Hyvä pointti. Pitää varmaan pyöräyttää datat ulos 1kk tai 3kk liukuvanakeskiarvona. Vuoden keskiarvo kuitenkin laahaa varsinkin käännekohdissa.
4 tykkäystä
Noniin uudenmaan asuntorakentamis dataa.
3kk liukuvakeskiarvo on jo alle finanssikriisin lukemien kuten enteilit. Korjasin tuonne aikaisempaan viestiin kuukausittaisen kausivaihtelun graafin. Tilastollisesti seuraavan kuun tiedot eli kesäkuu olisi kukausi jolloin haetaan eniten lupia. Puolestaan heinäkuussa vähiten lupia. Tein tuohon varovaisen ennusteen. Kesäkuun kuutiomäärät ovat täysin kysymysmerkki. Heinäkuussa tilastollisesti on myönnetty noin 150 000m3 lupia.
Näyttää siltä, että tulemme menemään finanssikriisin pohjien tasolle. Minne mennään syksyllä on mielenkiintoista nähdä. Korkojen lasku auttaa varmasti uuteen nousuun.
Teollisuus ja varastorakentaminen 3kk keskiarvolla todella syklistä. Saa nähdä jäädänkö näille tasoille
16 tykkäystä
Lähitulevaisuuden korkojen lasku ei taida enään loppuvuotta piristää, eikä tarvitsekkaan. Koska työmaitten aloitus marras- joulukuussa on jotain aivan järkyttävää.
Tän vuoden puolella jos korot vähän laskisi, niin antaisi rohkaisua ensi keväälle. Ja se olisi sitten kivaa.
Tulevat aloituksetkin olisi varmaan isompia projekteja joissa pienikin koron lasku on selvä tekiä.
Tämä loppuvuosi ja ensi vuoden alkukuukaudet karsii heikoimpia firmoja pois tiukasti kilpailetusta pelikentästä.
4 tykkäystä
Jos karkeasti puolet euroopan inflaatiosta johtuu energiasta ja korkojen noususta niin en kyllä näe euroopassa ongelmaa jota pitäisi suitsia hampaat irvessä korkojennostoilla. Lisäksi tuotantokulut ovat tulleet voimakkaasti alas.
Omasta näkövinkkelistä nyt turhaan nostetaan korkoja jolla aiheutetaan euroopan talouden totaalinen jääähtyminen ja tulee vielä kiire saada korkotaso alas.
12 tykkäystä
Tuo ei pidä paikkaansa (lukuja on parhaillaan edessäni, esim. teräs, lasi).
Palkat eivät ole tulleet alaspäin eivätkä tietenkään tulekaan, vaan ne ovat menneet ylöspäin. Samoin materiaalihinnat ovat lähes täysin samat mitä vaikkapa vuoden alkupuolella. Meillä valmistavassa teollisuudessa näkyy aika viiveellä nuo raaka-aineiden hinnanlaskut kun väliporta(i)assa myydään aiemmin hankittuja varastoja vielä jonkun aikaa.
6 tykkäystä
Teollisuuden tuottajahinnat laskussa kesäkuussa | Kauppalehti
Kyllä pitää paikkansa. reilusti ovat laskeneet.
Teollisuuden tuottajahinnat laskivat keskimäärin 9,5 prosenttia vuoden 2022 kesäkuusta vuoden 2023 kesäkuuhun, kertoo Tilastokeskus. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat laskivat 7,0 prosenttia. Vientitavaroiden tuottajahinnat puolestaan laskivat 12,0 prosenttia. Toukokuusta kesäkuuhun teollisuuden tuottajahinnat laskivat 0,3 prosenttia.
Teollisuuden tuottajahintojen laskuun vaikutti erityisesti öljytuotteiden, perusmetallien, sähkön sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden halpeneminen edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna. Hintojen laskua hillitsi etenkin elintarvikkeiden sekä koneiden ja laitteiden kallistuminen vuodentakaisesta.
Vienti- ja tuontihintaindeksit laskivat molemmat 11,9 prosenttia viime vuodesta. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi laski 5,8 prosenttia ja verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi 5,9 prosenttia
2 tykkäystä
Muutenkin ei se että palkat nousevat vaikuta suoraan inflaatioon jos ne ovat mukana laskuissa. Palkkojen tulisi nousta koko ajan vuositasolla inflaation tahdissa kuten myös muidenkin kulujen jotta inflaatio olisi jatkuvaa. Näitä rullataan kk toisensa jälkeen eteenpäin… Jos hinnat eivät nouse inflaation mukana niin käsittääkseni inflaatio tulee silloin alas. Jos inflaatio on esim 10% niin kaikkien korissa mukana olevien hyödykkeiden/palveluiden/yms tulisi nousta vuositasolla 10% jotta inflaatio säilyy sillä tasolla…
Jo se että koronnostot tyssää tulee laskemaan inflaatiota ja se että ne kääntyvät laskuun aiheuttavat vaihtukorkoisten lainojen maissa huomattavaa inflaation laskemista.
