Omakin korsi kekoon. Vuosia seurannut pks asuntomarkkinaa painottuen länteen. Korona aikaan länsi espoo -kirkkonummi akselilta myytiin kaikki rivarit ja omakotitalot alle viikossa, nyt on sitten ilmestynyt näitä vanhempia rivareita yms loppukesästä myyntiin. Myynnissä olevien määrä noussut melkein 40%. Uudet sensijaan menee edelleen ennakkomarkkinoinnissa jo.
5 tykkäystä
Olen itse asiassa vilkuillut rivitaloja pk-seudulla, ja nyt voisi mahdollisesti olla otollinen tilanne napata 70- tai 80-luvun sähkölämmitteinen rivari. Koska kysyntä niitä kohtaan on niin heikkoa, on mahdollista, että myyjä joustaa hinnassa suhteellisen paljon. Jos tontille on mahdollista porata maalämpökaivo, yhtälö voisi olla toimiva.
Mutta onko se riski väärti vs. ostaa 2000-luvun kaukolämpöön kytkettyä tuotantoa. Haluaisin itse joka tapauksessa porata maalämpökaivon tontille. Rivitalossa asoy tietty päättää tästä, mutta ajatellisin että tällä hetkellä maalämpöön siirtymiselle löytyisi helposti tukea taloyhtiön hallituksesta. On tietenkin ilmiselvää, että maalämmön kysyntä on tällä hetkellä hyvin suurta, ja hinnat ovat myös sen mukaiset.
Tämä oli lähinnä tällaista mutuilua aamun kunniaksi.
4 tykkäystä
Ei taida olla aivan pikkujuttu siirtyä sähkölämmitteisestä lämmitysmuodosta maalämpöön?
11 tykkäystä
Rivitaloyhtiön koosta riippuen kustannukset ovat useita kymmeniä tuhansia euroja. Ei kannata olla liian optimistinen muuttaessaan taloyhtiöön ajatuksella, että energiaremontti voidaan toteuttaa jouhevasti ja nopeasti. Tässä on otettava huomioon taloyhtiön nykyinen kassa, asukkaiden maksukyky samaan aikaan kun asumiskustannukset nousevat merkittävästi. Entäs muut reaaliteetit? Maalämmön saatavuudessa mahdollisesti yli vuoden odotusaika. Taloyhtiöt eivät tee nopeasti päätöksiä, sillä se vaatii aina joko ylimääärisen yhtiökokouksen jos asialla on kiire tai se menee seuraavaan yhtiökokoukukseen keskusteltavaksi. Päätöksen jälkeen kilpailutukset jne, joten horisontti jopa vuosien päässä.
Edit. Taloyhtiössä asuminen on omalla tavallaan hyvin huoletonta, mutta päätöksenteko on paikoin hidasta ja joskus jopa hankalaa. Suosittelen lämpimästi harkitsemaan omakotitaloa, jossa vastuut luonnollisesti sinulla itselläsi, mutta päätät taloasi koskevista seikoista.
10 tykkäystä
Oma laskelmani:
Sähkölämmityksen osuus 10000 kWh vuodessa
Maalämpöpumpun kulutus 3000 kWh vuodessa
Säästö 7000 kWh
Maalämpöinvestointi noin 20000 €
Takaisinmaksuaika nykyisellä sähkösopimuksella 28,6 vuotta (toki nostaa kohteen “arvoa”)
Takaisinmaksuaika tämän hetken korkealla kiinteällä sopimuksella 9,5 vuotta
Lämmitysmuotoon investoinnin teen silti huolella 2022-2023. Monimutkainen paketti kun remppaa 200+ bruttoneliöitä, ja jos esim siirrytään vesikiertoiseen lattialämmitykseen samalla. Myös teollisen kokoluokan VILP ratkaisut alkavat olla houkuttelevia. Samoin tarkka data tuttavien maalämpökohteista paljastaa yllättävän suuri kulutuslukemia, kun vertasimme apples to apples kylmiä viime vuoden kuukausia.
