Vaikka korkokatto toimii niin OPn tarjouksessa on ollut täysin päivänselvä asiakasta harhaanjohtava virhe. Kunhan aikanaan Fine on asian käsitellyt olisin hämmästynyt OPn voitosta. Kyllä asiakkaan pitää pystyä luottamaan pankin tarjoukseen. Tuo virhe tarjouksessa ei ole sellainen, jonka asiakkaan tulisi pystyä ymmärtämään ilmaisuerehdykseksi.
6 tykkäystä
Samaa mieltä periaatetasolla, mutta en oikein näe, miten asian voisi korjata niin, että laina menisi markkinointiväitteen mukaisesti. Määräaikainen korkokatto, kiinteä laina-aika ja kiinteä kuukausierä (ilman ilmapalloerää lopussa) on matemaattisesti mahdoton yhtälö. Jonkin osan tuosta pitää antaa periksi. OP:n oma ehdotus on pidentää laina-aikaa (kiinteä kuukausierä), mutta kelpaako se asiakkaille? Mitä muuta Fine voisi määrätä? Pidentää korkokaton kattamaan koko laina-aika?
6 tykkäystä
Mun käsittääkseni ainoa tapa on OP’n ottaa tappiot hölmöilystään itsensä kannettavaksi ja maksaa korkokaton ajalta kasvaneen lyhennyksen osuus. Korkokaton päätyttyä, sitten toimitaan aivan normaalisti.
4 tykkäystä
No onpas vaatimukset. Kohtuullinen tapa on pidentää niiden asiakkaiden maksuaikaa, jotka kokevat kasvaneen kuukausierän ongelmaksi. Itse en jaksa asiasta OP:n kanssa vääntää, enkä edes aiheesta uutisointia tiennyt tulleeni harhautetuksi. Johtuu varmaan siitä, että tuli myös luettua ne lainapaperit aikoinaan ennen niiden allekirjoittamista.
11 tykkäystä
Markkinointi on toki voinut olla hölmöä, mutta kuten toisaalla todettua, korkokatto ei ole kumoutunut millään tavalla. Ei ole myöskään mitään petollisia pieniä pränttejä, vaan OP:n velkakirjassa on ihan selkeästi heti ensimmäisellä sivulla käyty läpi “velan ja koron maksu”, jonka mukaan sopimuksessa edetään.
Jos pelkää sitä, että pankki vetää välistä, niin eihän silloin kannata nostaa koko kämppälainaa. Itse olen ihan tyytyväinen OP:n kanssa tekemiini korkosuojaus-diileihin. Näin edellisenä korontarkistuspäivänä:
13 tykkäystä
Jessika Aron saamassa tarjouksessa luki yksiselitteisesti 
Ei tuossa ole pienintäkään tulkintavaraa maksuerän muuttumisesta tai mainintaa että korkojen noustessa laina-aikasi voi pidentyä muutamalla vuodella halutessasi pitää maksueräsi sopimuksen mukaisessa maksimissa.
10 tykkäystä
Sopii pankin kanssa laina-ajan pidentämisestä niin, että maksuerä pysyy noissa rajoissa, ja korkokaton päätyttyä palauttaa laina-ajan alkuperäiseksi. Silloin kai asiat menee täsmälleen siten kuin Aro on kuvitellut niiden menevän. Ja tietenkin jos noin haluaa tehdä, on perusteet olettaa asioiden tapahtuvan ilman erillismaksuja.
Siinä lainatarjouksessakin muuten mainitaan, että “lopullinen korkokatto ja korkokaton vaikutus korkoon määräytyvät, kun sopimus korkokatosta tehdään”. Toki, virheellistä markkinointia siitä huolimatta. Mutta koska asialla ei ole mitään muuta kuin velallisen kassavirtaan liittyviä vaikutuksia, hankala nähdä että pankin tulisi myöntyä muuhun kuin tuon asian korjaamiseen.
