Hyvä postaus! Tuon tähän vielä toisella tavalla lasketun esimerkin koska elän itse nyt sitä todellisuutta. Asuntoa siis metsästetty 2020–> ja vieläkään ei ole kauppoja tehty.
Ajatellaan karkeasti että haluan käyttää kuukaudessa asumiseen 2500€. Näistä 2k€ lainaan ja 500€ vastikkeet/juoksevat kulut.
Nollakorkoaikana 0,5% marginaalilla tämä tarkoitti 560k€ lainaa. 1% kiinteällä korolla 530k€ (näitä kyllä oli saatavilla).
Tällä hetkellä tuo sama 2k€ lainameno riittää 360k€ lainaan. Todellisuudessa myös vastikkeen/juoksevan kulun summaa pitäisi nostaa esim. 700€, jolloin lainaan jää 1,8k€ ja se riittää 325k€ lainaan.
Oikeasti minun pitäisi siis siirtää katseeni 650k€ asunnoista alle 450k€ luokkaan tulojen säilyessä samana!
Asunnot ovat siis reaalisesti aivan järkyttävän kalliita tällä hetkellä. Espoon hyvillä alueilla uudet omakotitalot pyörivät yli 800k€ hinnoissa.
Toisaalta jos katsot mitä niitten rakentaminen nykyään maksaa - pelkkä perustuksille asennettu talopaketti 200-300k ( olemme katselleet näitä), tontti melkein saman verran lisää ( jos hyvä alue), ja kaikki muu kauheus siihen päälle niin helposti on 600+k vaikka tekisi osan itse ja enemmän jos avaimet käteen.
( 120-150 neliöinen ei ihan halvin talopaketti pohjana siis )
En oikein ymmärrä miten uusia ok/erillistaloja voi tehdä, tai ainakaan niille löytää asiakkaita nykyisessä korko- ja hintaympäristössä.
Tuskin ne asuntojen hinnat laskee korkojen mukaan, joku rakennuskulukin niille on. Vai pitäisikö niiden seilata ±200t sen mukaan mikä vallitseva korkotaso on? Empä usko. Ja edelleen epäilen että muutaman vuoden päästä oltaisiin näissä koroissa. Jokainenhan tekisi älyttömiä tilejä jos ostaisi 200t halvemmalla ja muutaman vuoden päästä myisi 200t kalliimmalla.
Varmaan niillä joku vaikutus on mutta siinäkin vallitsee kysynnän ja tarjonnan lait ja sen onko jonkun pakko myydä. Myös kansatalouden lait määrää hintaa. Jos työllisyys säilyy hyvänä niin tuskin tulee mitään rökälelaskua.
Ostovoima, palkkakehitys, rakennuskustannukset, kaavoitus, tonttien hintakehitys, inflaatio, korkokehitys, sijainti, energiakustannukset yms… Monta muuttujaa joilla jokin rooli.
Näinhän se on että asuntojen hinnat ei liiku samassa tahdissa eikä kuulukaan. Ei myyjän kuulu kantaa koko riskiä tuosta hintavaihtelusta, yhtälailla ostajaakin tulee tämä tilanne kirpaista. Tämä oli vain toinen näkökulma tarkastella asiaa puhtaasti ostajan ja tulovirtojen näkökulmasta.
Rakentamisella todellakin on kustannus ja inflaation myötä nekin ovat nousseet. Tämä kaikki kuvastaa mielestäni tilanteen kompleksisuutta tällä hetkellä. Näitä tekijöitä summaamalla alkaa paremmin hahmottua asuntokaupan hiljaisuus ja reaalisen tulotason lasku.
Hyvä esimerkki. Tätä kautta korot vaikuttavat suoraan kysyntään. Jota kautta hintoihin.
Me olemme etsineet kämppää vähän yli vuoden. Ensin tosin passiivisesti, mutta keväästä asti aktiivisesti. Laskimme budjettimme siten, että alunperin lähes nollakorolla asumiskustannukset olisi olleet melko maltilliset, mutta korkojen noustessa 4-5%:n pystymme vielä helpoisti (vaikkakin ei niin mieluisasti) lainaa hoitamaan.