Edit: aikanaan kanssa saanut 2000 luvun kohteen merkittävästi markkinahintaa alemmalla, mutta nyt sitten aletaan maksaa tätä “korjausvelkaa” takaisin
4 tykkäystä
Jo mutta uudisasuntoja kerrostaloja tulee jatkuvasti jossa typpillisesti on kaukolämpö joka ei ole ollenkaan sama kuin maalämpö. Minkä takia? No koska havempaa rakennusfirmalle olettaen että myyvät asunnot. Se on sitten omistaja joka maksaa ja jos olisin taloyhtiön kokouksessa ja joku ehdottaa että maksetaan että siirytään maalämpöön uudisaunto kohteen valmistuttua heti niin olisin sitä 100% vastaan. Sehän tarkoittaisi valtavan iso ja kallis toimenpide uudisasuntoon.
Sen sijaan putkirempan yhteydessä viimeistään moni tekee olettaen taloyhtiö ok talous ja asukkaat halukkaita.
Kun sain minun vanhimpaan asuntoon Espoo yksiö 1970 rakennettu niin otettiin perinteinen putkiremontti+ maalämpö.
Perinteisen putkiremontti maksoin kaikki pois yhdellä maksulla mutta se maalämpö joka joka minun osuus olisi ollut tuhansia euroja vaikka yksiö otin kuukausimaksulla. Toki noin kerran vuodessa mahdollisuus minulla on mahdollisuus valita maksaa koko jäljellä oleva summa pois maalämpö hankkimiskustannukset.
Kun jopa valitin myyjälle uudisasunto kohteessa että on kaukolämpö ja ei maalämpö niin myyjä sanoi että annetaan se palaute eteenpäin. En kuitenkaan usko että sirrytään että nyt alkaa jokaikinen iso rakennuttaja Suomessa tekee maalämpö kerrotaloja ja päinvastoin voi olla harvinaista herkkua.
Energia on muutenkin hieman sekavaa ja en yhtään ihmettelisi jos joku ostaja lulee että kaukolämpö ja maalämpö on sama asia.
Kustannuksista tuolla ylhäällä niin minun 1970 Espoo asuntoni sai noi korjaukset vuonna 2019.
Kustannuksia vielä nosti sitä että putkiremontin yhtedessä korjaattin jo vesivuotoja jota oli sattunut jossain asunnoissa ja se summa laittettin putkremonttii summaan yhdeksi summaksi sen maksoin kaikki pois.
Muistaakseni maksoin tuosta noin perinteinen putkiremontti+asuntojen jossa oli vesivuoto kunnostaminen kaikki heti pois 17 546,22 euroa (27 neliömetriä+parveke yksiö Espoo asunto).
Maalämpö osuus oli erillinen lasku 1566 euroa ja otin kuukausimaksulla kun ärsytti jo toi 17 546,22 euroa kaikki maksaminen keralla pois.
Onko tuo pahin? Tässä pahimmat:
A. Kuulin kerrostalosta jossa olivat niin itsepäisiä että väksiin ottivat sukitus putkiemontti (muu kun perinteinen putkiremontti) ja sitten kun se oli huonosti tehty niin ottivat perinteinen putkiremontti + maalämpö.
B. Ja pahin mitä voi tapahua konkurssi ei tehdä putkirempaa asunto on arvoton jos ei laske tonttia, mutta nämä molemmat tapaukset A ja B ovat onneksi hyvin harvinaista.
Ja nyt joku hymyilee ja miettii sukitus maksoi vain noin 8000-14000 euroa minun yksiössä. Mahdollisesti, mutta ei kestä todella kauan kuin perinteinen putkiremontti ja itse pidän perinteinen putkiremontti parempana.
HUOM EDIT löysin lasku putkiremppa tehtiin 2019 ja laskut sai 2020 hinnaston mukaan:
Toisin sanoin perinteinen putkiremppa noin 17 550 euroa ja Maalämpö noin 1570 euroa , 27 neliömetriä+parveke Espoo yksiö. Isännöitsijä kyllä pelotteli että noi kustannukset voivat olla noin 30k yhteensä, mutta se voi johtua siitä että isännöitsijä ei halua luvata halvempaa mitä on.
