No mutta kun noilla -30% hinnoilla niitä kauppoja ei ole syntynyt,eikä tule syntymäänkään! Senkun ihmiset vielä tajuaisi. Se tässä juuri on se kaupankäynnin lukko. Ei juuri edes -20% hinnoilla saada kauppoja aikaiseksi. Tiedän todella monia tapauksia jotka ovat saaneet joko pankista 2-3v lyhennysvapaata, ja/tai asunnon myynti on pistetty jäihin ja se on vuokrattu. Ainakin pks seudun 3+ huone asunnot ovat menneet vuokralle samana päivänä kun ilmoitus on jätetty. Niin kerrostalo, ok, rivi kuin paritalotkin. Hyvä tuttu pisti ok neliön vuokralle Vantaalta aika kovaan hintaan, niin vuorokaudessa tuli lähes 20 yhteydenottoa, jolloin oli jo kiire vetää vuokrailmoitus pois ettei puhelin pirise koko ajan. Pakkomyynnit alihintoihin jäävät nyt monelle ostajalle haaveksi. Ainakin lähiajoiksi. Keinoja välttää ne on monia
Pääkaupunkiseudulla (Vantaa, Espoo, Hki) on parhaillaan 2192 vuokrattavaa kolmiota vuokrattavana. Iso osa niistä on statuksella “heti vapaa”. Jostain syystä vuokranantajat eivät ota niihin vuokralle ketään vaikka “samana päivänä menis”?
En todellakaan väitä, etteikö tämä voisi pitää paikkaansa.
Sen sijaan, jos olet sitä mieltä, että suurin osa ihmisistä toimii kotiaan osatessaan tai sen puoleen muitakaan elämänsä isoja tai pieniä päätöksiä tehdessään enemmän faktojen, kun tunteiden ajamina, niin meillä kovasti erilainen käsitys maailmasta. 
Ei varmaan toimi. Kannattaa myydä niitä kämppiä niille tunteiden varassa toimiville. Niiltä saa varmaan tässäkin suhdanteessa just sen mitä pyytää tai kenties +10% päälle.
Meiltä faktapohjaisilta ei saa - ja veikkaan että tällä foorumilla, just tässä säikeessä - on enemmän faktapohjaisia ostajia kuin missään. Joten vähän väärä foorumi jankata asiaa jostain tunnepitoisista ostoksista?
Konsensus mediaa lukemalla tuntuu olevan tämä mitä kirjoitat. Etlan toimitusjohtaja Kangasharju taas on sitä mieltä, että ne elementit, jotka mahdollistivat nollakorot eivät ole poistuneet mihinkään. Vastaavasti IMF:n blogissa kirjoitellaan seuraavasti:
Ytimekäs ja mielenkiintoinen teksti.
Asuntojen sijainti ja kunto ratkaisee toki todella paljon. Tällä hetkellä on kova kysyntä HYVÄ kuntoisista sekä HYVÄLLÄ sijainnilla olevista 3+h asunnoista. Fakta. Eikai huonompi kuntoisista, ja ei niin hyvällä sijainnilla olevista asunnoista ole nolla korko aikanakaan ylihintoja makseltu, tai kilpailua käyty. Tai helposti vuokrattu. Fakta on silti että lyhennysvapaita pankit myöntävät nyt melko herkästi, sekä se että hyviä asuntoja (mitä nyt eniten muutenkin kytätään näillä -30% alennuksilla) saa hyvin vuokraksi. Ei ole niinkään tarvetta niille kaikkien odottamille massiivisille pakkomyynneille, kuin mitä moni odottaa.
Käytännössä ollut mitään vaikutusta vuokriin. Siinähän toivotte sormet ristissä että joku tarjoaa puoli-ilmaiseksi kämppiä:) esim kolmioiden määrä 2,5x ja käytännössä ollut mitään vaikutusta vuokratasoihin. Yksiöissä määrä 7x ja ei mitään vaikutusta vuokriin. Saahan sitä unelmoida että vuokrat tulee ropisten alas. Ei vaan taida toteutua vaan paine tulee olemaan toiseen suuntaan. Niin korkotason, yleisen inflaation, yhtiövastikkeiden, huoltojen yms. takia. Ja yksi ajuri tulee olemaan se että uusia ei rakenneta. Mitä silloin veikkaatte että vuokrille tapahtuu? Samalla osalla ei tule näillä korkotasoilla mitään asiaa ostamaan asuntoja vaan vuokraus on ainoa vaihtoehto.
