Asuntojen arvostustaso

Juuri näin. Voi varata maksutta tai usein edellytetään pientä varausmaksua. Peruessa varauksen sen saa kyllä takaisin.

Ihan järkevä markkinaliike kuitekin voisi olla se, että rakentamisen kallistuminen johtaisi siihen, että vanhojen talojen korjausvelka näkyisi paremmin hinnoissa. Ja se antaisi perusteet nimenomaan suuren korjausvelan asuntojen hintojen reippaammalle laskulle.

Mutta ehkä tuollaista järkiajattelua ei tulla markkinoilla näkemään. Kuten ei sellaistakaan, että esim. taloyhtiön omistamien asuin- ja liikehuoneistojen arvo heijastuisi jotenkin myytävien osakkeiden arvoon.

7 tykkäystä

Ajattelen asiaa vain siten, että asunnon ostohinnalla tulee olemaan enemmän ja enemmän merkitystä mikäli hintaero uudemmassa ja vanhemmassa huoneistossa kasvaisi liian suureksi. Varsinkin nyt, kun rahalla alkaa olemaan hinta on monella suuri kynnys lähteä ottamaan satoja tuhansia lisää lainaa heti kättelyssä. Toista tonnia neliölle vanhemman huoneiston isoon remppaan jossain vaiheessa ei välttämättä olekaan enää niin hintava vaihtoehto

Laitoin tuonne yläpuolelle tuon Hesarin jutun, joka periaatteessa noudattaa tätä kaavaa. Ihmiset ovat tulleet varovaiseksi uudistuotannon suhteen

6 tykkäystä

En itse nää tuota aivan noin yksinkertaistettuna valintana, valitaanko uudehko vailla huolta oleva tai välitöntä putkiremonttia odottava kohde. Näkisin sen ennemmin niin, että otetaan joko uusi tai alle 5v vanha kohde. Tai sitten lähivuosina alkava putkiremontti vs. kauempana tulevaisuudessa putkiremontoitava kohde, johon on varaa.

Sitten vähän yleisemmin. Suomessa on onneksi hyvä pankkisääntely näissä asuntolaina-asioissa ja vaikka se onkin hieman itse omilta jaloiltaan pohjalta ponnistavia syrjivä omarahoitusosuuksineen ja lainakattoineen, niin se kuitenkin toimii sille asetetuin tavoitteiden ainakin jotenkin. Omaksi asunnoksi tulevaan asuntoon vaikuttaa ennen kaikkea ostajan maksukyky. Ostaja tutkii ensin kolmesta pääkomponentista koko, sijainti ja hinta. Näistä valitaan hinnan lisäksi yksi. Hinta on asunnoissa kuitenkin aina se määräävä komponentti, johon muita ominaisuuksia koitetaan sitten sovittaa. Lainalupauksia pankeista haetaan, niin pankki katsoo tulotasojen mukaan paljonko sitä lainaa voi saada ja sen pohjalta aletaan katselemaan, mitä sitä voisi ostaa.

Ne kellä on täppää, ostaa sen mitä haluaa. Ne ketkä joutuu laskemaan siirtyy alemman hintapisteen asuntoihin ja ne kenellä on vähiten varoja, ostaa sen mitä saa. Näin ajattelisin, että omien kotien kaupassa, inflaatio/korot osuu eniten tuohon keskimääräistä kalliimpaan hintapisteeseen. Aiemmin nollakoroissa ajateltiin, että kyllä sitä 300kiloa voisi olla lainaa. Nyt korkojen nousun jälkeen katsotaan, että kyllä 200kiloa olisi jo aika paljon lainaa, jos korot edelleen nousee. Edelleen millin asunnot liikkuu samaan tapaan kuin aiemmin. Velkaa niihinkin otetaan, mutta korolla ei ole elämänlaatua mullistavaa merkitystä vaan se on enemmin pois varallisuuden kartuttamisesta. Yksi sadankilon lisälainaa tekee kuitenkin n. 300euroa pois nettotuloista kuukaudessa. Valtaosalle tuo on kohtuullinen raha.