Ja kyllä se niin toimi että neliömetrin mukaan niillä jolla oli 3 kertaa niin iso asunto niin 3 kertaiset kustannukset.
Nuo laskut sain 2020 (putkiremppa ja maalämpö uudistus fyysisesti tehty 2019) ennen mitään inflaatiota tai Venäjä Ukraina täysin avointa sotaa. Ja tuo kuului ison konserniin n kerrostaloa Espoossa ja saivat neuvotelua minusta hyvän hinnan. Lisäksi uskon että saivat maalämpö edullisemmin kun tekivät myös perinteinen putkiremontti tilaus ja toteutus samanaikaisesti.
Tuen 100% tämän taloyhtiön viisasta menettelyä tässä tilanteessa.
1 tykkäys
Ei tuo maalämpöön siirtyminen ole mitenkään kirkossa kuulutettu, että on aina järkevää ja kannattavaa.
Yhdessä kohteessa todettiin ettei maalämpöön siiryminen kannata. Energiamittauksissa talo havaittiin, erittäin energiatehokkaaksi suhteessa saman ikäkauden verrokkeihin (kysessä 70 talo). Lisäksi se missä ja miten kaukolämpö tuotetaan vaikuttaa. Kaukolämmön hinnalla on suuria alueellisia eroja.
Näiden edellä mainittujen asioiden perusteella. Kyseisessä kohteessa investoinnin takaisinmaksuaika todettiin yli 30 vuoteen. En toki sano, etteikö kyseiseen kohteeseen jossain vaiheessa maalämpö olisi järkevä ratkaisu, mutta silloin pitää tehdä uusi selvitys ja arvio investoinnin kannattavuudelle.
Uusittiinko tuossa teidän tapauksessa putkiremontin yhteydessä myös märkätilat? Ainakin itse mieltäsin perinteisen putkiremontin niin, että myös märkätilat on uusittu.
6 tykkäystä
Märkätiloista niin minulla oli mun yksiössä ainakin erikseen kaakelit suihku Wc huoneessa ja kaakelit revittiin pois ja laitettiin uudet kaakelit. Jos tarkoitat märkätila WC/suihku huone niin kyllä ja sen lisäksi putket keittiössä. Kaikissa noissa ei ollut kaakelit suihkuhuonessa, mutta jo kun ostin asunnon niin halusin heti suihku WC huoneen moderniksi. Muutin itse siihen asuntoon heti kun ostin sen ja tein heti suihkuhuoneseen kaakelit remontti tai siis ammatimiehet tekivät ja minä maksoin.
En kuitenkaan kehu mun asunolla liikaa. Mun asunossa on sama mauton 1970 keittiö joka kaipaisi täydellisen keittöremontin. Hirveät valean siniset puiset ovet keittössä alkuperäiset. No mutta jos haluasin myydä sen joskus niin ehkä keittöremppaa ja nyt sinä asuu vuokralainen. Keittiö on ainoa osa minun vanhimmasta 1970 rakennettu asunnosta joka todella kaipaisi remonttia.
Huvittavaa on että voi kutsua vieraita tuollaiseen pieneen 27 neliömetriä+parveke 1970 asuntoon. Katsottiin esim ystävien kanssa suora lähetys urheilua isosta TV:stä ja kaikki vaan istuu sohvassa tai tuolilla ja ei tuntunut pieneltä jos istuu ja katsoo TV:tä. Parvekkeella voi myös istua jos halua raikasta ilmaa.
Mulla on myös ollut joskus ystävä Turusta joka on yöpynyt esim yhden yön, mun luona siinä asunnossa ja nukkuu patjalla lattialla.
No tällä kertaa olen ostamassa vähintään kaksion ja se voi olla “iso” asunto jos se on 36-49 neliömetriä+parveke ja iso kaupunki jossa asunnot maksaa paljon. Jos menee 50+ neliömetriä niin minusta sellainen pitäisi olla jo kolmio. Ja tällä kertaa en ole ostamassa vanhaa asuntoa vaan päinvastoin.