2 tykkäystä
Markkinointi on yleisellä tasolla tapahtuvaa toimintaa, jolla pyritään auttamaan myyntiä. Tarjouksen tekeminen kuuluu myynnin prosesseihin, jolla on tavoitteena saada kauppa aikaiseksi. Tarjous on siis hyvin paljon spesifisempi kuin esimerkiksi suoramarkkinointisähköposti.
2 tykkäystä
Ei mene. Aro on perustellusti tulkinnut lainan maksuerän olevan maksimissaan 898,-/kk korkokatto aikana ja laina-ajan olevan kokonaisuudessaan tarjouksessa mainitun. Kyse on puhtaasti siitä voiko asiakas luottaa pankin tarjouksiin vai pitääkö niitä pitää oletusarvoisesti täytenä paskapuheena.
10 tykkäystä
Aro on olettanut, että maksuerä on korkokaton aikana 898 euroa. Koska hän on lyönyt lukkoon kokonaislaina-ajan, on hän toivottavasti ymmärtänyt, että se loppulaina maksetaan sen laina-ajan puitteissa. Nyt kuukausierää on tasattu niin, ettei se korkosuojauksen päätyttyä nykykorko-olettamalla pomppaa reippaasti ylöspäin. Mutta OP muokatkoon sopparia asiakkaan niin halutessa sellaiseksi, että niin tapahtuukin, jolloin ei pitäisi olla mitään valittamista. Toin edellä esille tavan, miten tuo onnistuu. Toki vielä helpompi tapa olisi se, että ottaisi nyt vaan sen pankin tarjoaman pidemmän maksuajan ja tekisi sitten korkosuojauksen päättymisen jälkeen lisälyhennyksiä lainaan, jos ei halua alkuperäistä maksuaikaa pidentää.
Vielä kerran toistaen, korkokatto toimii kuten pitääkin, ja mitään taloudellisia tappioita ei ole syntynyt. Jos lyhennystavasta johtuva pääomalyhennyksen odotettua suurempi summa on ongelma, se ratkeaa laina-aikaa muuttamalla.
3 tykkäystä
12kk euribor laski 6kk alle. Taasko vedettiin ihmiset kölin ali.
Onhan historiallisesti ollut hetkiä, kun 12kk on ollut 6kk, jopa 3kk alla. Ovat olleet vain hyvin lyhyitä.
Esimerkiksi täältä voi näitä zoomailla: Euribor chart - graphs with historical Euribor rates
6 tykkäystä
Varmasti asia toimii niin, kuin kuvailet. Eihän tässä siitä ole kysymys vaan siitä, että asiakkaille on myyty “korkokattoja”, jossa oletuksena on, että heidän maksaessaan ylimääräistä korvausta tästä “korkokatosta” niin korkojen noustessa yli tämän sovitun “korkokaton” pankki hoitaa sen eikä siitä aiheudu kuluja asiakkaalle. Toisinsanoen asiaakkaille on myyty niin sanotusti vakuutus harhaanjohtavasti.
Ja kyllä asiakkaiden pitäisi lukea mihin nimensä laittavat, mutta instituutiot kuten poliisi tai pankit nauttivat Suomessa luottamusta. Tämä on mielestäni positiivinen asia ja OP tuolla toiminnallaan tuohoaa sitä luottamusta. Vai ovatko, jopa käyttäneet väärin sitä luottamusta?
Yhdellä tavalla vielä ilmaisten ryhtyisitkö minkäänlaiseen suhteeseen ihmisen tai minkään entiteetin kanssa, jonka sanaan ei voi luottaa?
Disclaimerina todettakoon, että minulla ei ole tällä hetkellä asuntolainaa.
3 tykkäystä
Näin se Osuuspankinkin korkokatto toimii, ei tarvita lainausmerkkejä. Kyse on siitä, että asiakkaalle väitetty koron lisäksi lyhennyksen pysyvän samana. Tämä oli väärin kerrottu, sillä korkokatto ei ole lyhennyskatto.
