Asuntojen arvostustaso

Asuntosijoittaminen
755

Jos pääsee tosiaan lyhennyksen ja koron kanssa alle vuokran, niin sitten kannattaa omistaa :+1:. Eli riippuu kohteesta. Mutta monissa tapauksissa vastike ja korkokulu asunnon koko hinnalle laskettuna ovat lähellä samaa, kuin vuokrauksen kustannus.

Markkina hakee nyt jonkin aikaa suuntaa. Varmaankin asuntojen hinnat joustavat hieman, mutta kun uusia ei rakenneta, niin silloin myös vuokrat alkavat muuttovoittopaikkakunnilla lopulta nousta kohti sitä tasoa, jolla uusien rakentaminen ja rahoittaminen on kannattavaa.

4 tykkäystä
756

Asuntomessualueen asunnot eivät mene kaupaksi, ja kaupunki joutunut ostamaan lähes kaikki yhden kerrostalon asunnot. Samanaikaisesti maininta, että rakentaminen kallistunut lähes 30 %.

Tulee muutamia mahdollisia skenaarioita mieleen:

  1. Uudisrakentaminen loppuu hetkeksi lähes kokonaan, kun ihmisillä on matalampi maksukyky ja -halu, mutta rakentaminen on kalliimpaa ja katetta ei saa ilman hintojen nostoa. Odotellaan siis palkkojen nousua pari vuotta paikkaamaan inflaation jättämää aukkoa, joka lopulta nostaa myös vanhojen asuntojen hintoja.
  2. Rakentamisen hinta tulee alaspäin, jolloin uusia kohteita on mahdollista tehdä kannattavasti (tähän en usko itse).
  3. Ihmiset tyytyvät asumaan pienemmissä ja edullisemmissa asunnoissa, siinä missä aiemmin olisi ostettu neliö niin ostetaankin kolmio.
9 tykkäystä
757

Jotain tämän tapaista odottelen itsekin. En ala arvailemaan, että mitä asuntojen hinnat tekevät lyhyellä välillä, kun asuntokauppa on jäässä. En myöskään arvaile, että miten asuntojen reaalihinnat ovat vaikka 2027 vs 2020, mutta jos “korkea” korkotaso ei jää pysyväksi, niin riippumatta siitä, että tuleeko se alas vuoden vai kolmen päästä ja riippumatta siitä, että riittääkö palkankorotukset ylläpitämään ostovoimaa vai ei, niin voisi nähdä nimellishintojen olevan ylempänä muutaman vuoden päästä. Sillä välillä varmasti asuntojen välittäminen ja rakentaminen eivät ole kovin hyvässä jamassa.

2 tykkäystä
758

Suomen Vuokranantajilla on Vuokrapuntari, jolla saat haarukoitua asunnon arvon, vuokratason ja myyntiajan. Hyvät uutiset loppui tähän. Näyttäisi siltä, että se ottaa datan samasta lähteestä, mistä esim. Etuovi ja Oikotie (tai suoraan noista paikoista) ja hyvin köyhällä tekoälyllä saattaa hieman muokata lopputulosta.

Jos esim. taloyhtiöstä olisi edellisen kerran myyty asunto vuosi sitten (nollakorkoaikaan) hintaan 100k€ ja myyntiaika 10 päivää, epäilen että Vuokrapuntari tarjoaa arvoksi vähän päälle 100k€ ja arvioitu myyntiaika n. 10 päivää. Tämä arvio perustuu kahteen eri hakuuni (otoskoko pieni), joten voin olla väärässäkin.

2 tykkäystä
759

Tuosta itseasiassa tulikin ajatus, että voihan arvioidusta vuokrasta lähteä tekemään käänteistä arvonmääritystä :slight_smile: Eli laskee paljonko nettovuokratuotto vuodessa, asettaa tuottovaateen → Päädyt NPV ilman CAPEXia. Siitä sitten diskontatut isoimmat rempat pois niin pitäisi päästä haarukalle ainakin fair valueen? Pitääpä ehkä harrastuksen vuoksi kokeilla omalla asunnolla, koska sen käypä arvo on mulla aika hyvin tiedossa.

