No niin! Niin epäloogista kuin se olisikin, niin näin minäkin sen käsitin. @jps missä pankissa sulla oli laina ja seurasitko ikinä tuota koronmuutosta? Aika hämmentävä asia kaiken kaikkiaan.
Tein tänään ennakkolyhennyksen omaan OP:n asuntolainaani sellaisella summalla, että korkomeno pitäisi pienentyä edes jonkin verran jos se on sitä lyhentääkseen. Otin screenshotit seuraavan maksun erittelystä ennen tätä, ja päivän parin päästä näen muutoksen - raportoin tänne heti!
Olin myös varma asiasta, että eihän se nyt näin voi mennä, että raha katoaa jonnekin OP:n holviin hetkeksi. Aika rautalangasta väännettiin asiaa aspan kanssa, mutta tämä oli lopputulos. Harmi etten ottanut kuvakaappausta chatin keskusteluista. Tästä huolimatta on tietenkin mahdollista, että aspa selitti tai itse ymmärsin väärin.
Itsellä tilanne seuraava:
Sijoitusasunnon pankkilainaa 41ke ja käteistä tilillä 10ke, joka korvamerkattu sijoituksiin (osakkeet tai lainan lyhennykset). Korko nyt 2,5%, joka 09/2023 tarkistuu. Määräaikainen vuokrasoppari loppuu kesän lopulla ja mietin, että miten tää kannattaisi pelata.
Eka ajatus oli tehdä vain ylimääräinen lyhennys, mutta se ei vaikuta juuri kassavirtaan pl. korkomenot pienenee. Toiseksi ajattelin uudelleen rahoitusta nostamalla laina-aikaa ja ottamalla samalla alkuun 2v lyhennysvapaan. Tästä neuvottelinkin alustavasti S-pankin kanssa ja heiltä tuli ihan kilpailukykyinen tarjouskin.
Sitten OP:sta (nykyisestä pankistani) tuli vastaan ennakkolyhennys, joka alkoi kiinnostamaan koska sillä saisi ns. lyhennysvapaan samalla. Tämän takia asiaa kyselinkin, mutta totesin ettei oikeen toimi. Toisaalta voishan sinne vaikka loppuvuoden lyhennykset maksaa ennakkoon ja loput laittaa ylimääräisenä lyhennyksenä, ns. hybridiratkaisu. Tällöin vuokralaisen vaihtumisesta mahdollisesti aiheutuvat tyhjät kuukaudet eivät tuntuisi niin pahalta kassavirta mielessä. Koska kassavirta riski on olemassa, niin en uskalla tuota likvidiä cashbääkään suoraan tuutata ylimääräisenä lyhennyksenä.
Päätin jättää asian muhimaan ja katson uudestaan syssymmällä, että missä korot ja osakkeet menee, mikä tilanne vuokramarkkinalla vai menisikö asunto jopa kaupaksi silloin.
Aikoinaan oli Nordeasta ja Handelsbankenista, nykyään ei ole lainaa. Ja toki seurasin koronmuutosta, 1990-luvulla korot olivat eri luokkaa kuin nykyään
Jos OP’n käytäntö on tuo, niin kyseessä on pankkiryöstö. Asiakas lyhentää lainaa, OP pistää sen korottomalle sulkutilille ja perii sulkutilillä olevasta lainasta korkoa.
Kun tekee ennakkolyhennyksen, niin pitäisihän se näkyä heti asuntolainan saldossa ja jos lainan saldo on pienentynyt, niin mielestäni on mahdotonta periä suuremmasta pääomasta korkoa. Kaipa tuokin on mahdollista mikäli on präntätty lainaehtoihin.
Kokeilin tuota OP:n ennakkolyhennystä. Pääoma pieneni ja seuraavan kuukauden maksuerän koron osuus myös. Tämän perusteella väittäisin chattivirkailijan neuvoneen väärin.
Pitäiskö tehdä itsekin testi?