Noita käppyröitä kun katsoo ja euroopan talouden tasoa ja yritysten ongelmia niin omasta mielestäni tässä on kiire laskea korkoja sen sijaan että niitä vielä nosteltaisiin.
11 tykkäystä
Pahoittelut, puhuin tästä vuodesta. Sinä aikana (1/23 - 7/23) esim. teräs on hieman noussut.
Mutta joo, yleisesti ottaen en (voi) anna painoarvoa keskiarvoja käsitteleville tilastoille, kun omalla kohdalla asiat näkee ostolaskuista…
Aika suuria heittoja vaikuttaa olevan, riippuen millaisesta teollisuustuotteesta on kyse. Ja tietysti osa hinnanalennuksesta taitaa jäädä tukkureiden taskuun…
Niin no yksittäisten yritysten kohdalla asiat voivat olla toisin, mutta tuo on kyllä yleinen trendi ja se on se mikä tässä kokonaisuudessa vaikuttaa.
1 tykkäys
Käyttämiämme materiaaleja ei voi luokitella “yksittäisen yrityksen” käyttämäksi, vaan hyvin perusraaka-aineista kyse. Toki silti eroja luonnollisesti on yritysten ja tuotteiden välillä. Tässä tulee samalla tehtyä töitäkin, joten kävin vähän läpi ostokomponenttien (materiaalit, jatkojalostetut materiaalit jne.) hintoja. En löytänyt vielä yhtäkään, jonka hinta olisi alempana (samalta toimittajalta) kuin viime kesänä. Teräs on tullut yleisellä tasolla tasan vuodessa alaspäin - 2.7 %, mutta vastaava lasku ei näy teräsjalosteissa. Rakennustuotealalla kun toimitaan ja jos useilla muillakin rakennusalan toimijoilla on hinnat vastaavalla tavalla ennallaan niin älkää ihmetelkö miksi rakennusala on jäissä. Siitä ne rakennukset ja asunnot koostuvat; läjästä aliurakoitsijoita ja heidän materiaaleistaan ja töistään.
Rakennusliikkeet ottavat näissä tilanteissa tietysti osumaa ensin ja sitten ravintoketjun seuraavat eli me.
En tiedä nyt käsitätkö kokonaisuutta… Se on mielestäni ihan sama onko vaikka koko toimialallasi hinnat nousseet mutta kokonaisuus on se mikä käy tilastoista ilmi. En jaksa uskoa että ne olisi epärelevanteista lähteistä hankittu. Jos kokonaisuus on että ne ovat voimakkaassa laskussa niin se varmasti pitää paikkansa. Jonkun yksittäisen sektorin osuus ei korissa paljoa paina. Jotta inflaatio pysyy korkealla niin vuosittain silloin hintojen täytyy nousta. Jos ne pysyy edellisen vuoden tasolla niin silloin inflaatio on nolla.
Ja ettei käy epäselväksi niin tuotantokulut eivät ole sama kuin loppuhinta mutta yleensä niilläkin on joku korrelaatio.
2 tykkäystä
Taidatte puhua vähän eri asioista.
Yleisellä tasolla tuottajahinnoissa trendi ollut voimakkaasti alaspäin jonka pitäisi näkyä pienellä viiveellä kuluttajahinnoissa.
Rakennusalan kustannustasoja pystyy seuraamaan rakennuskustannusindeksistä isolla tasolla. Siinä vuositason muutokset lievisti positiivisia, mutta kuukausitasolla viimeisimmät luvut olleet nollan molemmin puolin.
Korkokehityksen näkökulmasta tuo isompi kuva tärkeämpi ja siitä samaa mieltä, että nyt näyttää siltä että uusia korkojen nostoja ei tämän viikon noston jälkeen olisi tarpeellista tämän hetken tilastojen valossa olisi tarpeen tehdä.