2 tykkäystä
760

Itse olen käyttänyt hinnan haarukointiin. Asunnon hinta-arvio ymmärtääseni tämä poimii tiedot kiinteistövälittäjien hintatieto palvelusta. Eli toisin kuin vuokrapuntari täällä on todelliset kauppahinnat.
Tein joskus vertailua tuon ja pyyntien välillä keskiarvona hintaero oli 5% eli toisinsanoen yleinen tinkivara.

Blokin hinta-arvio toimii tietysti sitä paremmin mitä likvidimmä alueella tekee hakuja.

Yksi mistä voi myös poimia hintatietoa on Asuntojen.hintatiedot.fi
Tuolta voi hakea tietoa postinumerotarkkuudella. Tilastot näkyvät vuoden taaksepäin.

3 tykkäystä
761

Olen pitänyt oman asuntoni fair valuena tuota Blokin arviohaarukan alalaitaa, koska se tuntuu hyvin täsmäävän omaan “hiha-arvioon”. Ainakin mahdollisesti lähiaikoina tiedossa olevaa hissiremppaa suoraan mallista pullahtava keskihinta ei tunnu huomioivan :smiley:

762

Asuntojen hinnat heiluu. Kun on halua pysyä paikoillaan yli viisi vuotta ja pitkä korko+kestävä vastike on alle vuokran, niin miksi ei ostaisi.

Kannattavinta on asua omassa siellä, missä laskennallinen vuokratuotto on parasta.

763

Itse näen että

  • vanhemmat kerrostalosijoitusasunnot laskevat hinnaltaan. Sijoitusskene on hieman jäissä, kun asuntojen hinnat vielä asettuvat uuteen korkomaailmaan. Uskoisin että neutraali taso löytyy pisteestä, jossa asunto saadaan kassavirtapositiiviseksi riittävällä vivulla, eli kun asuntojen hinnat/korot laskevat riittävästi.

  • uudehkot perheasunnot säilyttävät hintansa kohtalaisesti, sillä niiden kysyntä ei ole yhtä tiukasti sidoksissa talous- ja korkomaailmaan vaan enemmänkin ihmisten tarpeisiin ja haaveisiin. Tätä tukee myös uusien asuntojen heikentynyt rakennuttaminen, jolloin tarjonnassa syntyy pullonkauloja.

12 tykkäystä
764

Onko? Laskennallinen vuokratuotto on usein paras sellaisilla alueilla missä ei missään tapauksessa haluaisi asua.

8 tykkäystä
765

Aina voi asua vuokralla ja välttää rahan sitoutumista tuottamattomiin rakenteisiin.

766

Makuja on monia. Omasta mielestä paras kombo on valita mukavin asuinalue ja tinkiä neliöistä. Jopa siis monen mielestä äärimmäisyyteen asti, kuten kaksi hyvätuloista yksiössä (ilman lapsia). Asia erikseen sitten haja-asutusalueet.

2 tykkäystä
767

Alkuun suuri kiitos foorumille! Olen seuraillut keskusteluja kolmisen vuotta ja oppinut paljon. Asuntojen arvostustasoihin liittyen kyselisin onko joku tutkinut miten perustoimeentulotuki vaikuttaa hintoihin (tai onko jollain tietoa tällaisista tutkimuksista). Asumistuen vaikutuksestahan on puhuttu paljon, mutta perustoimeentulotuen osalta en ole keskusteluihin törmännyt. Kaivelin hieman tilastoja Helsingin osalta ja yllätyin. Käytän alla vuoden 2019 lukuja, jotta pandemian vaikutus ei pääse sotkemaan.