Jep! Omakin laina päivittyi, ja kyllä vahvistan, lainapääoma pieneni odotetusti, mutta myös koron osuus laski!
Eli ainoa ero nyt näiden kahden välillä (OP) on nyt se, että ennakkolyhennyksellä ei ole pakko maksaa seuraavaa erää (paitsi korot), kun taas ylimääräisellä lyhennyksellä joudut maksamaan myös seuraavan lyhennyksen kokonaisuudessaan?
Taloudellisesti siis varsin sama vaikutus, molemmat lyhentävät lainaa sekä jäljellä olevasta lainasta kertyvää korkoa.
@Acumen ja muut selvittäjät, kiitos! Asia on itsellenikin ajankohtainen ja juuri pohtinut näiden vaihtoehtojen välillä. Kokeilen varmaan itsekkin aluksi yhden ennakkolyhennyksen, ja jos/kun homma pelaa kuten sanoitte, saa sitä sitten nappastua kerralla vähän isomman pätkän! 
Juuri näin! Mutta on tuossa se etu, että ennakkolyhennyksellä pääset samaan korkosäästöön, MUTTA saat samalla pelivaraa talouteesi pienentyneiden tulevien lyhennystesi kanssa (koska maksat vain jäljellä olevasta lainapääomasta korkojen osuutta).
Ei kestä @Ituhippinen , itseäni harmittaa nyt se, että käytin ylimääräistä lyhennystä turhaan aiemmin, enkä ymmärtänyt tämän toisen lyhennystavan etuja ja efektiivisyyttä (tosin virallinen teksti antoi ymmärtää ettei korkojen osuus muuttuisi, joten ehkä turha soimata itseä liiaksi tässä nyt).
Pääsee samaan korkosäästöön, MUTTA vain siltä ajalta mitä rullaat ennakkolyhennystä eteenpäin. Ylinmääräisen lyhennyksen korkosäästö on laina-ajan loppuun saakka, ennakkolyhennyksen määräaikainen.
Eihän se näin voi mennä, tokihan kun lainapääoma vähenee niin se vähenee, tulevienkin korkojen osuus on oltava alhaisempi siinä missä ylimääräisen lyhennyksenkin kanssa?
Ylinmääräisellä lyhennyksellä tulet maksaneeksi lainaa nopeammin pois.
A) Maksat vuoden ennakkolyhennystä
B) Maksat vuoden ylinmääräistä lyhennystä ja normaalit kuukausittaiset lyhennykset rullaa.
Vaihtoehdolla B maksat lainaa huomattavasti kiivampaan tahtiin eli tietty se korkokulu on pienempi.
Voit tietysti tuon yhden vuoden ennakkolyhennyksen lisäksi maksaa joka kuukausi tavallisen lyhennyksen verran ennakkolyhennystä, jolloin vaikutus on täysin sama kuin ylimääräisellä lyhennyksellä, mutta säilytät mahdollisuuden helppoon “lyhennysvapaaseen” lisääntyneen vaivan kustannuksella.
Lainapääoma pienenee samalla lyhennyksen tekemisen hetkellä molemmilla lyhennystavoilla yhtä paljon, joten korkokulujenhan on oltava identtiset jatkossa, eikö?
Toki B:llä joudut maksamaan enemmän lainaa tuon ko. vuoden aikana, joten lyheneehän se nopeammin, mutta jos käytettävissä on sama rahamäärä extra-lyhennykseen - niin efektiivisesti ei ole eroa kumpaa tapaa käytät.
^ @kabu tätä juuri hain takaa.
Niin. Kuten kirjoitin, että vaikutus on sama siihen asti mihin sitä ennakkolyhennystä rullaat.
Tässä hetkessä maksettu ylinmääräinen kuukausi säästää korkokuluja laina-ajan loppuun saakka, ennakko siihen saakka, kun ennakkoa on sisällä.