Luota pois, käsitän toki. Koitin vaan avata sitä, että miksi käytännön tasolla kaikki teollisuustuotteet tai vaikkapa rakentaminen eivät kuitenkaan ole välttämättä halvempia, vaikka keskiarvotilastot niin osoittaisivatkin. Laivat kääntyvät hitaasti.
Uskon noihin tilastoihin yhtä paljon kuin siihen, että tilastokeskuksen ilmoittama Suomen työttömyysaste on oikea luku 
Ei vaan, uskon enemmän.
Ja ettei käy epäselväksi niin tuotantokulut eivät ole sama kuin loppuhinta mutta yleensä niilläkin on joku korrelaatio.
Jos ei ole erityistä syytä ronkkia katetasoa tai ole jotain normaalista poikkeavaa, niin noilla on erittäin suuri korrelaatio. Varsinkin kilpailulla alalla, jossa ostotoiminta on isossa roolissa.
4 tykkäystä
Päivittelin kauppa dataa.
Kauppojen kappalemäärät odotetusti laskussa. Yksiöiden kauppamäärät puolittunut parin vuoden takaisesta.
Muiden asuntokokojen osalta data on vähän vajavaista.
Neliöhinnat laskutrendissa. Yksiöiden neliöhinnat tippunut huipuista noin 14%. Muissa asunto koossa tasaisempaa.
4 tykkäystä
Kesäkuun tilastojen perusteella “piristymisestä” ei ollut vielä kyse:
| Kiinteistövälittäjät | VSV-tiedot | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 2023 | 2022 | 2023 | ||||||
| 1 | 1177 | 675 | -42,65 % | 1 | 1674 | 794 | -52,57 % | ||
| 2 | 1404 | 854 | -39,17 % | 2 | 1901 | 793 | -58,29 % | ||
| 3 | 1495 | 988 | -33,91 % | 3 | 2133 | 1123 | -47,35 % | ||
| 4 | 1319 | 801 | -39,27 % | 4 | 1850 | 834 | -54,92 % | ||
| 5 | 1365 | 916 | -32,89 % | 5 | 2083 | 894 | -57,08 % | ||
| 6 | 1272 | 797 | -37,34 % | 6 | 1905 | 781 | -59,00 % | ||
| 7 | 946 | 7 | 1330 | ||||||
| 8 | 1125 | 8 | 1592 | ||||||
| 9 | 1230 | 9 | 1980 | ||||||
| 10 | 921 | 10 | 1667 | ||||||
| 11 | 836 | 11 | 1271 | ||||||
| 12 | 708 | 12 | 886 |
Luvut siis Tilastokeskuksen vanhojen osakeasuntojen kauppojen lukumäärä pks-alueella. Nyt vähän pidempi aikasarja niin voi seurata paremmin trendiä eikä yksittäisten kuukausien muutosta.
11 tykkäystä
Punkaharjulla taloyhtiö menossa nurin maksamattomien vastikkeiden vuoksi. Talossa on ollut maksuhaluttomia venäläisiä asukkaita ja suomalaisia firmoja osakkaina, ja pakotteet lopettivat viimeistenkin venäläisten osakkaiden maksukyvyn. Vuokrakysyntää ei ole joten haltuunotto ei ole realistista.
8 tykkäystä
Kiinteistövälittäjä sanoi jo ennen hyökkäyssodan alkua, että mm. Lappeenrannassa on tilanne, että venäläiset ovat myyneet asuntojaan pois, koska vastikkeen maksamiseen tarvittavaa kotimaiselle pankkitilille ei ole voinut siirtää katetta venäläisestä pääpankista tai koko tiliä kotimaiseen pankkiin ei ole saanut avattua.
Hankala tilanne olla osakkaana
5 tykkäystä
Kauppa käy jos hinta on kohdallaan. Kohde joka näytti paperilla siltä, että olisi voinut olla meidän uusi kämppä meni kaupaksi ennenkuin päästiin edes katsomaan. Kunto, koko ja hinta -suhde oli auleen parhaita, ellei paras. Melkein naapurissa kohteita joita kävimme maaliskuussa katsomassa on edelleen myynnissä.
6 tykkäystä
Ei ollut kesäkuussakaan pankkeihin jonoa, nostettuja lainoja yhteensä 1345 miljoonaa. Vertauksena viisi edellistä kesäkuuta:
2022: 1941
2021: 2186
2020: 1827
2019: 1785
2018: 1771
17 tykkäystä
Toisaalta lainoja nostettu eniten sitten syyskuun -22. Ja näyttäisikö tuo 12kk euribor jo vähän väsymisen merkkejä…?
1 tykkäys