No jos puolessa vuodessa on yksi kk jossa laskua niin pääsääntöisesti varmaan nousussa. Täytyy itse tutkia tarkemmin tilastoja. Onhan tuossa aikaisempiin vuosiin noin 1500-200 kauppaa vähemmän vaikka huomioitaisiin uudistuotannon kyykky mukaan. Uudistuotanto sakannu kyllä pahasti 800kaupasta–>n200kauppaan/kk.
Seuraava kuvaaja näyttää että pohjat saattaisi olla olleet jo muutamia kuukausia sitten.Ehkä…
Puolessa vuodessa on kolme kuukautta, jolloin myyntimäärät ovat laskeneet edelliskuukaudesta.
Huomenna saadaan taas Tilastokeskukselta uusia tilastoja asuntojen hinnoista.
Jos historiaan peilaa jos ei 90-luvun lamaa lasketa niin tuossa kuvaajassa on oikeastaan yksi dippi jossa asunnon olisi saanut ostaa halvemmalla. Ja silloin tuli indeksi 15% alas.
Tuolloin kokonaiskorko oli myös 5%. En nyt lähde veikkaamaan että dipistä tulisi syvempi… Voi olla että tästäkin notkosta ollaan lähdetty toipumaan. En edelleenkään nää että olisi mahdollista mikään isompi tiputus ilman että työllisyys lähtisi vahvaan laskuun, jota en kyllä tällä hetkellä nää. Mutta mistä sitä tietää…
Rakennusalalla on kyllä kohta pakko näkyä työttömyyden kasvu. Joskin liitonpäivärahat pelastaa vuoden lisää.
Korkoprosentin lisäksi huomion arvoista on mielestäni myös korkotason nousu. On niitä kovia nousuja nähty euriborin historiassa ennenkin, kun viitekorot ovat nousseet parista prosentista reilu viiteen prosenttiin. Mutta silloin oli ehkä hieman realistisemmat korko-odotukset ja asuntolainojen korkovähennykset. Nyt monet ovat luottaneet ikuisiin nollakorkoihin, ja olleet valmiita maksamaan kämpistä sen mukaan.
1990-luvun romahduksessahan oli kyse puhtaasti hintakuplan puhkeamisesta. Ja vaikka nimellishinnat tulivat rytinällä alas, laskivat ne silti vain jonnekin vuoden 1987 tasolle.
Nyt meillä ei mielestäni ole ollut mitään asuntokuplaa, mutta kuitenkin ihan toisenlaisten rahoituskulujen maailmaan syntynyt hintataso. En ala povailemaan jatkuuko hintojen lasku ja paljonko, mutta jos reaktiot alkavat olla nähty, niin kovin laimeaksi jäi korkomuutokseen verrattuna.
no joo… 1990-luvun romahdus johtui vähän muustakin kuin hintakuplasta. Talous kääntyi voimakkaaseen laskuun, työttömyys pahimmillaan jopa 18%, firmoja nurin, samalla korot nousivat voimakkaasti. Bruttokansantuote laski yli 10 prosenttia, markan devalvointi ja korot huitelivat lähellä 20%. Rahapolitiikan epäonnistuminen
Nyt ei ihan olla samassa veneessä tuon ajan kanssa.
Osuuko mökkimarkkina tähän ketjuun? Selkeästi rauhoittunut, hyviä kohteita vaan rajoitetusti tarjolla. -25% hintadroppeja nähty Saimaan yms pyyntihinnoissa.
Vielä pää pysyy pinnalla jo rakenteilla olevilla kohteilla ainakin kasvukeskuksissa. Uusia vapaarahoitteisia asuntokohteita on aloitettu tämän vuoden aikana niin vähän, että syksyllä rakenteilla olevien valmistuttua tilanne näyttää pahalta työllisyystilanteen kannalta. Toki rakennusala on aina ollut syklistä ja pidemmällä aikajänteellä tilanne kääntyy taas rakennusalan kannalta paremmaksi korkotasosta huolimatta. Suomessa kaikesta huolimatta väkiluku kasvaa ja väestö ikääntyy jolloin asunnontarve ei tule mihinkään häviämään ja ikääntyvälle väestölle paremmin sopivaa uudistuotantoa tullaan tarvitsemaan myös jatkossa.