Kuitenkin pääosa asunnoista, mitä julkisessa myynnissä on, on ihan hyvin pidettyjä asuntoja. Mediassa ehkä liikaa korostuu, että putkiremontti olisi jotenkin paha asia ja koko asunto ihan pilalla sen takia. Asunnot on vähän kuten ihmisiä - on elinkaarensa mukaisesti kalliit remontit joko tekemättä, osittain tehty ja kokonaan tehty tai sitten ne ovat ihan uusia. Kiinteistöissä ja talonyhtiöissä on hyvin pidettyjä tai loppuun ajettuja. Kaikissa taloissa on kuitenkin aina jotain pientä tai suurempaa tekemättä. Perinteisesti hinnoittelussahan ei ikinä huomioida suurta korjausvelkaa täysimääräisesti hinnassa. Tulevan putkiremontoimattoman asunnon hinta on usein 20-30% liian kallis vs. vastaava putkiremontoitu kämppä. Putket tehty 120keur, putket tekemättä 90keur. Siihen ku näppää 40-60keur putkia päälle, ni ollaan kalliimman puoleisessa. Uudistuotannossa taas ostajat maksavat mielestäni premiota siitä, ettei siinä lattiassa ole yhden yhtä naarmua. Itseäni taas harmittaa enemmän, jos uuteen lattiaan tai vaikka autoon tulee omasta toimestani pintanaarmu kuin jos se olisi siinä ollut jo ostaessa.

Kuluttajamarkkinassa ilmiö on käsittääkseni pätenyt, niin kauan kuin tilastollista dataa on. Ero ei ole merkittävästi kaventunut ikinä eri markkinatilanteissa vaan pyyntihinnat on aina olleet remontoimattomissa yläkanttiin versus remontoidut tai sitten remontoiduista ei ole uskallettu pyytää tarpeeksi kovaa hintaa, kun aletaan lähestymään liiaksi uuden hintaa, jossa siirrytään alkukategoriasta täysin toiseen.

Keskiluokka ja parempi keskiluokka vetää liinoja kiinni ja tämä jarruttaa koko myyntiketjua. Kauppojen hidastuminen taas aiheuttaa painetta laskea hintaa, että päästään elämässä eteenpäin. Se, että hinnat tulee kenttään -5-10%, ei oikeastaan ole kovin merkittävää omien kotien suhteen. Sitten maksetaan lainaa vähän lyhempään tai pidempään. Onko se laina 16 tai 18 vuotta, ei kovin monelle ole merkityksellistä.

Sijoitusasunnoissa taas homma on eri peli, kun sitä pelataan tuotoilla ja vaihtoehtoja on muitakin.

6 tykkäystä

Isoissa kaupungeissa hinnat on nousseet viime vuosina paljon. Isossa osassa maata hinnat on kuitenkin pysynyt pitkään paikoillaan tai jopa laskenut reilustikin. Jälkimmäisissä pankit on myös luotottanut ostoja nihkeästi ja asuntosijoittajien rooli on pieni. Itse veikkaan että jälkimmäisissä kohteissa tuskin nähdään dramaattista liikettä suuntaan tai toiseen jolloin tuo -3% voidaan saada aikaiseksi vaikka Helsingissä hinnat tulisikin alas -10%.

3 tykkäystä

Ruotsissa asuntojen hinnat hurjassa laskussa.

"VALUEGUARDIN tietojen mukaan kerrostaloasuntojen hinnat laskivat Ruotsissa lokakuussa 1,6 prosenttia ja omakotitalojen hinnat 3,8 prosenttia syyskuusta.

Vuotta aiempaan verrattuna kerrostaloasuntojen hinnat laskivat 7,9 prosenttia ja omakotitalojen 11,1 prosenttia.

Hinnat laskivat kaikilla maantieteellisillä alueilla."

9 tykkäystä

First world problems Helsinki.
700 000 euron kämppä ei mene kaupaksi kantakaupungissa :sob:

33 tykkäystä

Kannattaisikohan pistää vuokralle jompi kumpi asunto…

2 tykkäystä

Hmm.

Nyt ei tiedetä tarkkoja summia, mutta arvioidaan jutussa olevien tietojen pohjalta.

Ajatellaan, että naisella on vanhasta asunnosta velkaa 100.000 euroa ja uudesta asunnosta (bullet) 500.000 euroa. Yhteensä lainaa 600.000 euroa.

Jos vanhan asunnon laittaa vuokralle niin vuokratulot tuon kokoisesta asunnosta vastikkeen ja verojen jälkeen ehkä 1200 euroa.

Jutun nainen on jäämässä eläkkeelle ja tulotaso tipahtaa sen myötä radikaalisti. Voidaan vaikka ajatella, että eläke olisi nettona 2500 euroa.

