Viime kädessä Euriboreja ajaa EKP:n ohjauskorko ja tällä hetkellä ainakaan Reutersin kyselyn perusteella ohjauskoron nostoa ei odoteta ennen vuoden 2022 loppua: https://www.reuters.com/article/us-eurozone-economy-poll/european-central-bank-seen-on-hold-despite-recession-risks-doubling-reuters-poll-idUSKBN20T0HR Itse arvioisin, että koronakriisi tulee ajamaan Euroopan taloudet ja erityisesti pankit huonoon kuntoon ja EKP:n todennäköisesti pysyy elvyttävällä linjalla vielä pitkään. Ohjauskorkoa voi olla vaikea nostaa nopeasti, kun tietyt maat ja niiden taloudet ajautuisivat ongelmiin lainanhoitokulujensa kanssa. Ehkä @Marianne_Palmu haluaisi kommentoida tähän?
Jos ohjauskorko ei nouse, niin Euriborien merkittävä nousu vaatisi sitä, että pankkien välinen rahoitus tyrehtyisi ja riski nousisi jostain syystä esim. uuden finanssikriisin takia. Euriborithan perustuvat korkoon, jolla suuret pankit antavat luottoja toisilleen. Kriisitilanteessa eivät lainaa toisilleen kuin korkealla korolla.
Edit: Korjattu Euriborien määräytymistavan hiljattainen muutos
Tosiaan vaikea uskoa, että euriboreihin tulee nousua parin vuoden sisällä, koska EKP tekee kaikkensa elvytyksellään taloutta tukeakseen pitäen sisällään myös nollakorot. Korkojen nousi edellyttäisi systeemikriisin veroista luottamuspulaa pankkijärjestelmässä ja ainakin vielä luottamus on saatu pidettyä yllä, vaikka talouskriisi vakavaksi onkin muodostumassa.
Kiitos @Marianne_Palmu. Vesa Puttonen oli aamu-tv:ssä koroista samaa mieltä. Olisiko Mariannella tai miksei muillakin selitystä sille, miksi euriboreissa on viime viikkoina kuitenkin ollut nousua? Makrokatsaukset täytyy kyllä lukea tulevina kuukausin tarkkaan.
Mä en oikein usko viitekorkojen vahvistumiseen, keskuspankkien on välttämätöntä pitää ne alhaalla. Kuitenkin uskon pankkien marginaalien tuntuvaan nousuun asiakkaiden epävarmuuden ja maksukyvyn joutuessa kohtuulliseksi kysymysmerkiksi.
Mä en oikein usko viitekorkojen vahvistumiseen, keskuspankkien on välttämätöntä pitää ne alhaalla. Kuitenkin uskon pankkien marginaalien tuntuvaan nousuun asiakkaiden epävarmuuden ja maksukyvyn joutuessa kohtuulliseksi kysymysmerkiksi.
Juuri asuntolainaa hakeneena voin vahvistaa tämän. Osa pankeista sanoi suoraan, että ovat nostaneet marginaaleja 0.15 - 0.2% koronatilanteen vuoksi.
Osaisiko joku avata mitä tällä diagrammilla tarkemmin tarkoitetaan? Ymmärrän toki, että kuvaajalla havainnollistetaan asuntojen arvostustasoja, mutta mitä konkreettista eroa on punaisella ja sinisellä viivalla? Finanssikriisissä ollut samanlainen droppi näköjään.
SEB? = Pankki?
HOX? = ?
Kiitos jo etukäteen, luotto foorumin tietoon on vankkumaton.
Joo kyllä asuntojen hinnoissa tule nyt rekyyliä, näkee jo Etuoven pyynneistä/hinnoista.
Tietysti on aihettakin… välillä on hiukan lähteneet hinnat laukalle…
Kuulin myös että asuntolainojen marginaaleissa pankit hake hiukan parempaa välystä, toki riskitasokin on jonkunverran noussut.
Asuntomarkkinoilla ja markkinoilla ylipäätään on sellainen tunnelma nyt (taas), että joku tulee aina ja pelastaa jollain paketilla tilanteen. Jos velkapyramidi laukeaa vaikka yhden ison pankin kaatumisen tai Italian ongelmien “lauetessa” niin kyyti tulee olemaan todella kylmää. Näkisin, että riskit markkinoilla ovat edelleenkin valtavan suuret. Nyt lisäksi vallassa ja velkaa ottamassa ovat sukupolvet, jotka eivät vielä kertaakaan ole nähneet kunnon alamäkeä (2007-2009 ehkä opiskelemassa, vuonna 2000 yläasteella ja 1990-luvun alussa eskarissa)…
Mitä olen seurannut Etuovea alueelta, josta itseä kiinnostaisi hankkia asunto lähiaikoina (Helsingin kantakaupunki), niin ilmoitusten määrät ainakin kasvavat päivä päivältä. Toki otantaa on vasta pari viikkoa ja en ole seurannut, että onko esim. tähän aikaan vuodesta normaalistikin enemmän ilmoituksia. Kuitenkin näyttäisi siltä, että kauppa ei käy ihan normaaliin malliin ja mulla on sellainen ymmärrys, että asuntokaupassa hinnat eivät laske heti, vaan yleensä hinnat pysyy samana, mutta myyntiajat venyvät/kauppa hidastuu ja sitten vasta alkaa hinnat tulemaan alas.