Vuonna 2019 perustoimeentulotukea sai Helsingissä Kelan mukaan 24 540 yksin asuvaa ihmistä. Lähde

Jonkin verran perustoimeentulotuen asiakkaista toki varmasti asuu omistusasunnossakin, mutta lienee aika turvallista olettaa, että valtaosa on vuokralla asuvia. Perustan tämän siihen, että yleisen asumistuen saajistakin 94 % asuu vuokralla ja perustoimeentulotuen saajilla taloudellinen tilanne lienee keskimäärin tätä heikompi. (Lähde: dia 27)

Helsingin kaupungin mukaan yksin asui vuoden 2019 lopussa noin joka neljäs helsinkiläinen, eli luokkaa 163 000 henkilöä. (Lähde) Yksinasuvista helsinkiläisistä vuokra-asujia oli 58 % (Lähde), mikä tarkoittaa noin 94 500 henkilöä.

Edellisistä seuraa, että luokkaa 26 % yksin vuokralla asuvista helsinkiläisistä sai vuonna 2019 vähintään jossain vaiheessa vuotta perustoimeentulotukea. Käytännössä voidaan siis sanoa, että Helsingissä enemmän kuin joka neljännessä pienessä vuokra-asunnossa vuokranmaksun takaa käytännössä Kela vähintäänkin asettamaansa rajaan, eli 694 e/kk asti (vuonna 2022). (Lähde)

Kysymys kuuluu: vaikka perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen määrä periaatteessa seuraa kunnan yleistä vuokratasoa eikä toisinpäin, niin eikö näin suuri määrä Kelan perustoimeentulotukeen nojaavia vuokra-asujia jo toisaalta määritä osaltaan pienten asuntojen minimihintatasoa Helsingissä? Asumistukien määrästä riippumatta. Eli ajatusleikkinä: mikäli perustoimeentulotuki yhtäkkiä lakkaisi kokonaan olemasta, voisi vuokratasojen olettaa tippuvan Helsingissä. (Huom: en esitä että näin pitäisi tehdä. Yritän vain hahmottaa kyseisen tuen vaikutusta asuntojen hintoihin.)

Ja jatketaan pohdintaa vielä hieman ensiasunnon ostajan näkökulmasta. Jos tuosta 694 euron vuokrasta vähennetään vaikka 100 e/kk hoitovastiketta ja 44 e/kk muita menoja, jää asunnon omistajan vuokratuotoksi vuodessa 6600 euroa. Mikäli vuokranantaja haluaa edellä mainittujen kulujen jälkeen 4 % vuotuisen tuoton velattomalle asunnolleen, niin tällöin vuokranantaja olisi valmis maksamaan pienestä yksiöstä Helsingissä 165 000 euroa. (4 % vastaa ymmärtääkseni suuruusluokaltaan viime vuosikymmenten ”perinteistä” tuottoa asunnoille, asettuen osakkeiden ja valtion velkakirjojen tarjoaman tuoton väliin.) Tätä edullisemmin Oikotiellä näyttäisi olevan Helsingin osalta saatavilla lähinnä joitain putkiremontti-ikäisiä kohteita, eli omien havaintojeni mukaan Helsingin pienten asuntojen minimihinta-taso asettuu juurikin näille hehtaareille omalla tontilla sijaitsevien asuntojen osalta.

Jos ensiasunnon ostaja olisi jollain keinolla onnistunut säästämään vastaavasta 165 000 euroa maksavasta asunnosta 10 % omarahoitusosuuden ja tarvitsisi näin ollen 148 500 euroa lainaa, tarkoittaisi tämä 20 vuoden laina-ajalla ja 6 % stressitestikorolla OP:n lainalaskurin mukaan 1064 euron kuukausierää. Jos vielä oletetaan, että lainanhoitokulut saisivat viedä korkeintaan 40 % nettotuloista, tulisi nettotulojen olla 2660 e/kk, mikä Helsingin veroprosenteilla tarkoittaisi Vero.fi -sivuston verolaskurin mukaan, että bruttotulojen tulisi olla luokkaa 3700 e/kk, jotta yksin asuva voisi ostaa itselleen samanlaisen asunnon, kuin missä perustoimeentulotuella elävä asuu vuokralla. Toki elintaso näillä tuloilla olisi muilta osin perustoimeentulotukea korkeampi ja vastaavassa asunnossa vuokralaisena eläen jäisi jo pienemmilläkin tuloilla mukavasti rahaa käyttöön. Pointtina vain se, että asunnon ostoa varten vaadittaisiin edellisillä kriteereillä kuitenkin jo varsin hyvä tulotaso.

