Lisäksi hintojen nousu heikentää ostajien ostovoimaa.
Nordealta aikamoinen korkoennuste: euribor 12 kk ensi vuoden puolivälissä 2,75 %.
10 tykkäystä
Ei liity arvostustasoihin, mutta itse olen vuoden alusta saakka seurannut etuovesta myytävien asuntojen määrää Helsingissä. Luku on kasvanut 2800 → 4400 puolessa vuodessa. Tarjonta ollut selvässä kasvussa, onko nyt siis ostajan markkinat? 
3 tykkäystä
Eipä kannata tuosta hirveän isoja johtopäätöksiä tehdä, sillä alkuvuoden aikana markkinoilla on hiljaisempaa ja esimerkiksi toukokuu on vilkkain kuukausi uusien myytävien kohteiden lukumäärässä.
Lähde: Asuntomarkkinakatsaus - onko nyt hyvä aika ostaa tai myydä? - Etuovi.com Ideat & vinkit
Eli sanoisin olevan ihan normaalia kausivaihtelua
2 tykkäystä
Tällä hetkellä hinnat laskevat, jos asunto vaatii vähääkään laittoa. Nämä kohteet eivät myöskään käy kaupaksi. Sen sijaan uudehkot menevät edelleen kaupaksi hyvään hintaan, nousua tosin ei ole luvassa, jos vertaa edeltävään kuukauteen.
Lyhyellä tähtäimellä siis luvassa hinnanlaskua, jos vertaa edeltävään kuukauteen, mutta inflaation takia se lienee vain väliaikaista. Eikä ihmisten tarvitse monestikaan alentaa hintaa, jättävät sitten myymättä.
Sattuuko täällä olemaan tilastonikkareita, jotka tietäis mistä löytyy tietoja asunnon omistajien velkaisuusasteesta paikkakunnittain (tai jopa
postinumeroalueittain)? Varmaankin vipu on pääkaupunkiseudulla suurin, mutta skaala suhteessa tuloihin tai asuntojen hintaan kiinnostaisi. Noista koko maan keskiarvoista kun ei oikein mitään järkevää analyysia saa kuitenkaan tehtyä.
5 tykkäystä
Se niistä halvoista vuokrista… taisin varoitella että hintoihin siirtyy.
11 tykkäystä
Palataan asiaan, kun nuo tarkistukset on ajettu vuokriin sisään ja nähdään sen jälkeiset vuokrausasteet. Kun kämppiä sijaitsee kaupungeissa, missä ei ole suoranaista asuntopulaa, ja uusien vuokrasopimusten vuokratasot maltillistuvat, liikoja ei kannata ennakkoon iloita sillä, millaisiin korotuksiin vuokrasopimus antaa mahdollisuudet.
Itse povaan mielenkiintoisia aikoja etenkin muuttotappiokuntien 1960- ja 1970-lukujen peruskorjaamattomille kerrostaloille. Niistä on moni ostanut kämppiä korkean vuokratuoton sokaisemana. Voi mennä laskelmat aika totaalisesti pian uusiksi. Vaikka uudet asukkaat vapautuviin kämppiin löytyisikin.
19 tykkäystä
Kasvukeskuksista tässä on koko ajan puhuttu eikä mistään syrjäkylistä
2 tykkäystä
Kasvukeskus ei ole ensimmäinen mieleeni tuleva termi, kun katselen vaikka noita Ovaron vapaita kämppiä: Vapaat vuokra-asunnot - Ovaro Kiinteistösijoitus
On niitä vähän muuallakin: https://ovaro.fi/sijoittajat/asuntosalkku/
Ja Kotkassahan pyyhkii tällä hetkellä oikein mukavasti.Vuokrat nousivat Lappeenrannassa ja Kotkassa pääkaupunkiseutua nopeammin – suurilla vuokra-asunnoilla on nyt aiempaa enemmän menekkiä
Kysyntä polarisoituu ja hyvät alueet vetävät ja keskusta-alueet… muissa voi olla haastetta.