Tuleva talvi tulee olemaan todella mielenkiintoinen seurata sähkölämmitteisten OK-talojen kauppaa. Niidenkin hinnat nousivat mukavasti viime vuonna, mutta nyt sellaisen ostava joutunee tekemään uuden sähkösopparin ja saa maksaa samantien 800-1200€ sähköstä talvikuukaudet. Käytännössä kukaan tuskin ostaa näitä viime vuoden hinnoilla ja kauppa taitaa jäätyä täysin, koska myyjät eivät halua nyt myydä isoilla alennuksilla.
8 tykkäystä
Meillä on juuri ostoaikeet jäissä juuri sähkönhintojen takia. Sinällään voitaisiin ostaa vaikka heti, jos vaan olisi edes siedettävän hintaista sähkösopparia varmasti tarjolla. Mutta jos nyt ryhtyy hieromaan asuntokauppaa, se sähkösoppari pitäisi pahimmassa tilanteessa tehdä justiinsa keskellä sydäntalvea. Eikä sitten ole enää vaihtoehtona jättää tekemättä, kun se uusi koti täytyy kuitenkin pitää lämpimänä, maksoi mitä maksoi.
Joten odotetaan talven yli ja palataan markkinoille, ellei jotain radikaalia tapahdu.
11 tykkäystä
Monissa taloissa on onneksi takka apuna lämmityksessä ja sillä saa sähkölaskua kohtuullistettua huomattavasti. Vähän toki vaatii viitseliäisyyttä sitä lämmitellä. Puiden hinta ei ole nousemassa Suomessa mitenkään älyttömästi eikä se lopu. Ainoastaan toimitusajat venyvät nyt kun kaikilla on hamstraus meneillään.
4 tykkäystä
Kirjoitetaanpa kuulumisia “kentältä”. Olen kommentoinut tähän ketjuun parikin kertaa, koska aihe koskettaa meitä puolisoni kanssa sillä olemme ostamassa omakotitaloa tai isompaa rivaria.
Kävimme Dansken kanssa lainaneuvotteluita jokin aika sitten ja siellä pankkiirin mielipide oli, että asuntolainojen kysyntä on selvässä laskussa. OP on samaa mieltä:
Olen itse povannut omakotitalojen hintojen laskua, koska ne ottivat ihan järkyttävän pompun korona-aikana täällä missä asumme. En halua paljastaa sijantia sen tarkemmin, mutta kyseessä on isohko kaupunki. Jonkinlainen regression to the mean tapahtunee joko hitaan nousun tai laskujen kautta.
Tuloiltamme olemme ylempää keskiluokkaa, mutta kyllä meitäkin alkaa hirvittämään tuo korkojen ja energian nousu. Esimerkiksi maalämmössä olevat talot eivät ole enää ihan niin halpoja sähkön absurdin hinnan takia. Välittäjät ovat tietenkin uhmakkaasti kieltäneet kaiken eivätkä oikein usko hienoja excelöintejäni 
Talojen myyntiajat ovat kuitenkin täällä meillä päin jo pitenemään päin.
Moni itsestä riippumaton asia vaikuttaa nyt asumisen ja elämisen hintaan ja itse näen tilanteen niin, että vain itse kohteiden hinta voi tässä tilanteessa joustaa. Saatamme olla liian aikaisin liikkeessä, mutta pyrin tekemää samaa kuin osakkeiden kanssa eli kontrata yleistä tilannetta. MLP/PILP/VILP -talo saattaa toki olla riski, koska tuon sähkön hinnan normalisoituminen ei ole vielä näköpiirissä enkä itse ole kovin tyytyväinen EU:n ehdotuksiin (näkemykseni löytyy energiakriisiketjusta).
Rakentaminen on toki kallista, mutta kyllä minä näen ja koen nyt hintapainetta alaspäin.
