Asuntojen arvostustaso

Vai katsooko nykyiset hinnat jo ”syklin” yli? Myyjät jättää kodinvaihdon mielummin tekemättä, kun myy tähän markkinaan isolla ”alennuksella”?

Olen kuullut välittäjämarkkinasta, että toinen puoli (nuoret ja ahneimmat) toitottaa asiakkaille, että pyyntejä pitää laskea nyt 20-30% ja toinen puoli (kokeneemmat), että älä myy nyt jos ei oo pakko.

Eräs flippaaja kertoi vähän aikaa sitten tehneensä Lauttasaari-Tapiola akselilla kaksioista yli 40 tarjousta tämän vuoden aikana (ka. -20% alle pyynnin) ja ei yhtään läpi.

11 tykkäystä

Kysymys onkin, että miten pitkä tämä sykli on ja miltä sen päättyminen näyttää? Ostovoiman pudotus on ollut aika huima, eikä tuleva hallituskaan ole paljoa porkkanaa todennäköisesti kansalaisille tarjoamassa. Jos syklin päätös on se, että inflaatio ei enää laukkaa ja korot vakiintuu sinne noin 2 prosentin tasolle, on ihmisten ostovoima ja taloudellinen liikkumatila silti yhä aika paljon niukempaa kuin vielä reilu vuosi sitten. Onko tällä uudella normaalilla varaa kannatella nykymarkkinaa?

Toki itse katson markkinaa hyvin itsekkäästi arvioiden, koska olemme vaimon kanssa omakotitaloa etsiskelleet jo vajaat pari vuotta. Silti meilläkin, vaikka taloudellisesti tilanne on varsin ennallaan paitsi palkat nousseet muutaman prosentin, ollaan jouduttu siirtymään hintatason 400k kohteista hintatason 300-320k kohteisiin hyvin lyhyessä ajassa. Koska korot.

14 tykkäystä

Ainakin mitä itse seuraan niin kauppa on taas alkanut käymään alle 400k€ isoissa asunnoissa. Hinnat ovat tippuneet ehkä 15% vuoden 2021-22 huipuista ja ovat lähellä vuoden 2020 tasoa, niin siitä on nyt löydetty taso, millä kauppa käy.

Luulisin, että tähän hinnat joksikin aikaa vakiintuvat, ainakin myyntivoittoalueilla.

2 tykkäystä

Ainakaan meidän kylällä ei valitettavasti ole 400k hintaluokan kohteet omakotitaloissa pudonneet tuonne 300-320k luokkaan mitä olisi voinut korkojen perusteella odottaa, pyynnit edelleen hyvin samantyyppisiä kuin kesä-syksy 2022. Itsekkin odottanut vaimon kanssa että koska alennusmyynti alkaa…

8 tykkäystä

Toisaalta asuminen/koti varmaan viimeisiä, mistä tingitään, kun rahaa vähemmän käytössä.

Omistusasuminen ottaa kyllä varmasri kolausta ainakin joksikin aikaa, kun moni ymmärtää, että asunnon omistaminen ei ole riskitöntä.

Aluekohtaisia eroja tullaan varmasti näkemään. Ylipäänsä mielenkiintoista seurata muiden Pohjoismaiden pääkaupunkiseutujen kehitystä, joissa hintojen lähtötaso ollut huomattavasti kotimaista kireämpi.

8 tykkäystä

Eikö ne kannata itse aloittaa ja laitella mieleisiin kohteisiin -30% tarjouksia? :blush: Tuskin on nyt jonoksi ostajia

8 tykkäystä

Puhutte 90-luvun lamasta.

Tuosta kuvaajasta puuttuu 70-luvun pudotus. Kyllä näitä on vähän jokaiselle sukupolvelle saatu näitä kunnon pudotuksia. Nyt on tämän sukupolven vuoro. Tervetuloa ymmärtämään, että nousukautta seuraa taantuma. Kohta rytisee kunnolla.

3 tykkäystä

Kiitos vastauksesta! Tuollaisia löytyy tosiaan varmasti jos saatu alennusta kaiken lisäksi myyntihinnasta ja tontti maksussa rahoitusvastikkeen kautta.

Tai sitten nousukausi jatkuu ja seuraava isompi rytinä kaukana tulevaisuudessa.

1 tykkäys

1970-luvulla reaalihinnat kyllä tulivat huipulta pohjille alas noin kolmasosalla Aika merkittävä ero on kuitenkin sitten se, että 1970-luvulla nimellishinnat kuitenkin nousivat tai polkivat paikallaan, kun 1990-luvun lamassa ne tulivat jotain 40 % alas.

