jonkinlaisesta korvauksesta hakijalle.
.