18 tykkäystä
Tässä kannattaa muistaa että erityisesti omakotitaloja verrattessa lämmitysjärjestelmillä on iso merkitys lämmityskustannuksiin ja luultavasti sitä kautta asunnon arvoon. Suht isoja eroja lämmityskustannuksissa oli jo muutaman vuoden takaisilla sähkön hinnoilla mutta tällä hetkellä tämä korostuu entisestään. Alla omia pohdiskeluita eri lämpöpumpuista.
Sähkön hinnan ollessa korkea on kyllä merkittävä ero jos lämmitys on MLP/VILP verrattuna PILP. PILPin eli poistoilmalämpöpumppu laittaisin itse ainakin samaan kategoriaan kuin sähkölämmityksen, sen hyötysuhde on suhteellisen huono oman käsityksen mukaan, eli lähellä sähkölämmitys + LTO komboa. PILP paras puoli on että se on suht helppo vaihtaa maalämpöön koska PILP on asennettuna ainakin melkein aina vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
VILP eli ilmavesilämpöpumppu on PILPiä parempi mutta kannattaa muistaa, että suurin lämmitysenergia kulutetaan kun ulkona on kylmä ja PILP ottaa energian ulkoilmasta. Hyötysuhde laskee ulkolämpötilan mukana. VILP on vähän kuin ilmalämpöpumppu mutta sen sijaan, että se puhaltaa ilmaa asuntoon se levittää sen vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän kautta, esim lattialämmitys.
Omasta mielestä MLP eli maalämpö on paras näistä mutta vaatii sen että se on hyvin toteutettu. Se ottaa energiansa maasta/kalliosta joka on vuoden ympäri noin +5 astetta. Eli kun ulkona on -10 astetta pakkasta maalämpö ottaa energiaa noin +5 asteen kaivosta toisin kuin VILP joka ottaa sen siitä -10 asteen ulkoilmasta. Keväällä/kesällä/syksyllä kun ulkolämpötila on yli +5 astetta on VILP paremmassa asemassa kuin maalämpö joka vuoden ympäri on siinä noin +5 asteen kaivossa kiinni. Mutta jotta asia ei olisi liian yksinkertainen niin maalämmössä on myös riski, että se ei toimikaan odotetulla tavalla. Jos lämmönkeruu on toteutettu liian matalasta lämpökaivosta on riski, että energiaa otetaan sieltä liikaa suhteessa syvyyteen ja kaivo jäätyy sen lämpötilan laskiessa alle 0 astetta. Kaivohan on täynnä vettä. Kaivon jäätyminen laskee hyötysuhdetta merkittävästi. Syy liian matalaan kaivoon voi esimerkiksi olla liian kova kilpailuttaminen ja urakoitsia on pystynyt antamaan halvimman tarjouksen poraamalla matalemman kaivon kuin tarpeen olisi ollut. Hyvin toteutetussa maalämpöjärjestelmällä päästään jopa COP 5 lukemiin, eli 20 000 kWh lämpö saadaan tuotettua noin 4000 kWh sähköä.
Omakotitaloa ostaessa ja sen arvoa määrittäessä täytyy siis olla tarkkana myös lämmitysjärjestelmän näkökulmasta.
15 tykkäystä
Hmm kohtuullisen kokoisissa matalaenergiakohteissa PILP:llä pääsee kyllä erittäin hyvään tulokseen ja MLP:n järkevyys riippuu pitkälti perustamiskustannuksista. Kokonaisuus ratkaisee!
Joillain alueilla kaukolämpö lienee nyt hyvä vaihtoehto.
1 tykkäys
Niben nykyisen PILP-malliston COP arvot ovat kaikilla malleilla yli 3.
2 tykkäystä
Kiitos korjauksesta. Muokkasin vähän alkuperäistä tekstiä jotta selviää, että tämä PILP hyötysuhde perustuu enemmän omaan käsitykseen. Oma kokemus PILPstä voi olla myös väärä mutta kyllä moni on hieman pettynyt sen tuomiin säästöihin.