6 tykkäystä

Joo, en ottanutkaan siihen kantaa, vaan yleiseen asuntojen hintojen kehitykseen, että näitä nyt tapahtuu noin 20-30-vuoden välein, kuten sukupolvien mitta noin suunnilleen on, jokaiselle omansa… Oli tapa mikä tahansa.

Jos me ajatellaan kasvukaupunkeja, ja tarkastellaan nimellishintoja vaikka aikaa vuoden 1970 jälkeen, niin oikeastaan vain vuodet 1988-1992 ovat olleet hankalia aikoja asunnon oston kannalta. Silloin kämpän ostamalla sait odotella kymmenisen vuotta nimellishintojen palautumista entiselleen.

Muutenhan meillä asuntomarkkinoiden heikkous kasvukeskuksissa on tarkoittanut lähinnä vain reaalihintojen laahaamista tai laskemista. Ainoa maininnanarvoinen poikkeama tuosta on vuoden 2008 finanssikriisin mukanaan tuoma nimellishintoihinkin ulottunut lasku. Mutta sehän kurottiin todella nopeasti kiinni.

Nimellishintojen tuijottamisen tietenkin voi kyseenalaistaa, mutta on se olennaista ainakin miettiessä asunnon myyntiä asuntovelallisen näkökulmasta. Kun lainoitusasteet on hinattu pilviin ja laina-ajat ovat pitkiä, nyt moni asunnon myyntiä miettivä joutuu huomaamaan ettei asunnosta saatava hinta riitä jäljellä olevan lainasumman kattamiseen. Tuo on kasvukeskuksissa melko poikkeuksellinen tilanne.

7 tykkäystä

Väitän kyllä, että tuollaista tilannetta ei tule ”monelle” eteen kasvukeskuksissa. Yli 90 %:n lainoitusasteet on kuitenkin harvinaisia ja huipullakin ostaneet ovat lyhentäneet jo vuoden lainoja. Lisäksi harvalla on pakkomyynti edessä.

Tuntuu vähän, että toive hintojen romahduksesta ei kohtaa realismia tässä ketjussa. Reaalihinnat ovat laskeneet jo reippaasti, mutta nimellishintojen 20% laskuun en itse usko. Palkat nousee, rakentamisen hinta ei laske ja rakennustuotanto pysähtyy asuntojen osalta seinään. Uusia asuntoja ei kohta tule pariin vuoteen ja patoutunut kysyntä alkaa purkautua, kun korkojen pystysuora nousukäyrä tasaantuu. Voin kyllä olla hyvinkin väärässä.

16 tykkäystä

En nyt sanoisi että ovat harvinaisia, ensiasunnon ostaja sai helposti 95% lainoitusasteen ottamalla täyden määrän velkaa ja pankin maksullisen vakuuden siihen päälle. Meillekin tällainen diili irtosi helposti 2018, kun ensiasunnon ostimme. Siihen päälle sitten vielä usein lainan alkuun otettava lyhennysvapaa, niin monella voikin olla sormi suussa nykytilanteessa.

EDIT: Lisään vielä, että reilu vuosi sitten markkinat olivat varsinkin omakotitalojen osalta suorastaan hullussa tilanteessa. Kohteet menivät lähes aina ensinäytöillä, yleensä yli pyyntihinnan. Isossa osassa kohteita me ei päästy edes näytöille mukaan, kun välittäjä sanoi ensimmäisen päivän olevan täynnä ja että kohde kyllä menee ensinäytöllä. Ja nyt puhutaan Riihimäen tyylisisistä alueista, ei edes pk-seudusta.

Minä en toivo romahdusta, vaan toivon että hinnat laskisivat vastaamaan nykyistä ostovoimaa.

4 tykkäystä

Vuonna 2021 tehtyyn rs-sopimukseen sain minäkin lähes 95 % lainoitusasteen ensiasunnon ostajana, lisävakuutena valtiontakaus ja loppulaina pankin omalla riskillä. Lainassa on onneksi kiinteä korko 10 vuotta, joten mitään hätää ei minulla ole, muuten voisi olla hätä puserossa. Sen toki tiesin minäkin silloin, ja siksi en korkosuojaamatonta lainaa olisi ottanut vaikka pankki olisi antanut.