Nyt olemme näissä koroissa. Budjettimme on pysynyt edelleen samana, mutta tarjontaa on tullut valtavasti enemmän. Jopa alueilta mistä emme vuosi sitten olisi ajateltu mitään saavamme on putkahdellut useita potentiaalisia kohteita.
Kristiina työskenteli 46 vuotta sellutehtaalla, jossa palkkataso lienee ollut vähintäänkin ok. Kuitenkin eläkepäivien kynnyksellä tapahtunut lomautus ajoi talouden vaikeuksiin, eikä Kristiina usko selviävänsä tulevalla eläkkeellä asumis- ja elinkustannuksista. 46 työvuoden saldo siis on, että kotkalaista omakotitaloa ei ole saatu maksettua loppuun asti, ja ilmeisesti mitään ei myöskään ole jäänyt säästöön.
Kauheasti ei tarvitse talouden vastatuulien puhaltaa, kun moni keskiluokkainenkin ihminen on jo vaikeuksissa, jos edes pitkän työuran aikana ei ole kerännyt mitään taloudellista puskuria.
Aivan helvetin huono juttu. Haastateltava ei tiedä mitään, edes eläkkeensä suuruutta eikä ole laskenut kulujaan. Silti on kämppä (muka) menossa ihan just vasaran alle. 40v+ paperitehtaalla duunanneella on varmaan ihan kohtuullinen eläke. Asuntolainaakaan ei voi olla paljoa jäljellä, joten korkojen osuus on marginaalinen. Naamapalmuja aiheutti tällaisen lukeminen, mahtoi olla toimittajalla vaikeaa löytää henkilöä, joka ei tiedä omista asioistaan mitään.
"Marraskuussa koittavat eläkepäivät. Halmetoja ei tarkkaan tiedä, kuinka suuri eläke hänelle on kertynyt. Se ei kuitenkaan tule verojen jälkeen riittämään asumis- ja elämiskustannuksiin, hän epäilee."
Mun mielestä tuo oli taas hyvä juttu, koska se karulla tavalla kertoi kuinka heikosti jopa kohtuullisen hyvässä työssä olevat ihmiset ovat varautuneet vastoinkäymisiin. Ja tuo eläkekertymän tietämättömyys kertoo siitä, kuinka kuutamolla monet ihmiset ovat omasta taloudestaan.
Asuntolainan suuruudesta on paha sanoa mitään. Jos talossa on tehty vaikka peruskorjauksia, niin niitähän on pystynyt rahoittamaan uudella asuntolainalla. Pätenee kaiketi myös tuohon sähkölämmitys-remppaan, mikä toki ei investointina järin suuri ole.
Hyvä eläkekin merkinnee kuitenkin kohtuullista tulojen laskua ansiotuloihin nähden. Jos menot on viritetty siten, että duunissa ollessa ei jää mitään säästöön, niin ei se tilanne varmasti helpommaksi muutu. Yhtään en ihmettelisi, jos lomautuskuukausien aikana talouspuolta olisi vielä “paikattu” jollain korkeakorkoisilla kulutusluotoilla.
Sanoisin myös että jutussa oleva tilanne on ehkä se yleisin. Mitä lukenut kun monelle tulee yllätyksenä jo sekin että korot voivat nousta. Toivoa sopii että kouluihin saataisiin talousoppia ym. että tämä loputon kierre alkaisi katkeamaan. Suomi on pohjoismaiden köyhin kansa joten itse en olisi yllättynyt jos näistä koronnostoista alkaisi ihan katastrofaalinen syöksykierre. Sen verran huonosti porukka ymmärtää taloudesta ja erityisen huonosti prosenteista. Ehkä se juontaa juurensa siihen että asenne rahaa kohtaan on jo heti pienestä pitäen täydellisen pielessä monella.