Hieman varauksella kannattaa suhtautua valmistajan ilmoittamiin COP lukemiin kuitenkin koska ne tehdään yleensä parhaalla lämpötilaalueella. Ja varmasti noissa pientä kehitystä tapahtuu vielä. Lämpöpumpussa COP lukemaan vaikuttaa paljon mistä lämpötilasta esim lämmitysvettä lämmitetään. Hyvä esimerkki on maalämpö. Usein puhutaan maalämmön COP 5 lukemasta mutta tämä pitää paikkaansa jos energiaa otetaan noin +5 asteen kaivosta jotta lämmitetään +30 asteen vettä lattialämmityskierrossa. Jos talossa onkin patterit jotka vaativat lattialämmitystä lämpimämmän menoveden esimerkiksi +45 astetta ja kaivostakin tulee vain +0 aseista liuosta on toteutunut COP Nibenkin datasheetin kaivelun perusteella enää 3.61, F1255-6 maalämpöpumpussa.
Ulkoilman lämpötilaa hyödyntävien pumppujen kanssa COP vaihtelut ovat huomattavasti suurempia jolloin tehtaalla tehdyissä testeissä pitää ottaa huomioon millä lämpötiloilla testit on toteutettu. PILPssä vaikuttaa myös ulos puhallettavan ilman määrä paljonko energiaa siitä saadaan talteen ja tämä on varmaan suurin syy huonon hyötysuhteen kokemukseen. Niben PILPssä voi COP 3 hyvin pitää paikkaansa mutta onko se mitattu kun ulkona on +7 ja ilmanvaihto puhaltaa täydellä teholla vai kun ulkona on -10 ja ilmanvaihto normaalilla.
2 tykkäystä
Maalämpö sopii erinomaisesti vanhoihin/suuriin taloihin sekä pohjoisempaan Suomeen. Mikäli omistaa etelämpää uuden ja energiatehokkaan pirtin niin on hieman kyseenalaista kannattaako maalämmön suurempi kertainvestointi PILPiin nähden. Myydessä maalämpö voi toki nostattaa hintaa
1 tykkäys
Näissä kannattaa mielestäni tutkia ennemminkin scop arvoa, joka on vuosihyöty suhde. Voi vertailla arvoja suoraan eri laitteiden ja valmistajien välillä kunhan katsoo samalla standardilla mitatun arvon.
4 tykkäystä
Ainakin meidän seudulla kaukolämpötalossa 12mwh vuosikulutuksella kwh-hinnaksi (perusmaksu + energia) tulee n. 10c/kWh.
Uuden invertteritekniikalla varustetun maalämpöpumpun vuosihyötysuhde on jossain 4-4,5 kieppeillä (jopa parempi), joten sähkö saa maksaa(siirtomaksuineen) 40-45c/kwh ja ollaan vasta samoissa (energia-)hinnoissa kaukolämmön kanssa. Täälläpäin siirron + veron osuus sähkon hinnasta on n. 7c/kWh.
Uuteen, energiatehokkaaseen taloon kaukolämpö on viimeinen minkä ottaisin. (Suuri perusmaksu).
Lisäksi spot-sopimusten yleistyessä, MLP voidaan ajastaa tekemään vaikkapa käyttövettä tai lataamaan lämmityspiirin varaaja (jos on) halvempien tuntien aikaan, jolloin kulutusta voidaan siirtää kalleilta tunneilta halvemmille.
4 tykkäystä
Hei,
Hieman ehkä asian vierestä, mutta en löytänyt täysin sopivaa ketjua mihin asiaani voisin purkaa. Osaisiko joku kertoa millainen prosessi maalämmön asentaminen on vuonna 1963 rakennettuun kerrostaloon Helsingissä (kaukolämpi). Mitä tässä pitäisi ottaa huomioon? Mitä kaikkea muuta taloyhtiössä tehdään kun porauksia ja asennuksia? Onko esim. negatiivista vaikutusta jos putkiremontti on tehty asunnossa 7 vuotta sitten? Tuleeko asennuksien yhteydessä tehdä jonkunlaisia kytkentöjä asukkaiden kylpyhuoneisiin vai tarvitseeko huoneistoihin edes koskea sen enempää? Kiitos paljon!
1 tykkäys