Melkoista roskaa näyttää olevan salkku täynnä. Poimin ihan fiiliksellä vain yhden esimerkin listalta, eli As Oy Porin Pihlavankangas, ja katsoin miltä taloyhtiön asuntomarkkinat näyttävät tällä hetkellä. Etuovesta löytyisi kolme kohdetta myynnistä. 51 m2:n kaksion saisi 8000 eurolla. 93,5 m2 neliö lähtisi 25 000 eurolla. Ja tinkivaraa epäilemättä löytyy.
Ps. Viehättävät on kyllä parvekkeet taloyhtiössä, sitä ei ole kiistäminen: https://d3ls91xgksobn.cloudfront.net/5120x,q90/etuovimedia/images/property/import/335/1553335/0e76b9541118d347871c0e0e51d244c4/a9cd3c4ad4756b00a80e6aa110a2d7ed/ORIGINAL.jpeg
12 tykkäystä
Niin tai näin niin vuokrausaste ainakin parantunut huomattavasti. Ovaron toukokuun raportti – vuokrausaste jatkoi kasvua
Jees. Kannattaa haalia lisää samaa laatukamaa salkkuun. Tuossa esimerkikseni nostamassa Pihlavankankaassa omistus näyttääkin olevan vasta 72,45 %. Talon rakennusvuosi on 1974 ja kaikki peruskorjausremontit ovat tekemättä. Yhteensä talossa näyttäisi olevan 39 asuntoa, joista Ovaro omistaa nyt 33. Muilla on siis omistuksessa kuusi kämppää, joista puolet on paraikaa myynnissä.
12 tykkäystä
Ovaro on todellakin luku sinänsä, paljon riittäisi sanottavaa siitä, mutta jääköön se Ovaro-ketjuun. Mutta komppaan @Tunturisusi :a, kasvukeskuksissa hyvillä sijainneilla en ole huolissani arvostus- enkä vuokratasoista.
Se, että jotkut venyttävät kasvukeskuksen määritelmää aivan kohtuuttomasti, on sitten aivan totaalisesti asia erikseen.
1 tykkäys
Eiköhän jokaisen kannata itse miettiä mihin sijoittaa rahansa. Itse ostan kohteeni itse, muuttovoitto kaupungeista ja läheltä keskustaa.
Eihän tuollaista kohdetta tarvitse pyörittää kuin pari vuotta niin on ostohinnat maksettu🤣 strategoita on monia… itse en koske muuttotappio kuntiin enkä vanhoihin asuntoihin jos ei arvokohde.
1 tykkäys
Mä luulen, että sun strategia on pitkässä juoksussa paljon toimivampi kuin Ovaron tragedia. Olisi kannatanut hakeutua firman neuvonantajaksi.
Omat kämppäni sijaitsee niin ikään kasvukeskuksissa. En ole koskaan miettinyt Poriin sijoittamista, mutta ihan teoriatasolla joku ko. kaupungin keskustan seudun kohde voisi tulla kyseeseen. Mutta siinähän puhutaan jo jostain ihan muusta kuin Ovaron 15 km keskustasta sijaitsevasta mörskästä, jonka kohdalla puskutraktorin tilaaminen alkaisi olla ajankohtaista.
Meillä on tietty joukko sjoittajia, joille määrä on joku itseisarvo. Jotkut jopa ostavat senttiosakkeita siksi, että niitä saa “edullisesti” kappalemääräisesti monta. Moni myös ajattelee, että romahtaneet hinnat ovat joku suoja hintojen tulevaa laskua vastaan. Samoin asunnoissa jotkut haalii kappalemäärää ja on ostanut syrjäseudun kämppiä taloista, joiden hoito on laiminlyöty. Mielenkiintoisia aikoja on noiden kohteiden kanssa luvassa. Kun nousevat vastikkeet ja remonttikulut muistuttavat omistamisen ihanuudesta, ja vuokraaminen käy entistä vaikeammaksi, moni noista kämpistä vaihtaneet omistajaa samaan tapaan kuin kehnoimmat golf-osakkeet viime vuosina. Eli myyjä maksaa ostajalle riesasta eroon päästäkseen.