Ja samoin on pulaa 4h ja 5h asunnoista hyvällä kunnolla. Hinnat pitävät näissä aika hyvin kun puhutaan kasvukeskuksista. Täällä menee jutut ristiin, kun osa puhuu vain sijoitusasunnoista ja osa perheasunnoista omaan käyttöön. Näissä on aika iso ero monesti kun sijoittajat ovat kaikonneet, mutta muuttovoitto takaa lisää perheitä koko ajan kasvukeskuksiin.
Mutta on tämä korkotaso silti märkä rätti kasvoille ja pitää maksimilainamäärän selvästi alhaisempana kuin vielä 1,5v sitten.
Täysin totta. Ja koko ajan tarkoitin siis 3+h(4h,5h…) asuntoja, kuten ensimmäisessä viestissäni mainitsin. Ja nimenomaan omistusasunnoista, joita ei ole pakko halvalla myydä edellisessä viestissäni mainitsemieni syistä johtuen.
Huh!
Olen koittanut seurailla tätä ketjua mutta nyt tuntuu keskustelu lähteneen vähän lapasesta. Tai jotenkin itse kaipaisin syvällisempää keskustelua kuin että ei perhana mene kaupaksi -30% vs kyllä prkl menee kun riittävästi tarjoaa.
Mielestäni ostan asuntoja podcast on hyvin avannut jo neuvottelutaitoa asunnon ostoon liittyen. Motivoituneita myyjiä löytää välillä ja jos neuvottelutaidot on kunnossa niin rohkeatkin tarjoukset menevät läpi. Selvästi kuitenkaan isossa kuvassa ei vielä ostajat ja myyjät ole löytäneet yhteistä näkemystä, kun kauppamäärät ovat näin matalana.
Jos korkojen lasku siirtyy hamaan tulemaan niin ehkä myyjät joutuvat tulemaan enemmän ostajia vastaan kun jos laskut alkavat nopesti ja vauhdikkaasti.Tämä ei ole avaukseni pointti.
Tunnepitoisen keskustelun lomassa on ollut hyviä pointteja mitkä jää paikoin aika pinnallisiksi heitoiksi ilman tarkempia laskelmia. Heitän esimerkin:
Keskustelussa on nostettu näkökulmaa että koska rakennusaloitukset ovat menneet jäihin niin tämä tulee johtamaan asuntojen hintojen kasvuun. Validi pointti. Ostan ajatuksen. Minulla kuitenkin herää kysymys että millä aikajänteellä ja mistä alueesta puhutaan?
Isoissa kasvukeskuksissa ja erityisesti helsingissä rakennettiin viimeisen parin vuoden aikana selvästi yli tarpeen.
Heitetään esimerkkilukuja jotka voi olla kuvitteellisia mutta jolla voisin koittaa laskea milloin uusien asuntojen lukumäärä olisi taas tasapainossa.
Oletetaan että oikea tarve on 30t asuntoa ja hypevuodet 2020-2022 on puskettu pihalle 45t asuntoa. Tällöin varastossa olisi jo 1,5 vuoden tarve. Tällä hetkellä rakenteilla olevia hankkeita valmistuu vielä vuoden 2024 aikana mutta voidaan olettaa uusien aloituksen olevan jäissä tämän vuoden lisäksi vielä ensi vuonna. Uudet aloitukset valmistuvat noin 12-18kk viiveellä. Nyt jos asuntojen rakennusaloitukset on vuoden 2023 osalta tippunut esim. 5000 asuntoon ja vuonna 2024 aloituksia vain 10t ja paluu normaaliin olisi vuonna 2025 niin tästä seuraisi että saldo ei oikeastaan missään vaiheessa ehtisi tarpeeseen nähden negatiiviseksi.
Tällaista loogista perustelua itse kaipaisin ja ajattelun avaamista sille miksi hinnat nousee asuntojen rakennusten aloituksen jäihin menosta.
Itse en omista vielä sijoitusasuntoja ja siiinä mielessä sivustahuutelija. Toiveeni halusin kuitenkin nostaa esille kun yleensä arvostan foorumeilla käytävää arvostavaa ja hyviä perusteluja vilisevää keskustelua.