Näkyy tuolla vieläkin sellaisia kohteita, joita ei viime vuonna tai pari kk sitten näkynyt tai jos sopivaan aikaan katsoi, niin ehti näkemään, mutta menivät samana päivänä.
Omien hatarien havaintojen pohjalta voin myös sanoa, että esimerkiksi Kallio / Sörnäinen -sektorilla on tullut aika rivakasti viimeisen parin kolmen viikon aikana tavaraa tarjolle. Varmasti liikkeissään nopeat asuntosijoittajat hahmottavat jo vähän pidempää taantumaa / lamaa Suomeen, joka lopulta tekisi myös näistä korjausvelkaisista, pienistä, usein suihkuttomista hipsterikopeista, hhmmm… sanotaanko nyt vaikka vähemmän hyviä sijoituskohteita.
Ja niinhän se menee, että pyyntihinnat on pyyntihintoja, myyntihinnat sitten ihan eri hintoja.
Luullakseni Kallio/Sörnäinen alueen asuntojen hintataso tulee laskemaan myös alueella asuvien ihmisten elinkeinorakenteen vuoksi. Alueella asuu todella paljon kulttuuri- ja viihde-alalla työskenteleviä ihmisiä, joista suurin osa työskentelee freelancereina.
Viime vuosina kulttuuri- ja viihde-aloilla on mennyt todella lujaa. Esimerkiksi tv-sarjoja on kuvattu enemmän kuin koskaan aiemmin ja musiikkifestareita/keikkoja on järjestetty myös ennätystahtiin. Entistä useammalla freelancer-ihmisellä on ollut mahdollisuus ostaa oma asunto. Vuokra-asujillakin on ollut mahdolisuus vastata nousevaan vuokratasoon.
Nyt koronan myötä tilanne on kuitenkin muuttunut täysin. Näillä aloilla työskentelevillä ihmisillä ei ole monellakaan tällä hetkellä mitään töitä. Myös järjestäytyneisyys on näillä aloilla heikkoa ja valitettavan harva kuuluu esimerkiksi työttömyyskassoihin.
Villi veikkaukseni on siis, että asuntojen hintataso tulee suhteellisesti laskemaan jopa enemmän itäisessä kantakaupungissa kuin vaikka Kontula/Jakomäki akselilla.
Niin luulen, että valitettavan harva asuntosijoittaja tunnistaa mainitsemaani aspektia. Jokaisen asuntosijoittajan täytyisi kuitenkin aina itse miettiä, että mihin jonkun alueen vetovoima perustuu. Varsinkin, kun puhutaan nopeasti nousevista alueista. Kallio/Sörnäisen alueen vetovoima on ollut paljon kiinni ihmisissä, jotka ovat nyt menettäneet toimeentulonsa lähes kokonaan.
Ja kun koronasta joskus selvitään, niin edessä on taantuma. Kulttuuri- ja viihde-ala on myös niitä, jotka ovat eturintamassa kärsimässä ihmisten kulutuksen vähenemisestä.
Jokainen tekee omat päätöksensä itse, mutta itse en koskisi tikullakaan Kallio/Sörnäisen alueen asuntoihin pitkään aikaan, mikäli tavoittelee sijoitukseltaan arvonnousua.
Riippuu ihan paljonko (jos yhtään) hinnat nyt korjaa Kalliossa… Mutta kyllä muakin kiinnostaisi nyt vähän sivummasta ostaa sijoituskämppää. Hassua, mutta vuokratasot ei korreloi kovin tiukasti neliöhintojen kanssa eri alueilla!
SEB tekee kyselyn kotitalouksille ja käytännössä tuo indikaattori heijastelee niiden odotuksia asuntojen hintojen kehityksestä seuraavalle 12 kuukaudelle.
The Housing Price Indicator measures the difference between the share of households expecting higher and lower prices in 12 months’ time. Löyty googlesta tästä
Tuo hox valuegueard index taas perustuu todellisiin kauppoihin
The primary objective is that Nasdaq OMX Valueguard-KTH Housing Index should reflect the price development of a typical traded private single-family home for major metropolitan areas in Sweden. The index family will consist of three index series, one reflecting the price development for condominium, one for small houses and one combined for single family homes.
