Ylen uutisessa ekonomien ja analyytikoiden pohdintaa korko-odotuksista:
1 tykkäys
On tämä varmasti hurja tilanne monilla. Muusta kulutuksesta on pakko joustaa. Vaikka pankit olisi stressitestannut 6% korkotasolla lainamäärän hallittavuuden, niin useat eivät tiedä kulutasoaan, jolloin mennään pankin keskiarvoarvioilla. Nämä ovat usein alakanttiin varsinkin nyt kun ruuan ja energian hinta on noussut. Huhtikuussa 2022 EB 12kk breikkas nollan ja viimeistään vuoden päästä useilla on tullut korkojen nousu läpi, sillä nousu on ollut raju ja nopea. Ellei sitten ole jotain korkosuojausta tai pitkää kiinteää lainaa. OP:lta sai vielä vuosi sitten 25v kiinteitä 2%-3% tasolta. Nähtäisiinkö me silloin asuntojen hintapyyntöjen laskua enemmänkin kuin pelkkä nykyinen väreily?
Itsellä on sijoitusasunnossa 42k€ omaa pankkilainaa (0,59%+12 kk EB) ja lisäksi 48k€ taloyhtiölainaa (0,8% + 6kk EB) eli lainaa yhteensä 90k€. Korot oli vielä alkuvuodesta noin 53€/kk pelkillä marginaaleilla (samalle summalle), mutta nyt keskikorko on 2,87% kokonaisuudessaan eli korkokulut ovat 215€/kk. Yli 4x siis. Ei se kivaa ole, mutta eipä tässä mitään hätää ole. 6% korkotasolla korkoihin menisi 450€/kk. Eikä se paljon naurattaisi vuokran ollessa max. 700€/kk, kun vuokramarkkina on haastava normaalisti hyvin vetävällä pääkaupunkiseudulla.
Oman lainan 12 kk EB tarkistetaan seuraavaksi syyskuussa. Pitänee ennen sitä katsoa miten korot ovat eläneet ja chekata jos saisi 3kk EB:hen vaihdettua varsinkin jos näyttää stabiloituvan. Varmaan muutaman lisälyhennyksenkin voisi tehdä ellei sitten osakkeista löydy mukavaa tuotto-odotusta.
8 tykkäystä
Missähän vaiheessa tarkastellaan vakuuksia uusiksi, vai suostuuko pankki kantamaan enemmän riskiä?
Kysyin tätä vakuusasiaa pari vuotta sitten pankista. Kysmys oli suunnilleen muotoa “Oletetaan, että asuntojen hinnat romahtavat -50%. Vaatiiko pankki (minulta) lisää vakuuksia?”. Vastaus oli, että ei vaadi, kun se on kerran lainan myöntänyt. Jos pystyn hoitamaan lainaa (maksamaan edes korot), niin uusia vakuuksia ei vaadita, oli se vakuusvaje millainen tahansa.
Tässä yhteydessä tarkoitetaan siis vain asuntolainaa ja sijoitusasuntolainaa, joka on otettu henkilökohtaisesti.
2 tykkäystä
On ihan totta, että stressitestin 6% taso voi hyvinkin vastata nykyistä 3,5% korkoa sekä 10% nousseita elinkustannuksia joiden vaikutus on satoja euroja kuukaudessa. Tällaista nousua ei kukaan pystynyt ottamaan huomioon. Jos ei muuta, niin ainakin halukkuus isoihin lainoihin on luultavasti ennätysmatalalla ja voisin kuvitella, että kalliimmat perheasunnot eivät juuri liiku. Toistaiseksi pyyntihinnat eivät ole juuri laskeneet ainakaan 5% enempää.
3 tykkäystä
Näin se menee, sopimus siis pätee, siihen asti kunnes se joudutaan ”avaamaan” esim. uudelleenjärjestelyiden takia. Ilmeisesti perus maksuohjelmamuutokset ei näihin lukeudu.
Mutta. Sopimuksen ehdoissa taitaa lukea, että jos pankkia uhkaa akuutti kassakriisi tmv., se voi vaatia lainan välitöntä takaisinmaksua. Toivotaan ettei tule isompia pankkikriisejä.
1 tykkäys
Jos se kämppä tuli ostettua vaikka vuonna 2021, ja lähes ilmaisten korkosuojausten ottaminen “unohtui”, niin jollain tasolla tuon voi allekirjoittaa.
Mutta jos se laina on otettu vaikka viisi vuotta sitten, niin todennäköisesti siitä lainapääomasta on joku viidesosa jo maksettu eikä inflaatiokehitys lainan ottohetkestä lähtien tarkasteltuna näytäkään enää lainkaan niin dramaattiselta. Esimerkiksi ruoan hintahan meillä on kehittynyt jo pitkään todella maltillisesti ennen tätä inflaatiopiikkiä.