Eli: mitä olen laskenut/ymmärtänyt väärin? Onko 26 %:n osuus vuokralaisista jo vuokra- ja hintatasoa määrittävä tekijä? Tai vaihtoehtoisesti: miksi mediassa puhutaan vain Kelan asumistuen vaikutuksesta asuntojen hintoihin, mutta ei lainkaan perustoimeentulotuen merkityksestä?

Muiden suurten kaupunkien osalta en ole vielä ehtinyt asiaa kaivella, mutta jos joltain löytyy tietoa, niin toki mielellään kuulen onko kyseessä vain Helsingin ilmiö, vai onko perustoimeentulotukea saavien osuus pienten asuntojen vuokralaisista näin suuri muissakin suurissa kaupungeissa.

Ja pahoittelut, jos asia on jo puitu aiemmin ketjussa tai olen sekoillut laskelmissani.

23 tykkäystä
768

Perustoimeentuloa saadakseen on kaikki omaisuus myytävä kohtuullisessa ajassa, joten käytännössä omistusasujia ei noihin kuulu kuin korkeintaan tilapäisesti. Tuolloinkin myynnistä ylijäävät rahat vähentävät toimeentulotukea sen riittävyyden laskennallisen ajan. Asumistuen saajissa voi hyvinkin olla omistusasujia, sitähän saa hoito- ja pääomavastikeeseen, muttei lainan lyheynnyksiin.

769

Omistusasunto jossa itse asuu on ymmärtääkseni rajattu tuon omaisuuden myyntivelvoitteen ulkopuolelle perustoimeentulotuessa (ainakin tämän Ylen jutun mukaan). Mutta omistusasunnossa asumiskulut lienevät niin pienet (kun lainanlyhennyksiä ja remontteja ei huomioida), että perustoimeentulotuen saaminen harvinaisempaa ja täten omistusasujien osuus perustoimeentulotuen saajista lienee aika pieni.

6 tykkäystä
770

Kyllä näin voi sanoa, että Kelan minimituki osaltaan määrittää minimivuokratasoa. Toki opiskelijat ovat tätäkin heikommassa asemassa tai siis heillä on vähemmän ostovoimaa. Opiskelijoiden keskuudessa kimppakämpät ja solut ovat hyvä vaihtoehto.

Pidemmällä juoksulla asumistuen asteittainen vähentäminen tervehdyttäisi asuntomarkkinoita. Vähintään iso osa asuntosijoittajista on samaa mieltä, että asumistuen saajien runsas määrä vain sekoittaa asuntomarkkinoita.

Muuten oikein, mutta ASP-säästäjältä vaaditaan vähemmän omaa rahaa ja laina-aika voi myös 20-30 vuotta

Asumistuki kaiketi lasketaan osaksi perustoimeentulotukea, joten usein kai niistä puhutaan ikäänkuin samana asiana.

Osa sijoittajista tyytyy myös 3% tuottoon, joskin paremmilla alueilla. Lisäksi kaikki remontit pitää laskea mukaan sekä myös mahdollisen vuokratontin merkitys käyvälle markkinahinnalle.

Kokonaisuutena asumistuki tai perustoimeentulotuki muodostaa perälaudan asuntojen hinnoille. Jos tukia korotetaan ja asunnon hoito- ja muut kustannukset eivät nouse samassa suhteessa, voi olettaa markkinahintojen nousevan.

2 tykkäystä
771

Totta

Toki näin.