Ystävällisin terveisin
Viljo Lehtinen
No lähdetään ensinnäkin liikkeelle siitä että asuntoja esimerkiksi vuokralle tarjoavat haluavat jotain tuottoa liiketoiminnalleen on kyseessä yksityiset tai julkiset toimijat. Noussut korkotaso aiheuttaa painetta nostaa vuokria joita vastaan tappelee asuntojen hintojen lasku. Tähän kun ynnää myös sen että vastikkeet nousevat, kiinteistöhuolto, jätemaksut, lämmitys, tontin vuokrat, vakuutukset jne… niin ei se vuokriin ainakaan laskevasti vaikuta. Kyllähän se on selvää että nousseet kulut valuvat ainakin vähänkin pidemmällä välillä vuokriin. instituutiotkin valuttaa indeksien myötä näitä hintoihin.
Muuten tässä paletissa ei pärjää kuin joten kuten ne joilla asunnot on täysin omistuksessa ja se taitaa olla kuitenkin vähemmistö.
Itse kyllä nään motivoituneen myyjän vähän eritavalla. Motivoitunut myyjä haluaa saada asunnostaan relevantin hinnan. Ne joilla on ongelmia asuntojensa, rahoituksen, toimeentulon kanssa on niitä joilla kaupantekoon motiivi on paletin leviäminen ei mikään motivoituminen. Pakon edessä.
Tuolla ihan hyvää dataa:
Elinkustannusindeksi on noussut vuoden 2019 alusta nykypäivään yhteensä noin 17,7% (lähde: Tilastokeskus) ja vuokrataso on suht muuttumaton kuten itsekin totesit, joten reaalivuokrat ovat laskeneet viime vuosina.
Kyllä reaalivuokrat tuleet alas. Varmaan suurin osa on hankkinut sijoituskämppänsä ennen tätä. Ne joilla velkavipu suuri eivät juuri tienaa hommalla mitään. Suuntaus tulee olemaan kylläkin kiihtyvään tahtiin ylös on oma veikkaukseni ja perusteluja voi lukea aikaisemmista kommenteista.
Nuo listaamasi kustannusnousut ovat aivan tosiasioita. Samaan aikaan pitäisi kyetä hahmottamaan myös se, että mistä se raha sinne yhtälön toiselle puolelle tulee. Jos ihmisellä ei ole varaa maksaa noita lisäyksiä, niin silloin maksamatta jää. Liiketoiminta voidaan tehdä kannattavaksi niinkin, että lasketaan kohteesta maksettua hintaa. Asuntojen hinnat kun laskevat, niin sitoutuneen pääoman korkokustannus laskee jolloin tilaa jää noille muille mainitsemillesi elementeille.
Vuokranmaksajan vinkkelistä on tapahtunut tai tapahtumassa seuraavia muutoksia: elämisen kallistuminen ihan perusasioista kuten ruoka ja infra myöten (tai nuo oikeastaan ovat niitä kallistumisen draivereita). Asumistukea leikataan merkittävästi lisäämällä omavastuuta vuokrasta. Helsinki katoaa omana alueena ja yhdistetään muuhun PK-seutuun, mikä sekin leikkaa 20 euroa kuussa maksukykyä. Työttömyysetuuksia leikataan. Osa-aikatyön kannattavuutta heikennetään.
Voihan niitä kustannuksia yrittää siirtää vuokraan, mutta jos toinen osapuoli ei pysty niitä maksamaan, niin mitä se hyödyttää?
@Tunturisusi , luitko koko artikkelin siitä Nordean Juho Kostiaisen kommentoinnista? Highligtasit selektiivisesti yhden lauseen mutta Kostiainen sanoo myös: “Tarjonta ylittää kysynnän”. Se on tilanne nyt. On vuokralaisen markkinat pitkästä aikaa. Vuokrien korotusyritys johtaa vain siihen, että menettää vuokralaisen ja kämppä siirtyy tuonne Vuokraovi.comin kuukaudesta toiseen “Heti vapaa” osastolle. Tursqaa tulee ja kulut juoksee.
Markkinoille tulee myyjinä ensivuonna myös se köyhälistön ryhmä, joilta poistuu asumistuki omistusasunnoista. Heidän taloudelliset resurssinsa odottaa sitä Ostajaa Oikeaa™ ovat nolla.