Brotherus epäilee että pohjia ei olla vielä nähty. Vähän eri äänesävyt kuin työkseen asuntoja myyvillä 
Korjausrakentamista kyllä riittää👍
Kyllä sekin taantumaa kokee tällä hetkellä. Isot toimijat ovat leikanneet merkittävästi korjausinvestointeja tälle vuodelle senkin uhalla, että korjausvelkaa kertyy. Esimerkiksi Satolla operatiivinen kassavirta kääntyi jo kuralle ensimmäisellä kvartaalilla ja luottoluokittajat tiputtivat Saton roskalaina koriin. Isoilla kiinteistönomistajilla on tällä hetkellä täysi työ suojella kassavirtojaan ilman merkittäviä korjausinvestointejakin.
Voihan Brotheruksellakin joku motiivi olla puhua tiettyyn sävyyn. Esim. se, että valtio alkaisi tukemaan asuntomarkkinaa=rakentamista? En nyt ainakaan täysin objektiivisena mielipiteenä pitäisi.
Saton operatiivinen kassavirta oli tammi-maaliskuussa 1,7 miljoonaa euroa plussan puolella.
“Liikevoitto oli -17,1 miljoonaa euroa (117,9). Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 29,8 miljoonaa euroa (35,3). Realisoitumaton tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli -46,9 miljoonaa euroa (82,6).”
Luottoluokittajat monikossa ilmaistuna eivät myöskään ole laskeneet Satoa roskalaina-koriin.
Tuo on mielestäni järjettömän halpa, mutta onnea jos todella on onnistunut. Ihan vaan kun listaa yksittäisiä eriä (ei mitään parempaa tasoa edes) niin tonnit viuhuu:
Sen takia teinkin itse. Toki tuossa oli keittiö saarekkeella + 3 huoneen kaapit ja vielä vanhan talon kierot seinät. Mutta kyllä siinä silti tuntipalkoille pääsi vähän hitaampikin. Tuo oli siis keittiöliikkeen hinta, varmasti olisi voinut saada jonkun remppareiskan asentamaan tuntihinnalla.
Miten saa taloyhtiön valvontaan kulumaan noin paljon euroja tuollaisessa remontissa, jossa ei ilmeisesti kajottu edes kylpyhuoneeseen? Liekö edes tarpeellista, kunhan on esittää tositteet siitä, että ammattilainen on tehnyt putket ja sähköt.
Kaapistot, lattiat ym eivät kuulu edes taloyhtiön vastuulle
Tuosta värihirviökujaajasta kun tihrustin, niin nyt ollaan Korona pomppu tultu asuntomarkkinoilta melkein kokonaan alas. *korjaus ollaan jopa hieman alle.
Tästä on hyvä jatkaa ja realisoida hintoihin 4,1 prosentin koronnousun vaikutus.
Mikäli korko ei merkittävästi muutu niin en näe mitään syytä, että asuntokauppa merkittävästi vilkastuisi.
Kyllä se onnistui, en nyt jaksa alkaa etsimään ja erittelemään kulurakennetta. Niin kuin sanoin projektissa käytin kaikki mahdolliset suhteet hyväkseni ja kaikki tarvittava tavara ostettiin tukkuhinnoin ja siitäkin tingittiin. Taloyhtiön valvonta (paritaloista koostutuva yhtiö) ei maksanut mitään, sähkäri maksoi vähän enemmän kuin arviossasi.
edit Vaimo, joka suhtautuu skeptisesti vähän kaikkeen halusi myös kilpailevia tarjouksia kokonaisurakasta eli tavara tulee remppamiesten yritysten kautta, ne olivat päälle 60k, vaikka parketin asemasta vinyyliä ja keittiötasot puuta. Uskoi noiden jälkeen suhteiden käyttämisen hyödyllisyyden.
Taloyhtiö oletettavasti haluaa ulkoisen valvojan, joka käy useamman kerran tarkistamassa eri vaiheissa. Pelkästään kylppäriremontissa meillä kävi 2-3 kertaa. Jos menee nemmän enemmän paikkoja uusiksi, niin käyntikertoja tietysti enemmän. Pelkästään ajot paikalle voi olla tässä tapauksessa useita tunteja.
Kylppäriremppa toki asia erikseen. Käsitin vain, että tässä edellä mainitussa tapauksessa puhuttiin huoneiston pintarempasta