Siitä voi sitten laskeskella, että miten 600.000 euron lainat (+ uuden asunnon vastike) käyttäytyy 3700 euron tuloilla :sunglasses:

2 tykkäystä

Varmaan vielä huonommin tuottaa jos ei vuokraa vaan säilyttää tyhjän panttina. HGI-keskustaan on tulossa vuokralle ihan varmasti porukkaa lyhyemmälläkin vuokrasuhteella asuntoon. Tietysti vuokralaisriski on aina olemassa, mutta kyllä esim. tuollaisen velan kanssa on mielestäni tyhmää tyhjänpanttina pitää asuntoaan yhtään kk.

Ehkä sen kanssa pystyisi jonkin aikaa elämään. Jos velkaa olisi 600k ja korko 3% niin 18000€ vuodessa korkoihin= 1500€. Lainanlyhennykset pystyisi sopimaan ja ottamaan vaikka lyhennysvapaata. Tuohon päälle uuden kämpän vastike. Kyllä sillä 3700€ netolla tuosta pitäisi selvitä ilman sen ihmeempää tuskaa.

1 tykkäys

Laittaisi tosiaan kämpän vuokralle ja uuden lainan lyhennysvapaalle. Siinä se.

Juuh jäi tuon jutun lukeminen kesken ärsytyksen vuoksi. Asunnon arvo on about se, mitä joku on siitä valmis maksamaan. Alentakaa hintapyyntöä rouva hyvä.

12 tykkäystä

Tämä oli mielenkiintoista. Onko näitä Black week -tarjouksia ollut aiempinakin vuosina vai onko kyse asuntomarkkinoiden hankalasta tilanteesta?

Olen itse pistänyt merkille, että ainakin joidenkin asuntosijoittamiseen erikoistuneiden toimijoiden markkinointi on terästäytynyt ja erilaisia ostohoukuttimia on jo tullut tarjolle. Myös Twitterissä seuraamieni asuntomyyjien kommenteista huomaa, että kauppa käy verkkaisesti, mutta alennuksista ja hintatasosta puhutaan luonnollisesti aika vähän, eikä alan ihmiset varmastikaan halua ehdoin tahdoin maalata kuvaa hintapaineesta.

Onko muut huomanneet selkeitä alennuskampanjoita (käytetyt/uudiskohteet) tai onko jo arjen kokemusta tinkimisestä?

7 tykkäystä

Omalla seurantalistalla (tre) kaksiot lähellä samoja hintoja kuin aikaisemminkin, mutta myyntiajat pidempiä ja osa laitettu ilmoituksen vanhenemisen jälkeen uudelleen samalla hinnalla. Kai sitä täytyy rohkeasti ruveta vaan pilkkimään, että laskisiko hinta e.m. mainituissa kohteissa kysymällä.

1 tykkäys

On ollut ainakin pariin vuoteen, mutta nyt mutu tuntumalla enemmän black week tarjontaa ja “alennukset” yksittäisissä kohteissa prosenteissa 5-10% luokkaa, voi tehdä löytöjäkin, jos on jokin uudiskohde ollut kiikarissa

4 tykkäystä

Näinhän se on. Kyseiseen kämppään kantaa ottamatta silti täytyy todeta, että maksuvalmius voi muuttua markkinoilla hyvinkin nopeasti. Kahden asunnon loukkua ei kannata pelätä, mutta sitä kannattaa pelätä, ettei selviäisi asian niin vaatiessa pitkäaikaisesta kahden asunnon omistamisesta tai pyyntihinnan reippaasta laskusta.

Ja kun talous ei ole liian tiukoilla, niin aina ei myöskään kannata tyytyä sen hetken markkinahintaan. Hyvänä esimerkkinä syksy 2008 ja koronakevään alkuvaiheet. Etenkin ensiksi mainitun kohdalla saattoi olla niin, että vaikka olisit lätkäissyt asunnolle 20 %:n pienemmän hintapyynnin kuin millä naapurisi hieman aiemmin vastaavan kämppänsä myi, kauppa ei käynyt. Ja sitten jo syksyllä 2009 ostajia riitti jonoksi asti ja tarjouksia tehtiin yli hintapyynnön.