He eivät pysty ottamaan yhtään nollakuukautta välittäjän etsikellessä ostajaa. Veikkaan, että kämppä menee suoraan ostolaitaan kunhan siitä vain saadaan sen verran rahaa, että asuntolaina saadaan kuitattua.
Kiinteistöliitto laski: Helsinkiläisen 90 neliön perheasunnon kuukausitason kulut nousevat jopa 357 euroa! (3,97 euroa/m2)
”Kuntien väliset kustannuserot ovat entisestään kasvaneet kalleimman ja halvimman välillä. Kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 280 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 820 euroa.”
4 280 euron kulut tarkoittavat kuukausitasolla noin 357 euron kuluja.
Selvityksessä vertaillaan kuntakohtaisesti määrittyviä kiinteistöveroja sekä kaukolämmön, veden, kiinteistösähkön ja jätehuollon kustannuksia.
Kiinteistönhoidon kustannusnousut eivät ole vertailussa mukana.
Vuokra-asuntojen ylitarjonnan markkinoilla vuokranantaja ei saa siirrettyä noita kustannuksia vuokralaiselle, jonka maksukyky on muutenkin rapautumassa.
Kohta pöytään lentää “Intialaiset insinöörit”-kortti. Niillä on rahaa maksaa mitä pyydetään ja niitä tulee paaljon.
Miten uusien asuntojen aloitukset voi ajatella vaikuttavan hintoihin, jos käy niin, että ne 2022-23 rakennetut vielä vuonna 2025 odottaisivat ostajaa tyhjillään?
Tosiaan ennemmin siihen vuokratasoon vaikuttaa kotitalouksien nettotulot, joilla vuokra maksetaan, eikä se mihin kuluttajahintainflaatio (=reaalihinnat) yleisesti menee.
Mistähän löytyisi ajan tasaisin kuvaaja noihin nettotuloihin liittyen? Löysin tällaisen, mutta vähän vanha:
Suomalaisten haastehan on se, ettei tulotaso ole juurikaan noussut 2008 finanssikriisin jälkeen. Esim. Ruotsissa ja Tanskassa tilanne on ollut toinen. Sikäli itse kummastelinkin vuosi sitten levinneitä (Kiinteistöalan “asiantuntijoiden”) väitteitä ettei Ruotsin kiinteistösektorin ongelmat muka koskisi Suomea 
Ei täällä tosiaan ole nousseet hinnat absoluuttisesti yhtä paljon kuin siellä, mutta suhteessa ihmisten tulotasoon on noustu ihan samassa tahdissa.
Edit: tällaisen löysin, joskin tosin vain palkkatuloille:
Tulkitessa kannattaa huomioida, että tässä asteikko lähtee ylempää, eikä nollasta, jolloin kehitys ylöspäin näyttää nopeammalle. Toivottavasti ennuste tuleville vuosille pitää kutinsa.
Niin eihän ne palkankorotukset, eläkkeiden indeksikorotulset tietenkään kenellekkään mene. Se on ihan pötypuhetta että vuokralaisilla ei ole varaa maksaa. Sitten muuttaa sellaiseen asuntoon ja paikkakunnalle jossa on varaa asua.
Kyllä luin artikkelin mutta luitko itse. Siinä sanotaan hyvin selvästi että kustannukset valuvat vuokriin pidemmällä aikajänteellä täysmääräisesti niinkuin ne ovat hyvin pitkälti valuneet tähänkin asti. Ei niitä indeksitarkastuksia ole huvikseen keksitty. Voittehan avata historiallisesti vaikka indeksitaulukon ja vertailla sieltä että valuuko nouseva hintataso ylipäätänsä vuokriin… Mileestäni korrelaatio on hyvinkin selvä. Itse lopetan jankkaamisen mutta palataan muutaman vuoden päästä asiaan js katsotaan missä ne vuokrat huitelee.
Ei nouse varmaan vuokrat, laskevat ilmeisesti 
Tuntuuhan se varmaan hirveän epäreilulta mutta tuntuu se varmaan monen asuntosijoittajan kohdallakin hirveän epäreilulta että maksaa jonkun asumista ja ei jää mitään käteen. Maailmassa on monta epäreilua asiaa…