Kyllä vain, mutta ylimääräisessä lyhennyksessä ammennat paljon enemmän rahaakin lainan pääoman lyhennykseen. Eli ei ennakkolyhennyksellä häviä mitään missään skenaariossa sinänsä.
Olen tehnyt pieniä ylimääräisiä lyhennyksiä joka kuukausi usempaan lainaan jo usean vuoden ajan. Nyt toivoisin, että olisin tehnyt aina ennakkolyhennyksiä ja maksanut silti normaalin lyhennyksen verrankin joka kk. Rahaa olisi lähtenyt tililtä tismalleen saman verran, mutta nyt olisi helppoa joustoa käytettävissä.
Olen mennyt samaan huijaukseen kuin muut edellä, eli tulkinnut OP:n epäselkeää ohjetta väärin.
Liitytään keskusteluun.
Ennakkolyhennys=maksat lyhennysosuudet etuajassa eli käytännössä saat lyhennsyvapaata hetkeksi eteenpäin ja joustoa talouteesi. Korot maksetaan todellisen pääoman mukaan, mutta laina pysyy muuten samanlaisena kun ennenkin.
Ylimääräinen lyhennys= normaalien maksuerien ulkopuolinen lyhennys, pienentää lainan pääomaa.
Muuttuvassa annuiteetissa laina-aika pysyy aina samana eli kun teen ylimääräisen lyhennyksen, pienenee kuukausieräsi.
Tasaerässä laina-aika lyhenee ylimääräisellä lyhennyksellä, mutta kuukausierä on aina sama.
Aina kannattaa tehdä ennakkolyhennys, sillä silloin et joudu pulaan, jos taloustilanteesi heikkenee yllättäen. Jos talous ei muuttuisi voi silloin ”lyhennysvapaan” aikana tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä.
Nyt kun tuli keskustelua lyhennystavasta, niin tulikin mieleen, että se vaikuttaa asiaan myös OP:n kanssa käydyn chat keskustelun perusteella. Itsellä on tasalyhenteinen laina (ei siis tasaerä).
Mun mielestä tasalyhennyslaina ei ole kovin järkevä. Se on melko raskas, sillä lyhennät kiinteän summan lyhennystä ja siihen päälle vaihtelevan, mutta loppua kohti nollaa lähestyvän koron.
Miksi se sitten ei ole järkevä? Sehän on lopulta halvin kokonaiskuluiltaan?
Periaatteessa näin onkin, mutta alkuvaiheessa maksat suurempaa kuukausierää kuin annuiteetti- tai tasaerälainassa, jolloin voisit sijoittaa näiden erotuksen johonkin tuottavaan. Sen vuoksi itselläni on annuiteettilaina, tasaerälainaa ei saanut silloin Nordeasta kuin max. 20 vuoden laina-ajalle ja oma laina-aikani oli (on) pidempi.
Ois kiva kuullakin noista viime aikoina saaduista tasaerälainojen pituuksista, varsinkin nyt valmiiksi korkeampien korkojen aikana. Täällä joku aiemmin (viime vuonna?) väitti että heidän tasaerälainojen pituudet ovat korkojen noustessa lähestyneet ääretöntä vailla mitään kattoa. Aina kun olen itse keskustellut pankkien kanssa, on heillä yleensä aina ollut joku katto käytännössä tasaerälaina-ajassa, mihin voi venyä ja/tai mikä on alussa (jolloin yleensä lyhyempi kuin annuiteetissa). Mitä sen katon saavuttamisen jälkeen tapahtuu, ollut muistaakseni eri sovelluksia: vika erä kasvaa, kaikki erät kasvavat yms.
Mielestäni parasta liikkumavaraa talouteen tuo laina-ajan mitoittaminen heti alussa niin pitkäksi kuin vain pystyy. Ja jos ei pysty niin sitten vaihtaa pankkia ja taas maksimit. Siinä voi sitten halutessaan tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä.