Asuntojen arvostustaso

Väitän että inflaatio-odotukset ovat jo karanneet ja fundamentaalisesti on vaikea nähdä keskipitkällä aikavälilläkään paluuta normaaliin, koska globalisaation tuomat skaalahyödyt ovat ja ottavat edelleen aktiivisesti takapakkia. EU:n tapauksessa yhtä halpaa energiaa, jota kyettiin putkia pitkin tuomaan tuomaan Venäjän kautta, tuskin tullaan samaan vuosikymmeniin korvaavista lähteistä, ja energian hinnan alhaalla pitäminen vaatii jatkuvia tukitoimia koko Euroopan tasolla, mikä on myös loppupelissä inflatoorista ongelman lykkäämistä ja antaa kuluttajien kuluttaa edelliseen malliin. Tämä olisi syvempikin keskustelu, mutta pointtini on, että ne tekijät, jotka mahdollistivat nollakorkoajan, ei enää ole olemassa siinä laajuudessaan jotta nollakorkoja olisi enää mahdollista ylläpitää ilman merkittävää inflaatiota.

Uusi normaali vaatii korkeampaa korkotasoa pidemmän aikaa, kunnes skaalaetuja tuottavuuden parantamiseksi saadaan taas aikaan. Itsellä ei ole näkemystä mistä se syntyisi ja nytkin ns. entistä elintasoa pidetään nousevin määrin velkarahalla, vaikka tuottavuus ja kasvua ei ole. Mm. Saksassa on lähes täystyöllisyys ja silti eletään stagflaatiossa taantuman vasta ”virallisesti” näyttäessä ensimmäiset merkkinsä. Varmaan on, että se ei ole vain parin vuoden asia.

Joko elintason lasku hyväksytään, tai korkeampi inflaatio ja korot jäävät Eurooppaan pidemmäksi aikaa. En usko ensimmäisen toteutuvan kuin pakon edessä ja hitaasti, koska se on ihmisluonto. Rahaa on vielä kierrossa yksinkertaisesti liikaa ja EKP tietää, ettei se voi nostaa korkoja kerralla liikaa tuhoamatta koko rahajärjestelmää. Tämänkin takia uskon että prosessi inflaation taltuttamiseksi on hidas.

Ja kysymys ei ole siitä uskonko tilanteen pahentuvan, vaan siitä että vaikka inflaatio olisi huomenaamulla 0 %, niin viimeisen 1–2 vuoden hinnannousut ovat vieneet kuluttajilta, asunnon ostajilta, jo nyt reaaliansioita 14 vuoden kehityksen verran! Jokainen voi itse katsoa paljon asuntojen arvostustaso oli X paikassa/alueella 14 vuotta sitten sen aikaisella ostovoimalla, NOLLAKORKO aikana. Nyt ei ole edes taetta siitä, että nollakorkoihin päästään takaisin vuosikausiin, tai koskaan, ja inflaatio laukkaa edelleen laskien jo dramaattisesti kärsinyttä kuluttajan ostovoimaa. Ja vaikka meillä on kaikilla eri käsitys lyhyestä ja pitkästä aikavälistä, niin minusta vuosikymmen ei ole kovin lyhyt aikaväli, vaan merkittävä osa yksittäisen ihmisen elämästä.

Vanhan kansan ”palkat kyllä seuraavat inflaatio kehitystä” mantra on myös todettu kuolleeksi ja jos/kun taantuma tästä etenee, niin millä ihmiset ajattelivat neuvotella palkkojaan korkeammalle? Palkat ovat jo valmiiksi eriytyneet asuntojen hintakehityksestä täysin kestämättömälle tasolle sitten 90-luvun lamapohjien, ja asuminen ei jo valmiiksi ole ollut koskaan kalliimpaa.

Poislukien se että Suomi ja suomalaiset ovat absoluuttinen hävijä tässä tilanteessa vaihtuviin korkoihin sidottuihin asuntolaineen josta edellisessä viestissäni kirjoitin, Suomessa on muitakin rakenteellisia ongelmia viime vuosien liikarakentamisesta, asuntosijoittamisen popularisoimisesta, taloyhtiölainoista, korjaamisvelasta, väestörakenteesta, alueiden eriytymisestä ja mahdollisesta tulevasta asumistuen leikkaamisesta lähtien, jotka tuovat tähän soppaan vielä oman mausteensa.

Tämä on vasta alkua.

16 tykkäystä

Nyt mun mielestä sotketaan vähän asioita. Eihän energian hinnan tarvitse palata sotaa edeltävälle tasolle, jotta inflaatio pysähtyisi. Vaan jos energianhinta tasaantuu vaikka 2x tasolle, tai vaikka 100x-tasolle, niin se ei enää vaikuta inflaatioon, koska inflaatio lasketaan aina vuoden takaisesta. Eli energian hinnan pitäisi jatkaa nousuaan siitä pisteestä, kun kaikki energia tulee jo Venäjän ulkopuolelta.

Inflaatiohan itsessään laskee ostovoimaa, kun palkat eivät nouse samassa suhteessa. Eli ei tänkään suhteen tarvita mitään poliittista päätöstä laskea elintasoa, vaan se laskee ihan itsestään. Sinällään minusta olisi parasta, että korkoja ei tarvitsisi laittaa (lähes) nollaan enää, koska se kertoisi, että talous toimii. Valitettavasti en vain itse usko tähän, mutta eipä tästä tarvitse konsensusta saada, kunhan vain toin pointin esiin.

21 tykkäystä

Ei kai tässä niin kaukana olla (jos siis verrataan reaalipalkkoja ja asuntojen reaalihintoja)?

5 tykkäystä

Olen tainnut ennenkin ennustaa, että näinä aikoina asuntojen korjausvelka nousee keskeisempään rooliin. No, Tampereen perusteella olen ollut tähän asti väärässä muutamien tarkkailukohteiden perusteella. “Halvat” korjausvelkapommit liikkuu kuin ennen. Hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä paremman hinta-laatusuhteen kaupankäynti on paljon nihkeämpää.

12 kk:n euribor nousi tänään 3,955 %:iin. Joko ensi viikolla menee nelonen rikki? Jos niin, se lupaa taas lisää synkeitä mediaotsikoita nousevista koroista. Siihen päälle jokapäiväinen uutisointi taantumasta, niin ei ihme että hieman nihkeää on asuntomarkkinoilla.

5 tykkäystä

Tänään hesari kirjoittaaa Johannasta, joka yhtiölainojen lyhennysten alkaessa huomasi asuvansa liian kalliissa kodissa:

Juttu on maksumuurin takana.

”Vireillä on asumistuki­hakemus.”
”Aholalla on sukanvarressa säästöjä.”
”…jos ne täytyy käyttää elämiseen…”
”400 euroa valtiolta auttaisi hurjasti, hän myöntää.”

11 tykkäystä

Onkohan kenelläkään enemmän markkinaa seuranneella näkemystä siihen miten tontit pääkaupunkiseudulla käyttäytyvät kun asuntojen hinnat näyttäisivät tulevan vauhdilla alas? Meneekö samoilla prosenteilla alas myös?

Oletan, että jutun Johanna on täysivaltainen henkilö eikä edunvalvojan tarpeessa.

Hieman vaikea tuntea sääliä sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat ylivelkaantuneet puhtaasti omaa tyhmyyttään. Siitähän tässäkin on kyse. Johanna ei ole ilmeisesti ostohetkellä tajunnut, että hänen pitää maksaa asunnon yhtiölaina pois korkojen kera. On tainnut jäädä esitteet ja kauppakirjat lukematta.

Lisäksi rahaa palaa pienessä kaksiossa esim. sähköön 70 euroa /kk (!) hänen mielestään “järkevän sähkösopimuksen” takia… Toinen vaihtoehto on se, että aamusta iltaan on uuni, pesukone ja sauna päällä. Samaan aikaan toki vaaditaan valtiota korvaamaan omaa kulutusta ettei tarvitsisi asua omaa tulotasoa vastaavassa asunnossa.

41 tykkäystä

Noh suurin osa ihmisistä “asunnon omistajista” eivät tajua, että eivät omista asuntoaan - Vaan olevat osaomistajia As Oy:ssä ja omistavat osakesarjan, joka oikeuttaa hallitsemaan asuntoa jossa asuvat. Suurin osa omistajista ei perehdy As Oy:n keskeisiin tunnuslukuihin. Kysymykset näytöillä luokkaa “onko tehty perinteinen putkiremppa vai sukitus”. Kun kysytään haluatko uusimman tilinpäätöksen, niin vastataan “ei kiitos”

Mä en tiedä miten näitä uudiskohteita, jossa paljon lainaa myydään, mutta voin hyvin kuvitella, että myyjät/rakennuttajat jättää oleellisia asioita kertomatta.

10 tykkäystä

Voi kun ne kysymykset olisivatkin tuollaisia. Mutta kun ne kysymykset jää sille tasolle, “onko suunnitteilla putkiremonttia”. Ja sitten kun sen 1970-luvun peruskorjaamattoman mörskän remonttien viisivuotissuunnitelma näyttää siltä, että mitään ei ole suunniteltu tehtäväksi, niin kaikki on hyvin ja nimi paperiin.

Kuten mitä? Jokaiselle ostajan tiedossa on ostettavan asunnon velkaosuus sekä sen korko- ja maksuehdot. Jos noita asioita ei ymmärrä, tai ne eivät kiinnosta, vastuuta on hankala sysätä muille kuin ostajalle.

15 tykkäystä

Harmi, että yksi kirjoittaja poisti kommenttinsa. Se oli ihan hyvä osallistuminen keskusteluun. Viesti oli tiivistettynä se, että näitä yhtiölainakohteita on myyty kuluttajille vuosikymmeniä riskeistä varoittamatta.

Mun mielestä pitäisi osata erottaa kaksi asiaa toisistaan: korjauslainakohteet sekä uudiskohteet. Niissä puhutaan aivan toisenlaisista velka-asteista.

Timo Metsola on usein esittäytynyt nykyisten uudiskohdelainojen arkkitehtina. Eli oman todistuksensa mukaan hän esitteli idean Lehdolle, yhtiö alkoi myymään sillä konseptilla kämppiä ja muut yhtiöt seurasivat perässä.

Nykymuotoinen uudiskohdelainojen hulluttelu ei ole mikään vuosikymmenten toimintatapa, vaan pikemminkin viimeisen alle kymmenen vuoden toimintatapa. Jopa Metsolakin varoitti ongelmista jo ainakin viisi vuotta sitten:

Aika moni nyt liriin joutuvista uudiskohteiden osakkaista on sellaisia, jotka ovat ostaneet kämppänsä esim. viiden vuoden lyhennysvapaalla, ja nyt on koittanut maksun hetki. En oikein ymmärrä, mikä on se yllätys johon heidän ei olisi tullut varautua. Sekö, että lyhennysvapaan jälkeen täytyy alkaa maksamaan lyhennyksiä? Vaiko se, että viiden vuoden päästä viite korko voikin olla nollan prosentin sijasta alle neljä prosenttia?

21 tykkäystä

Tässähän on luovalle tuholle varsin erinomainen tilaisuus, kunhan valtio ei osallistu kaiken maailman Johannojen, Minjojen ja Nettejen bailoutiin. Nämä asunnonostajat ovat osallistuneet osaltaan asuntojen hintatason nostamiseen kestämättömälle tasolle. Nyt odotetaan hintojen laskua oikealle tasolle, jonka jälkeen löytyy halukas ostaja ja nämä sankarit voivat ostaa asunnon jostain muuttotappiokunnasta, jolloin sielläkin alkavat asunnot taas liikkumaan. Samalla tervehtyy kasvukeskusten hintataso, kun tällaiset markkinahäiriköt poistuvat.

19 tykkäystä

Jos tarkoitat minun viestiäni, niin tarkoitin itseasiassa toisinpäin. Eli että erityisesti uudiskohteiden asuntokauppaa on tehty todella pitkään täysin toisin kuin nyt viimeiset vuodet. Siksi monelle varsinkin vanhemmalle ihmisille tällaisen uuden, monelle monimutkaisen järjestelmän sisäistäminen voi jäädä siihen, mitä välittäjä siitä kertoo. Jos välittäjä kertoo, että yhtiölainaa ruvetaan lyhentämään summalla X päivänä X, ja sitten vasta papereissa lukee siitä mahdollisesta korkojen vaikutuksesta, ei moni ihminen sitä välttämättä sisäistä.

7 tykkäystä

Kun katsoo vaikka noiden pörssilistattujen rakennusyhtiöiden olemattomia tuloksia, päätyy helposti johtopäätökseen, että kysyntä on pikemminkin lisännyt tarjontaa kuin aiheuttanut mitään suoranaista hintarallia. Sitä seuraava johtopäätös sitten on, että uudisrakentamisen kysynnän sakkaaminen ei tule johtamaan tulevien uudiskohde-projektien hintojen reippaaseen laskuun, vaan uudisrakentamisen jarruttamiseen. Varastossa olevat valmistuneet ja valmistuvat kohteet on toki oma lukunsa. Niiden kanssa rakennusliikkeet voivat joutua tekemään varsin kipeältä tuntuviakin ratkaisuja.

Markkinataloudessa hinnat ovat lähtökohtaisesti aina oikealla tasolla. Mielestäni asuntomarkkinoilla ei nytkään ole nähtävissä mitään muutosta väärältä tasolta oikealle tasolle, vaan korkotason nousun mukanaan tuomaa ihan luontevaa hintavaihtelua.

13 tykkäystä

Erinomainen nosto @JuhaR :+1: Juuri oli lounaspöydässä perheen kesken puhetta tästä Metsolan kirjoituksen aiheesta:

Uudiskohteissa noin 70 prosentin yhtiölainat ovat nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Niiden avulla asuntoon kohdistuvaa lainoitusta saadaan siirrettyä omistajalta kiinteästi itse asuntoon kuuluvaksi. Minkäänlaista arviointia asunnon omistajan luotonkantokyvystä ei kukaan silloin suorita.

Juurikin tämä asunnon ostajan luotonkantokyvyn tarkistamisen jättäminen ostajan huoleksi on hirvittävä virhe. Jos ostaja hakee pankkilainaa, pankki tarkistaa, pystyykö lainanottaja hoitamaan lainansa. Jos asuntokauppa tehdään ilman pankkilainaa, olisi asunto-osakeyhtiön edun mukaista tarkistaa kaikkien ostajien luotonkantokyky.

Veikkaan, ettei kovin kauan tarvitse odottaa, että tähän jotain lakialoitetta pukkaa.

14 tykkäystä

Edessä voi tosiaan monessa yhtiössä olla tiukka paikka, jos useat osakkaat eivät enää selviä yhtiövastikkeistaan, eikä kohteiden arvokaan ole enää ostohetken aikaisella tasolla. Kierre on valmis, kun taloyhtiön talous lähtee kärsimään osakkaiden talouden kärsiessä ja yhtiön taloustilanne alkaa omalta osaltaan puskemaan asuntojen arvoa taas lisää alaspäin.

6 tykkäystä

Olen saattanut linkittää tämän kohteen jo aikaisemminkin, mutta esimerkki:

Vuokrattua kämppää on yritetty jo hyvän tovin myydä pyynnillä, josta yhtiölaina kattaa noin 85 %.

Kämpän vuokra on 650 e / kk. Pelkästään hoitovastike nousee heinäkuussa liki 30 %, mikä on uudiskohteeksi mielestäni aika paljon. Rahoitusvastike totta kai nousee myös. Yhtiölainan pelkkien korkojen osuus lienee tuolla kämpällä noin 400 e / kk. Siihen hoitovastike päälle, niin homma menee aika tarkalleen plus miinus nolla. Sidottu omapääoma ei tuota mitään ja rahoitusvastikkeen lyhennysosuus menee omasta pussista. Ja samaan aikaan se kämppä kuluu, vaikka olisi kuinka kunnollinen ja siisti vuokralainen tahansa.

Tuo asunto on koko ja ikäluokka huomioiden Tampereen edullisimpaan päähän lukeutuvia luukkuja. Ja silti noilla spekseillä mielestäni oikea hinta sille olisi sellainen, että myyjän pitäisi vielä vähän maksaa, että tuon ottaisi yhtiölaina-vastuulla vastaan.

Tuo esimerkki ei ole mitenkään pahimmasta päästä. Mutta tuollaisiakin uudiskohteita alkaa löytyä, jossa myyjän melkein kannattaisi maksaa siitä, että joku ottaa uudiskohteen yhtiölainoineen vastaan. Ja siitä päästään sitten siihen, että jos oman asunnon hankkiminen alkaa muodostumaan helpommaksi kuin vuokrakämpän vuokravakuuden kerääminen, se synnyttää melkoisen riskin, mitä tulee muuttuvan osakaskunnan maksukykyyn ja taloudelliseen vastuullisuuteen.

Maalasinko liian synkkiä piruja seinille? Ehkä. Ehkä en.

17 tykkäystä

Tuskin maalastit, näissä reippaasti yhtiölainoitetujen kämppien omistamisessa bonuksena takaa välillisesti itselleen tuntemattomien ihmisten velkoja. Kun omistaja ei selviä hoito- ja rahoitusvastikkeesta, niin yhtiö voi toki ottaa kämpän hallintaansa, mutta se ei pysäytä ko. kämpän velkaantumista yhtiölle, saati sitten lyhennä rästejä.

Voi olla osassa yhtiöissä edessä tilanne, joka muistuttaa takavuosien golfosakekauppaa, tuupataan omistus muutaman setelin kera ihan kelle vaan, jotta päästään eroon maksuvelvoitteesta.

12 tykkäystä

Olet aivan oikeassa. Kuitenkin mielestäni ns. kestävä taso on näiden hintavaihteluiden jonkin sortin pitkän aikavälin tasoitettu keskiarvo. Toisaalta voi pohtia oliko nollakorkoaika osa normaalia markkinataloutta? Mielestäni ehkä ei. Toisaalta myös nuo uudiskohteiden alun lyhennysvapaat rikkovat markkinataloutta ja paisuttavat kuplaa, jossa viive on esimerkiksi 5 vuotta.

Ongelmat olisivat paljon pienempiä, jos lyhennysvapaa olisi esimerkiksi vain vuosi, jolloin ensimmäiset ongelmatapaukset tulisivat pintaan aiemmin ja hillitsisivät ongelmien kasautumista.

Minäkään en usko tähän, sillä rakentamisessa on materiaaleilla, työvoimalla ja veroilla ja veronluonteisilla maksuilla niin suuri rooli. Tosin jo valmistuneiden asuntojen hinnat voivat hyvinkin joustaa alas.

7 tykkäystä

Nythän uudiskohteiden taloyhtiölainoihin on tullut tai tulossa (?) lakimuutos, joka rajaa taloyhtiölainan osuutta enintään 60%:iin velattomasta hinnasta ja lyhennysvapaata ei muistaakseni voi ottaa ensimmäiseen viiteen vuoteen. Tämä on mielestäni tervetullut muutos, joka turvaa myös kaikkia taloyhtiön osakkaita, koska velka on kuitenkin kaikkien osakkaiden takaamaa. Kun alkuun ei voi olla lyhennysvapaata, ei todellinen asumisen hinta hämärry ostaessa ja velka alkaa lyhentyä samoin tein, pienentäen edelleen riskejä.

19 tykkäystä

Yhtiölainakohteiden eliittiä Oulusta: Myydään Kerrostalo, Yksiö - Oulu, Karjasilta, Lekatie 15 D91 - Etuovi.com q79793

Lehdon kattohuoneisto, tai siis 25 neliön koppi ranskalaisella parvekkeella. Alennusta -12% = reilu -14 000€ ja velaton hinta 108 152€.

616 neliön tontin vuokra 86 teur, josta tälle kopille 60€/kk. Hoitovastike alkuun 90€/kk ja rahoitusvastike 209,10€/kk (ilmeisesti pelkät korot).

Autopaikan saisi 20 teur.

Sinällään asunto on huippupaikoilla ja alue on tähän asti rakentunut vauhdilla sen jälkeen, kun rakentaminen alkoi. Tien tuo puoli näyttää jo olevan harjassa, joten asunnot valmistunee lähiaikoina.

Mikään laskelma ei vain osoita, että tämä asunto kannattaisi ostaa. Pieniä asuntoja koko talo täynnä, pohja on aivan katastrofi, asunnon neliöt huonossa käytössä ja tontin vuokrasopimus tehty järjettömän hintaiseksi.

Alkaa olla vähissä uudet pienet myymättömät asunnot Oulussa, mutta ne, mitä on myynnissä, ovatkin sitten kyllä excel-jumalten suunnittelemia. Valitettavasti.

11 tykkäystä