Valitettavasti taitaa vaan olla niin, että huolestuttavan suuri osa niistä vaikka viisi vuotta sitten kämppälainansa ottaneista ovat ajaneet itse talouttaan ahtaammalle esim. kulutusluottojen muodossa. Eli maksuvara on saattanut kaventua jo ilman inflaatiotakin, vaikka tuloissa ei olisi tapahtunut mitään romahdusta.
Sitten noista vakuuksista ja koroista. Pankki ei tosiaan ala vaatimaan yksityishenkilöltä mitään lisävakuuksia asuntojen arvon laskemisen vuoksi, eikä se sitä voisi lain mukaan edes tehdä. Ellen ihan höpöjä muista, niin siihenkin on puututtu, että lyhennysvapaan perusteella alettaisiin sorkkimaan marginaalia. Mutta laajempi sopimuksen uudistaminen toki sitten avaa jo keskustelut marginaalin osaltakin.
Haastavampi tilanne on sitten taloyhtiölainat. Niiden marginaalit eivät ole turvassa, vaan sekin päivä voidaan taas nähdä, että pankit alkavat lähettelemään kirjeitä vanhojen lainojen marginaalien moninkertaistumisesta. Jos kuulostaa epärealistiselta kauhuskenaariolta, niin muistutus viime vuosikymmeneltä: Kirje pankilta: taloyhtiönne lainamarginaali nousee 700 prosenttia | Yle Uutiset
3 tykkäystä
Tämän ennustuksen perusteella 12kk euriborin vaihto 3kk EB:hen olisi ihan selvää säästöä. Graafeja taaksepäin katsomalla näkee että noiden erotus on ollut 0,5-1 %-yksikön luokkaa, joten 3kk euriborit tuskin nousisivat tämän päiväistä 12kk EB:tä korkeammalle vaikka 12kk EB piikkaisi yli 4% Mikäli sattuukin käymään niin että korot lähtevät laskuun vuoden lopulla, pääsisi tuosta koron laskusta hyötymään aiemmin ja laskevassa markkinassa et jää kiinni vuodeksi siihen korkeaan korkoon.
Omalla kohdalla on vielä kuukausi peliaikaa ennen 12kk EB:n tarkastusta ja tällä hetkellä vaikuttaisi aivan selvältä, että vaihdetaan lyhyempään korkoon. Kustannus vain 200e.
1 tykkäys
Mitä olette mieltä jos asuntolainan korkovähennys palautuu? Kansalaisaloite tehty jossa ehdotetaan 100% 2023, 75% 2024, 50% 2025, 25% 2026.
10 tykkäystä
Ei niin mitään järkeä, minkä ihmeen takia valtion aina pitäs tulla auttamaan jos ihmiset itse tekee huonoja päätöksiä, kuten liian suuri laina?
70 tykkäystä
Vaikka henkilökohtaisesti vähän ottaa päähän, että ennen oli tuollainen tuki enkä itse päässyt nauttimaan kuin sen jämistä (ja alhaisen korkotason nostamista asuntojen hinnasta 
) niin en kyllä lainkaan kannata sen palauttamista. Ei valtion (=veronmaksajien) rahoista kuulu tukea jotain tiettyä asumismuotoa muiden yli. Mielestäni tavoitteena pitää olla se, että julkinen valta on mahdollisimman neutraali ja kansalaiset itse tekevät parhaaksi näkemänsä ratkaisut ja kantavat niistä myös vastuun. Korkovähennyksen poistuminen ei myöskään ole ollut mikään yhtäkkinen vaan siirtymää on tehty pitkään. Täysi loppuminen vaan osui vähän ikävästi, mutta sellaista se elämä välillä on.
En myöskään usko, että vähennysoikeutta tullaan palauttamaan. Sen verran vahva konsensus tuntuu olevan sitä vastaan.
24 tykkäystä
Aivan naurettavaa holhousta, että tällaista edes mietitään. Toki kansalaisaloite, niin ei ole vielä poliittisessa harkinnassa.
Joka tapauksessa ihmisillä on hyvinvointiyhteiskunnassa(kin) oltava jonkinlainen vastuu omista (taloudellisista) valinnoistaan. Ei kaikkia omia virheitä ja riskejä valtio voi kustantaa.
11 tykkäystä
Mitä enemmän tukia sitä enemmän veroja. Tuet minimiin ja verotus minimiin, kiitos.
19 tykkäystä
Asuntomarkkinat kaipaavat muutenkin “pientä” korjausliikettä, johon veronmaksajien rahoja ei tulisi laittaa.