Onko näin? Itse olen ymmärtänyt, että julkinen keskustelu koskisi ainoastaan Kelan myöntämää Yleistä (ja Eläkkeensaajan?) asumistukea. Se/ne kun haetaan ja niiden määrä lasketaan kyllä mielestäni erikseen perustoimeentulotuesta. Mikäli Yleistä/Eläkkeensaajan asumistukea pienennettäisiin, kasvaisi ymmärtääkseni perustoimeentulotuen määrä samalla euromäärällä (kuin mitä asumistukea on laskettu) kaikilla niillä, jotka jo nykyisellä asumistuen tasolla saavat asumistuen lisäksi perustoimeentulotukea. Näin siksi, koska perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus, jonka minimitaso on taattu. Eli heidän kannaltaan (aiemmin esittämäni 26 % Helsingin yksin asuvista vuokralaisista) tilanne olisi Yleisen/Eläkkeensaajan asumistuen tason alentamisen jälkeen +/- 0. Lisäksi todennäköisesti osalle niistä ihmisistä, jotka nykyisin saavat Yleistä/Eläkkeensaajan asumistukea, mutta eivät tällä hetkellä perustoimeentulotukea, muodostuisi oikeus perustoimeentulotukeen.

Mutta tietysti mikäli asumistuen tason alentamisen yhteydessä oikeasti puhutaan myös perustoimeentulotuen tason alentamisesta, niin sitten tällä olisi selkeästi enemmän vaikutusta asuntomarkkinoihin. En vain ole itse huomannut missään asumistukikeskusteluissa/uutisissa mainintaa perustoimeentulotukeen liittyen.

Joo, toki näin. Hinnanmuodostus tai vuokratuoton laskeminen ei ole niin suoraviivaista, kuin esimerkinomaisesti esitin.

Näinpä. Eli voisiko silloin heittää veikkauksen, että mikäli perustoimeentulotuen tasoon ei kosketa (ehkä olen tässä väärässä?), niin silloin Yleisen/Eläkkeensaajan asumistuen tason pienentämisen vaikutus vuokrien suuruuteen jäisi ainakin Helsingin osalta jossain määrin marginaaliseksi, koska perälautana säilyisi edelleen perustoimeentulotuen takaama 694 e/kk, jota siis edellä esittämäni mukaan saa jo nyt joka neljäs Helsingissä yksin asuva vuokralainen?

Edit: Toki Yleisen/Eläkkeensaajan asumistuen lasku voisi perustoimeentulotuesta riippumatta laskea hieman vuokratasoa, mikä saisi sitten sitä kautta tuon Kelan perustoimeentulotuessa määrittelemän kohtuullisen vuokran 694 e/kk laskemaan pienemmäksi. Mutta joka tapauksessa nimenomaan tuon perustoimeentulotuessa määritellyn summan pitäisi nähdäkseni laskea, jotta saataisiin aidosti suurempi vaikutus Helsingin pienten asuntojen asuntomarkkinoihin.

1 tykkäys
772

Jatketaan nyt vielä tästä perustoimeentulotuen vaikutuksesta yhden viestin verran, kun tuli aihe aloitettua ja asiaa hieman lisää kaiveltua. Tajusin laskeneeni nuo aiemmat Helsingin luvut vaikeamman kautta. Helpommalla pääsee kiinni kaikkiin Suomen kuntiin tämän Tilastokeskuksen tietokannan ja edellä linkatun Kelan tilaston avulla. Näiden avulla kun lasketaan muutaman suurimman kaupungin prosenttiosuudet asiaan liittyen, eli kuinka monta prosenttia yksin vuokralla asuvista henkilöistä sai vuonna 2019 perustoimeentulotukea, niin tilanne näyttää suunnilleen seuraavalta:

Helsinki: 26,42 %

Espoo: 29,71 %

Vantaa: 35,62 %

Tampere: 29,40 %

Turku: 22,97 %

Oulu: 26,42 %

Omaan silmään varsin korkeita prosenttiosuuksia, jos yhteiskunnan viimesijaiseen tukimuotoon joutuu turvautumaan suurissa kaupungeissa noin neljäsosa ja Vantaalla jopa yli kolmasosa yksin vuokralla asuvista henkilöistä. Ja näiden ihmisten kohdalla asumistukien (yleinen asumistuki / eläkkeensaajan asumistuki) muutos ei siis vaikuttaisi saatujen tukien kokonaismäärään suoraan mitenkään, koska asumistuen pienentyessä perustoimeentulotuen osuus kasvaa vastaavalla summalla. Heillä jää joka tapauksessa asumiskulujen (ja muutamien muiden erikseen korvattavien menojen, kuten lääkkeet) jälkeen käyttöön valtakunnallisesti määritelty minimisumma rahaa, eli 555,11 euroa kuukaudessa (vuonna 2023).

Mutta sitten löysin myös kaipaamani Valtioneuvoston kanslian julkaiseman tutkimuksen, jossa perustoimeentulotuen vaikutusta asuntomarkkinoihin oli arvioitu.

Tuolta voisi poimia useitakin kohtia, mutta yritän pitää tämän jollain tavoin tiiviinä, joten hyppään johtopäätöksiin, joista muutama poiminta.

Toimeentulotuen kuntakohtaiset asumismenonormit eivät näytä muodostavan alarajaa vuokrille. Noin puolilla toimeentulotuen saajista vuokra alittaa normin. Koko maata tarkasteltaessa normien kohdalla ei ole merkittävästi ylimääräistä massaa vuokrajakaumissa eikä normien lähistöllä ei ole ylihintaisia asuntoja. Tämä viittaa siihen, että asumismenonormit eivät ole merkittävä tekijä tuensaajien vuokrien määräytymisessä.

Helsingin vapaarahoitteisia vuokramarkkinoita tarkasteltaessa on kuitenkin viitteitä siitä, että normit voivat vaikuttaa vuokrajakaumiin. Toisaalta vuokratason ja asuntojen ominaisuuksien tarkastelu viittaa siihen, että normi vaikuttaa tuensaajien asumisvalintoihin eikä siis välttämättä aiheuta sitä, että tuensaajat maksavat tuen seurauksena korkeampaa vuokraa ominaisuuksiltaan vakioidusta asunnosta.

Huomatkaa, että muita suuria kaupunkeja ei oltu käsitelty tutkimuksessa erikseen.

Suurissa kaupungeissa vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla asumismenojen perusteella maksetun toimeentulotuen osuus vuokrasummasta on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa.

Tämä viimeinen kertoo mielestäni yhdestä tutkimuksen selkeästä puutteesta. Tutkimus ei tarkastele erikseen vuokrasummaa eri kokoisille asuntokunnille, vaan niputtaa tässä kohtaa kaikki vuokraa maksavat asuntokunnat yhteen ryhmään. Johtopäätöksissä ei myöskään muuten oteta erikseen kantaa pieniin asuntoihin/asuntokuntiin. Tällöin ei päästä kiinni siihen, mikä on tuen vaikutus yksin asuvien (eli pienimpien asuntojen) osalta. Kuitenkin toisessa kohtaa tutkimusta oli käsitelty yhden henkilön talouksia erikseen. Miksi näin?

Oman järkeni mukaan yllä laskemillani prosenttiosuuksilla pienten asuntojen kohdalla perustoimeentulotuen vaikutus vuokrasummiin täytyy olla korkeampi kuin muutaman prosentin luokkaa, vaikka tätä miten päin kääntelisi ja huomioisi lisäksi, että perustoimeentulotuen saajat keskittyvät varmaankin edullisemmille asuinalueille. Toki jos euromääräinen perustoimeentulotuki erotetaan muista maksetuista tuista ja perustoimeentulotuesta erotellaan tutkimusmielessä vielä “asumisen osuus” erilleen, niin osuus kokonaisvuokrasummasta saadaan varmasti näyttämään pieneltä. Mutta tämä ei nähdäkseni poista sitä, etteikö vaikutus asuntomarkkinoihin voisi olla merkittävä. Tulojen (tässä tapauksessa tukien) tippuessa vaikka vain sadalla eurolla 555 eurosta 455 euroon, aika moni ihminen varmaan kuitenkin mieluummin vaihtaisi hieman edullisempaan asuntoon, kuin puolittaisi 200 euron ruokabudjettinsa.

Toimeentulotuensaajien muuttoalttius kasvaa asumismenojen ollessa normia korkeammat. Yhteys voi johtua normiin liittyvästä ohjaus- tai kannustinvaikutuksesta. Pelkkää yleistä asumistukea saavia kotitalouksia tarkasteltaessa ei havaita vastaavaa yhteyttä muuttoalttiuden ja toimeentulotuen asumismenonormin välillä. Normin ylittävillä kotitalouksilla muutto tapahtuu keskimäärin aiempaa asuntoa hieman pienempiin ja edullisempiin asuntoihin.

Eli toisin sanottuna: siinä vaiheessa kun yhteiskunnan minimituki ei enää kata vuokraa, vaan joudutaan leikkaamaan tuosta omasta 555 euron kuukausibudjetista, hakeudutaan edullisempaan asuntoon. Loogista. Mutta tulisiko tällöin tehdä (toisin kuin tutkimuksessa) johtopäätös, että perustoimeentulotuki kuitenkin vaikuttaa vuokramarkkinoihin ja tätä kautta asuntojen hintoihin erityisesti pienten asuntojen kohdalla, jos yksin asuvista vuokra-asukkaista kerran yli neljäsosa saa suurissa kaupungeissa perustoimeentulotukea?

En tiedä. Kyse on kohtuullisen monimutkaisesta kokonaisuudesta ja ymmärrän myös sosiaalisen näkökulman, eikä tästä siksi tule tehdä johtopäätöstä, että ajaisin tällä tekstillä tukien leikkaamisia. Kiinnostaa vain edelleen perustoimeentulotuen vaikutus asuntojen hintoihin ja se, miksi tästä ei käydä julkista keskustelua toisin kuin muista asumistuista. Ehkä juuri tuo sosiaalinen ulottuvuus ja toisaalta tukijärjestelmän monimutkaisuus (vaikea ymmärrettävyys) tekee tästä niin vaikean keskusteltavan. Mutta ehkä en tule tästä enää sen viisaammaksi, joten siirryn pääsiäisen viettoon ja toivotan kaikille foorumilaisille iloista pääsiäistä!

17 tykkäystä
773

“Sadun kuusi vuotta vanha maaseudulla sijaitseva omakotitalo on ollut myynnissä jo yli kahden vuoden ajan.”

Katsaus Etuoven ilmoitukseen tosin kertoo, että asunto oli kuusi vuotta vanha silloin kaksi vuotta sitten. Valmistumisvuosi on siis 2015.

Lähikauppa sijaitsee reilu 17 kilometrin päässä, ja sekin on K-Market. Sama etäisyys on myös esim. kouluun ja päiväkotiin.

Hintapyyntöä komeudella on 235 000 euroa. Se on siis Etuovesta löytyvistä Pieksämäen 159 asunnosta 10. kallein.

"Viime keväänä aloittanut toinen välittäjä löysi talolle katsojia ja talosta tehtiin tarjouskin, joka kuitenkin valitettavasti alitti Sadun toiveet.

– Hinta on aika kohdillaan, mitä välittäjän kanssa olen siitä jutellut. Ja kun olen ihan mielenkiinnosta kokeillut hintalaskureita, niin arvio on ollut jopa korkeampi, Satu sanoo."

Asunto on ollut siis kaksi vuotta myynnissä, sinä aikana korkoympäristö on muuttunut totaalisesti ja esim. sähkölämmitys heijastuu myyntihintoihin aivan eri tavalla kuin alkuvuodesta 2021. Syksyn jälkeen asunnossa ei ole käynyt yhtään kiinnostunutta ostajaa, eikä tarjouskaupan kokeileminenkaan herättänyt kiinnostusta. Mutta hinta on kuulemma silti kohdallaan.

Kuvaava esimerkki siitä, miksi kaupankäynti on jumissa.

47 tykkäystä
774

Eikös tuo ole vain laajennettu rintsikka ja kaukana valmistusvuodeltaan väitetystä vuodesta 2015?

22 tykkäystä