5 tykkäystä

Uusien asuntolainojen keskimääräinen kesto on noin 23 vuotta. Lisäksi meillä kolme vuotta sitten pankit kampanjoivat koronan varjolla lyhennysvapaista, joihin moni uusikin asuntovelallinen tarttui. Meillä on siis huomattavan paljon asuntolainakantaa, jonka pääomaa ei ole lyhennetty vielä paljoakaan.

Minäkään en povaa mitään sellaista pakkomyynnin aaltoa, joka horjuttaisi asuntomarkkinoita. Mutta hyvinä vuosina asunto-osakkeita on pakkomyyty n. 500 kpl / vuosi + kiinteistöt päälle. Määrä voi hyvinkin moninkertaistua tuosta. Lisäksi on syytä muistaa, että pakkomyynnit ovat vain yksi osa sitä, että ihmisillä on vahva tarve päästä asunnosta eroon. Syitä voi olla esim. perhekoon kasvaminen tai työpaikka. Onhan sekin tragedia, jos laina ylittää asunnon arvon, ja jäät kotisi vangiksi.

Minun mielestäni 20 % on mahdollisuuksien rajoissa. Rakentamisen hinnan nousu ei ole vain asunnon hintaa puolustava asia, sillä se vaikuttaa myös korjausvelan määrään. Kun tiedämme, että vaikkapa lähestyvä LVIS-remontti laskee asunnon hintaa, tai juuri tehtynä sen lisääminen asunnon hintaan ei yleensä onnistu täysimääräisesti, asetttaa remppakulujen nousu paineita asunnon myyntihinnalle. Semminkin, kun sen yhtiölainan kautta maksettavan LVIS-rempan rahoituskulut ovat moninkertaistuneet.

1 tykkäys

Minusta taas tuntuu että tämäkin ketju on suurelta osin aivan ylipositiivinen tulevasta hintakehityksestä. Monilla on toki oma lehmä ojassa mutta ihan oikeasti korot, inflaatio joka on jo nyt nostanut vastikkeita poskettomasti ja tuleva korjausvelka on sellainen yhdistelmä että setelikone saa laulaa hoosiannaa jotta PK seudun nimellishinnatkin eivät tulisi sen 30% alas huipuista. Keskustan uudiskohteen hintoja en ala arvuuttelemaan mutta PK seutu on täynnä 70&80 luvulla rakennettua asuntokantaa joissa asukkailla on jo pelkän inflaation aiheuttaman hoitovastikkeen nousun jälkeen matti kukkarossa. Tuohon kun laitat vaikka 700eur kk rahoitusvastikkeen päälle niin onneksi olkoon vaan.

15 tykkäystä

Olen samaa mieltä. Suomalaisten ostovoimaan suhteutettuna asunnot ovat kestämättömän kalliita.

8 tykkäystä

Jos Suomessa on vaikeaa, niin mitenköhän muissa pohjoismaissa pärjätään :face_with_peeking_eye:

7 tykkäystä

Itse näkisin että uusissa taloyhtiöissä nimenomaan sijoittajat ovat se riski. Sijoittajat tuskin lyö rahojaan kiinni yhtään enempää kun on pakko jolla tietysti maksimoidaan oman pääoman tuotto. Se että mitään tarkistuksia ei tehdä että paljonko velkaa on ennestään laittaa miettimään että kuinka käy jos siellä on joku ylivivuttaja joka ei riskeistä murehdi. Vaikka kaikki olisi vuokrallakin on kassavirta raskaasti miinuksella. Omistusasujat luultavammin selviytyy veloistaan. Vain oma mutu, ei mitään dataa muuta kuin tieto että yhtiöissä saattaa olla niitä joilla on kymmenenkin asuntoa. Se on sitten ihan ko. yksilöiden puskureista kiinni selvitäänkö negatiivisesta kassavirrasta ja/tai tyhjistä kuukausista.

Nyt jos esim. asumistukia leikataan se vaikuttaa vuokratasoon laskevasti ja se saattaa sitten pakottaa sijoittajia myymään ylivivutettuja kohteita. Näillä koroilla pääoma ei lyhene juurikaan ja jos korot vielä nousee saattaa korot ja vastikkeet olla sen verran että sijoittaja joutuu käytännössä maksamaan siitä että joku asuu asunnossa.