10 tykkäystä

Tuli vastaan mielenkiintoinen kohde heti keskustan laidalta yhdeltä kaupungin parhaimmalta alueelta. Vuokratuotto ~4% ilman että remonttitarvetta tai arvonnousun huomioimista.

Pelkän vuokratuoton puolesta ei ole erityisen houkutteleva, mutta ko. alueen hintataso on noussut melko lineaarisesti 4-5% tahtia aina vuodesta 2010 asti. Alue on myös muuten miellyttävä ja voisin kuvitella itsekkin asuvani siellä.

Nyt on haastavaa arvioida tulevien vuosien suuntaa ja kristallipallosta riippuen koko sijoituscase menee helposti päälaelleen. Mikäli laskettaisiin pari seuraavaa vuotta ja sen jälkeen palataan takaisin tuolle trendille, niin näkisin tämän kannattavana hankintana. Oletetaan että tuo vuokratuotto saadaan säilytettyä siirtämällä kohonneet kustannukset vuokraan parille seuraavalle vuodelle.

Arvonnousu potentiaali on niin suuri, että se nostaa tuotto odotuksen 7-8% välille, mikäli palataan historialliseen kehitykseen. Jos asuntojen hinnat jatkavat alaspäin pidempään, niin tuotot jäävät tasolle joka on saavutettavissa makuuttamalla rahoja säästötilillä. Kyllä nyt on vaikeaa tehdä isoja liikkeitä… Toisaalta inflaatio nostaa rakentamisen hintoja ja uusien projektien aloittamiset vähenee, niin luulisi asuntojen olevan hyvä suoja tällaisessa ympäristössä, onhan ihmisten kuitenkin jossain asuttava.

1 tykkäys

Meidän lähellä ei ole paljoa isompia asuntoja ja kun on ollut ovat liikkuneet aika nopeasti. Yksi todella kallis on ollut myynnissä kesästä asti - mutta se on kallis ja sähkölämmitteinen. Nyt kuitenkin toinen on ollut myynnissä jo jonkun aikaa ja ainakin pyynti on ~20% alempi kuin olisi ollut vuosi sitten. Ei nyt toki sopisi sijoittamiseen, mutta aika jumissa lienee markkinat.

SKVL nostaa oleellisia pointteja asuntojen hintatilastoinnista:

" SKVL soisi, että asuntokaupasta puhuttaisiin realistisesti. Lukujakin pitäisi vertailla pitkällä aikavälillä."

"SKVL eli Suomen Kiinteistövälittäjät katsoo, että olosuhteisiin nähden asuntomarkkina pyörii normaalisti. Kauppamäärät ja hinnat ovat ennustetusti laskeneet koronaa edeltävälle tasolle.

“Tilastot eivät kerro todellista tilannetta hintakehityksestä. Kun kalliimpien asuntojen kauppoja on vähemmän, niin keskihinnat laskevat, korostaa SKVL.”

Otetaan simppeli esimerkki:

Ensimmäisenä vuonna joltain alueelta myydään yksi asunto:

  1. Vanha kaksio ok sijainnilla: 3 000€/m2
    Vuoden keskihinta: 3 000€/m2

Samalta alueelta myydään toisena vuonna kaksi asuntoa:

  1. Uusi yksiö hyvällä sijainnilla: 6 000€/m2
  2. Sama vanha kaksio kuin viime vuonna ok sijainnilla: 3 000€/m2
    Vuoden keskihinta 4 500€/m2

Kolmantena vuonna samalta alueelta myydään taas yksi asunto:

  1. Sama vanha kaksio ok sijainnilla: 3 000€/m2
    Vuoden keskihinta 3 000€/m2

PANIC PANIC, asuntojen hinnat laskeneet vuodessa 33% ja kauppamäärät 50%! Vale, emävale, tilasto :slight_smile:

En siis yritä tässä sanoa etteikö asuntomarkkinat olisi hiljentyneet, todellakin ovat, mutta edelleen tavaraa liikkuu eikä romahdusta ole minun nähdäkseni ilmassa. Ostohousuja jalkaan vain :slight_smile:

11 tykkäystä

Pitäisikö tuon lohduttaa sitä arvokkaamman kämpän omistajaa, jonka pirtin ostajalle on entistä pienempi ostajakunta tarjolla?

Onhan tässäkin ketjussa ollut juttua, että edullisemmat asunnot tekevät paremmin kauppansa. Hyvin ymmärrettävää sinänsä

3 tykkäystä