5 tykkäystä
Ainakin Nordealla mahdollista vaihtaa vain 12kk euribor → Nordea prime, kun juuri tarkistin.
Täällä on moneen kertaan puhuttu eri lyhennystapojen eroista (tasalyhennys, tasaerä, annuiteetti), mutta se hyvä huomata, että jos olet OP:n asiakas, OP:lla lainoissa on sekä annuiteettia että muuttuvaa annuiteettia. Näistä jälkimmäinen käyttäytyy siten kuten annuiteetti yleisesti mielletään eli lainan maksuerä muuttuu, kun korko muuttuu. Kun vanhaa versiota ei enää tarjota, lainaneuvotteluissa puhutaan vain annuiteetista.
Eli jos laina on otettu OP:lta ainakin joitakin vuosia sitten (itselläni 2019), on hyvin todennäköistä, että siellä on se versio annuiteetista, jota OP ennen käytti, joka oikeammin on yhdistelmä tasaerää ja annuiteettia.
Vanhemmissa annuiteettilainossa koron noustessa korontarkistuksessa kk maksuerä ei muutu, mutta maksuerän sisällä koron määrä kasvaa ja lyhennykseen käytetään se mitä varaa jää.
Helppona esimerkkinä 100 000 € laina, jossa 1000 € kuukausimaksu. Korko tarkistuu 3 % tasolle ja aiemmin ollut 0 %. Nyt korkoihin menee 3000 € vuodessa tai 250 € kuukaudessa. Maksuerässä jatkossa 750 € lyhennystä ja 250 € korkoa. Laina-aika ei koron noustessa pitene toisin kuin tasaerässä. Tästä seuraa se, että jos korot ovat laina-aikana korkeammalla kuin alunperin lainaa myönnettäessä, lainassa viimeisessä erässä on odottamassa lyhentämätön pääoma. Sinällään jos tuonne on vaikka 20 vuotta, nyt ihan mukava että ei tarvitse hikoilla kuukausierän kanssa ja se on sitten vuoden 2043 murhe mitä erääntyy.
Ongelmaksi nuo lainat muodostuvat siinä kohtaa kun korot ovat niin korkealla, että kuukausimaksuerä ei riitä edes korkojen maksuun. Siinä kohtaa voi odottaa soittoa pankista, että katsotaampa kuukausierää ja lyhennystapaa uudelleen.
Tuon kumpi vaihtoehto itsellä on näkee vaikka OP Mobiilista jos lainassa on ollut positiivisten euriborien aikana korontarkistus. Jos kuukausierä on edelleen sama (lyhennyksen osuus pienentynyt), onneksi olkoon - sinulla on vanha annuiteetti.
6 tykkäystä
OP:lla tarjottiin mahdollisuutta vaihtaa 3kk tai 6kk euriboriin tuolla 200e palvelumaksulla. Ei muita ehtoja.
2 tykkäystä
Kannattaa katsoa aiempia postauksia. Sieltä löytyy allekirjoittaneen lisäksi pari foorumilaista keille annettu Nordeassa vaihtoehtoiset tarjoukset 3kk ja 6kk euriborille.
Toimitusmaksu 200€ + korotukset marginaaliin (+0,18% ja +0,08% allekirjoittaneella).
1 tykkäys
Ei varmasti ole palaamassa, kun siitä juuri päästiin eroon. Sen sijaan, jos jotain halutaan tehdä, niin varainsiirtoveroa voisi laskea. Tukkii liikaa asuntokauppaa, kun ihmiset miettivät näitä isoja veroja asuntoja vaihtaessa.
15 tykkäystä
Veron poistaminen tai sen laskeminen valuu asuntojen hintoihin.
2 tykkäystä
IS:n vaalitentissä mennään jo laukalle komeasti. Saarikko, Orpo ja Purra on jo antamassa toivoa verovähennysoikeuden palautukselle. Ei toki lupaamassa mitään, koska tietävät itsekin puheidensa järjettömyyden.
Vain Sanna Marinilla ja Maria Ohisalolla on kanttia sanoa suoraan asia-argumentein, että asuntolainan korkovähennysoikeuden palauttamisessa ei ole mieltä. Tosin samalla Ohisalo alkoi hourimaan, että korkojen verovähennysoikeuden voisi poistaa myös asuntosijoittajilta, mikä on aika typerä ajatus. Ja Li Andersson toki vastustaa myös, mutta argumenttihan on se perinteinen, että omistavaa luokkaa ei saa tukea.
Saarikko: Asuntolainan korkovähennyksen palauttamista selvitetään – Sanna Marin eri linjoilla https://www.is.fi/politiikka/art-2000009318492.html
1 tykkäys