8 tykkäystä
Itsellä nousevien kulujen myötä on uusiin/uudehkoihin sijoittaminen ollut päätös. Näissä pitäisi päästä n. 15-20v hyvin pienillä “remontointikuluilla” ja kohtuullisemmilla vastikkeilla… Laina lyhenee nopeammin ja ehkä eläkkeellä on tullut asunnot maksetuksi ja voi pistää lihoiksi tai sitten hommaa muutaman lisää matkan varrella tuottamaan “lisäeläkettä”
Toisaalta nousevien korkojen kanssa täytyy nyt puntaroida vielä huolellisemmin kohteensa, maksettu hinta ja sopiva velkavipu.
Kyllähän tilanteessa jossa kuluja täytyisi lyödä vuokriin niin voi olla haastavaa jos väärä sijainti ja varsinkin jos tällaisia kohteita on useita… nousevat kulut ja tyhjät kk alkaa kummasti aiheuttaa hikikarpaloita siinä vaiheessa vaikka pankeilla onkin hyviä lyhennysjoustoja joilla voi kikkailla aikansa.
Jos vaikka velkaa on sen 500k ja korko nousee
0%-> 3% niin alkaa siinäkin olemaan keskituloisella tekemistä jos kassavirta on lähtökohtaisesti negatiivista.
Lähtökohtaisesti kuitenkin jos vuokra-vastike-lainankorot on selkeästi positiivista niin yhtälö on tuottavaa vaikka osan lainakuluista maksaisi itse. Tähän täytyy tietenkin huomioida myös asuntojen arvonnousu/arvonlasku.
Asuntosijoittajan näkökulmasta nyt aletaan kurittamaan sijoittajia oikein olantakaa… nousevat korot syö tuottoa, samoin nouseva energia, isännöinti yms… kokonaisuudessaan näitä ei saa hintoihin millään…
Nousevat korot myös todennäköisesti joko laskee asuntojen hintoja tai ainakin pysäyttää nousemisen. Tietenkin hyvien kasvukeskusten arvokohteet varmasti jatkavat nousu-uralla sillä aina on hyväosaisia jolle hinta ei ole se kynnyskysymys.(esim menestyvät yrittäjät, osakemiljonäärit yms.)
7 tykkäystä
Vähän kyyninen näkemys, muttei välttämättä ollenkaan pielessä, eli veikkaan varsinkin ns. sijoitusasuntojen tulevan arvostustason perustuvan siihen miten maksettavien tukien määrä kehittyy.
Näin, koska asumistukien osuus on Suomessa niin valtava, eikä vuokralla asuvilla työssäkäyvillä pääsääntöisesti ole lopulta hirveän paljon enempää ostovoimaa maksaakseen suurempaa vuokraa kuin mitä tukien avulla saa. Ja koska vuokralaisten netto-ostovoima lopulta määrittää vuokrien kehityksen kysyntä/tarjonta tilanteen ohella.
Nuo isommat vuokranantajat pyrkii varmasti tuohon, että nostavat reippaasti vuokria inflaatiolla ja koroilla perustellen. Sen pohjalta vaaditaan sitten tarkistuksia tukitasoihin jne. Pystyykö valtio sitten velkaantumaan lisää nousevien korkojen maailmassa, tai nostamaan veroja mahdollistaakseen tuon?
15 tykkäystä
Onko täällä ihmisillä kokemusta tai näkemystä kerrostalo asunnon tarkistusmittausta pinta-alan tarkistukseen. Kyseessä on vuonna 2000 luvulla rakennettu talo Etelä-Helsingissä.
Jos olen ymmärtänyt oikein nykyinen uusi mittaustapa on tullut voimaan 2011. Uusi mittaustapa ottaa huomioon esimerkiksi parvekkeen. Lisäksi kaapit ja kiintokalusteiden pinta-ala lasketaan mukaan.
Lähde: Rakennuksen pinta-alan standardi uusittu - Talotekniikka-lehti