Muistan tässä ketjussa joku mainitsi että jollain rakennuttajalla oli 900 asuntoa myymättä. Se on aikamoinen määrä lyhennyksiä ja vastikkeita. Samaan aikaan rakentaminen hiipuu niin ei ole kovin kaukaa haettu että firmoja alkaa mennä konkurssiin kun rahaa ei tule mistään. Pankki ehkä yrittää kenkätä niitä asuntoja sitten, siitäkin saattaa tulla huonossa lykyssä kierre että tällä hetkellä myymättä olevat uudiskohteet ennemmin tai myöhemmin joudutaan myymään tappiolla. Se laskee sitten taas muiden asuntojen hintoja ja niin edelleen.

Jos tuo Brotheruksen visio käy toteen, siinä saattaa käydä niin että täysin maksukyvyttömät ottaa sitä rahaa vastaan ja asunnon joiden velkaa ei sitten tulla maksamaan. Tiedän entuudestaan että ei tarvitse käytännössä olla kun yksi osakas taloyhtiössä joka ei selviä veloistaan niin koko yhtiö on vaikeuksissa. Yleensä sitä puskuria ei taloyhtiöillä kovin paljoa ole. Toisinaan stressinsietokyky täysi nolla jolloin aletaan sitten keräämään ylimääräisiä vastikkeita niiltä jotka pystyy maksamaan.

Yksi ilmiö minkä huomasin kun myin asuntoja viime vuonna ja yhden tänä vuonna niin kaikki oli käteiskauppoja. Vaikuttaa otsikoista päätellen että tilanne on vähän joka paikassa samankaltainen. Aika vähän niitä ihmisiä taitaa olla joilla on tilillä sen verran että voi asunnon ostaa. Tällä hetkellä kun näyttää siltä että vuokralla asuminen on huomattavasti järkevämpi vaihtoehto, sekin kiihdyttää hintojen tonttiin tuloa. Nyt vielä ehkä elätellään toivoa että ehkä kauppa taas alkaa käydä jos vaan pysytään tiukkana hintojen kanssa… Ehkä näin mutta volyymit jotain ihan muuta mitä aiempina vuosina jos kaupat nojaa lähinnä niiden varaan joilla on sitä käteistä.

Vanhemmissa taloissa on peikkona rakennusvelka ja vaikka epätodennäköistä onkin ei voida vielä poissulkea sitä että jokin energiatehokkuusdirektiivi pakotetaan läpi täälläkin. Myös noissa 60 ja 70 luvulla rakennetuissa alkaa betoni olla niin karbonatisoitunutta että niitä saatetaan joutua purkamaan joka tapauksessa lähitulevaisuudessa. Itse en ostaisi enää vanhaa kantaa, niissä on jatkuvasti jotain korjaamista joka käy kalliimmaksi ja kalliimmaksi vuosi vuodelta. Se tosin lisää uuden kysyntää sitten pitkällä tähtäimellä, mutta todennäköisemmin isompien kasvukeskuksien ulkopuolella ei enää isommin rakennella mitään.

Maassa jossa talouskasvua ei ole ollut 15 vuoteen ja jossa eläköityminen on lisääntymässä, julkinen velka sen kun kasvaa ym. ei taida olla kovin suuria edellytyksiä sille että asuntojen hinnat nousisivat merkittävästi. Mitä itse olen laskenut tilastoista tuolta 80 luvulta alkaen on asunnon ja/tai omakotitalon omistaminen tappiollista suomessa kun laskee että korkoina, erinäisinä korjauksina ja inflaationa asunto maksetaan noin kolmeen kertaan parissa kolmessakymmenessä vuodessa. Niin sanotusti “hyvällä tuurilla” saattaa inflaatiokorjattuna jäädä omilleen.Voitolle jääminen on joko marginaalista tai sitten laskennassa jätetään hyvän mielen aikaansaamiseksi jotain oleellista pois, esim. inflaation vaikutus.

Oma mielipide on että omistusasuminen on ihmisille jotka tykkäävät remontoida asuntoaan ja niille joilla ei rahat pysy kourassa ja on hyvä olla jokin kohde jossa edes osa jää säästöön. Rehellisesti laskemalla olen todennut että asunto on melkeimpä vaurastumisen jarru suomessa eikä sijoitusmielessä niihin rahojen laittaminen ole kovinkaan järkevää. Ainoastaan nopeasti flippaamalla tai hyvin ajoitettuna saattaa jotain jäädä, mutta siinä toiminnassa riski ja tuotto eivät mielestäni kohtaa millään tasolla ainakaan nykyisessä markkinassa.

11 tykkäystä