Hyvin harva, joka ei ole asiaa läheltä todistanut, tuntuu ymmärtävän mitä se tarkoittaa talouden taloudelle kun toinen puoliso kuolee. Vaikka leski voisi maksaa asumisen kulut niin remonteista on turha haaveilla. Ylimääräisiä yllätyksiä tulee ja ne voivat olla erittäin raskaita yksin kustantaa.
Voidaan tietysti sanoa että tuossa iässä pitäisi olla säästöjä mutta Suomi ei ole tunnettu varakkaista kansalaisistaan. Jos säästöjä ei ole, olet suossa. Olet myös sen jälkeen kun ne loppuvat.
Voi myös olla totta että kyseinen uutinen on täyttä valhetta. Se ei kuitenkaan muuta yllä sanottua.
Ei nyt ihan suoraan liippaa asuntojen arvostustasoon, mutta pakko ihmetellä välittäjien toimintaa. Mulla on kaksi kaveria (jotka eivät tunne toisiaan), ja heidän omakotitalon hankintaprojektit ovat sivusta seurattuna hauskaa katsottavaa, kun he ovat jatkuvasti kiinnostuneita samoista kohteista, mutta välittäjät kohtelevat heitä eri tavoin. Tuorein esimerkki on viime viikolta, jossa välittäjä ei ole vastannut toiselle kaverille yhtään mitään, kun taas toiselle on ja hänet välittäjä on vienyt jopa asuntonäytölle asti.
En ihan ymmärrä sitä logiikkaa, että nyt kun asuntokauppa on hiljainen ja kohdekaan ei ole se kaikista optimaalisin tähän markkinatilanteeseen (hintaa sisä-Suomessa 300k ja sähkö suuressa roolissa ison talon lämmityksessä), niin siitäkin huolimatta välittäjät feidaavat joitakin ostajakandidaatteja. Molemmat ovat kuitenkin ihan oikeita ostajia, eli eivät ole mitään renkaanpotkijoita minkä takia heitä ei palveltaisi. Sitä paitsi yleensähän tuo useampi kiinnostunut antaa vähän painetta ostajien niskaan.
Yllättävää, että tuollaiseen käytökseen on varaa vuonna 2023. Mutta ei niin yllättävää, että tuollaista käytöstä esiintyy.
Itse olen viimeksi etsinyt asuntoa vuodenvaihteessa 2020-2021. Yhteensä muistaakseni tasan kymmenestä kohteesta pyysin lisätietoja, ja kaikista ns. tositarkoituksella. Samalle välittäjälle lisätietojen pyyntöjä meni max. kaksi kappaletta. Tuohon kymmeneen mahtuu muistaakseni peräti neljä kohdetta, joista en saanut mitään lisätietoja. Joko välittäjä ei vastannut mitään, tai sitten yksikin välittäjä soitti ja intti, että hän ei anna mitään lisätietoja ennen asuntonäytöllä käyntiä. Ymmärrän linjan issarin suhteen, mutta tuo päti siis myös esim. yhtiöjärjestykseen.
Samaa havainnut kuin muutama muukin kommentoija, että asunto-osakeyhtiön papereita varjellaan ja suojellaan kuin jotain suurempaakin salaisuutta. Olin ystäväpariskunnan tukena ensiasunnon ostoprosessissa (alkaen noin loppukesästä 2021 kestäen kevääseen 2023) ja yleistä oli, että mitään papereita ei suostuttu lähettämään etukäteen tai edes vastaamaan kysymyksiin suurimmista remonteista. Takaisin tuli korkeintaan soitto ja tarjous/ilmoitus seuraavasta näytöstä, jossa voitaisiin keskustella.
Seutuna pääkaupunkiseudun ympäryskunnat ja kohteena pääosin rivitaloyhtiöt.
Minä taas en ymmärrä miksei isännöitsijäntodistusta saa heti kättelyssä. Sen perusteella vasta päätetään kannattaako näytölle edes vaivautua. Ei ole enää nykyaikaa, jos välittäjä asettaa ehdoksi näytöllä käymisen.