Ei asiakkaalle väitetty lyhennyksen pysyvän samana, vaan maksuerän.
Täsmennän tätä pointtia vielä: Onko OP ilmoittanut selkeästi asiakkailleen, että ostaessasi “korkokaton” niin korko ei nouse yli sovitun tason, mutta vastineeksi tästä(siis sen maksamasi vakuutuksen lisäksi) nostamme kuukausi erääsi lisäämällä siihen enemmän pääoman lyhennystä? Jos on niin miten on niin paljon tyytymättömyyttä?
No joo, vedin mutkaa suoraksi. Näissä tapauksissa, joissa maksuerä on ylittänyt luvatun, taustalla on ollut lyhennyksen kasvu yli sen mitä oli korkokatosta sovittaessa laskettu. Korko (osuutena velkapåäomasta) ja kulut eivät muutu.
Osuuspankki on virheellisesti ilmoittanut, että kuukausierä ei nouse.
Kuukausierän nousu ei ole vastine korkokatosta vaan normaali muuttuvan annuiteetin käytös silloin, kun lainan korko nousee. Korkokatto on määräaikainen, joten lainan korko korkokaton jälkeen muuttuu viitekoron muuttuessa. Annuiteetissa joka korontarkastuksessa lasketaan kuukausierä, joka pysyy koko laina-ajan loppuun asti samana (kunnes seuraava korontarkistus johtaa erän uudelleen laskemiseen). Tämän vuoksi koron muutos katon päätyttyä vaikuttaa myös katon aikaiseen maksuerään.
Asia oli tuossa ylen jutussa ilmoitettu näin:
Tämä johtuu monimutkaisesta mekanismista, joka menee näin:
Annuiteetin laina-aika on kiinteä, ja korkokatto kattaa pitkässä lainassa usein vain osan. Lainaa on siis jäljellä senkin jälkeen, kun korkokattosopimus päättyy.
Annuiteettilaina on toteutettu niin, että siinä oletetaan korontarkistushetken, vaikkapa neljän prosentin tason lokakuussa 2023, jatkuvan koko jäljellä olevan laina-ajan. Lainassa korkokatolla suojaamatonta pääomaa siirretään maksettavaksi korkokaton aikana.
Tavoitteena on, että korkokaton päättyessä mahdollinen neljän prosentin korko ei kuormita asiakasta, kun pääomaa on maksettavana vähemmän.
Korkokatto kyllä noudattaa sovittua korkotasoa, mutta seuraa myös vallitsevaa viitekorkoa korontarkistuspäivänä.
1 tykkäys
Aika hyvin selostettu, joskin vetää sekin mutkia suoraksi.
Annuiteetti lasketaan niin, että otetaan laskuhetkellä tiedossa olevat korkotekijät (tavallisesti sen hetkinen viitekoron taso, ja mahdolliset korkosuojaukset) ja oletetaan että mikään näistä ei enää muutu laskuhetken jälkeen. Sitten lasketaan, mikä kiinteä kuukausierä maksaa korot ja lyhennykset niin, että lainapääoma menee nollaksi juuri laina-ajan päättyessä. Tässä laskennassa siis oletetaan, että viitekorko ei laina-aikana enää koskaan nouse eikä laske. Korkokaton päättyminen toki huomioidaan, ja katon jälkeen laskennassa käytetään (nykyistä) viitekorkoa ilman kattoa.
Annuiteetti on hieno systeemi silloin, kun ne korkotekijät ovat aidosti kiinteät. Eli siis kun lainan korko on kiinteä. Silloin lainan alussa lasketaan kuukausierä, jota sitten orjallisesti maksetaan koko laina-ajan, minkä jälkeen laina on kokonaan pois maksettu.
Annuiteetti muuttuu hirviöksi, jos korkotekijät voivat muuttua laina-aikana. Tällöin tehdään tuo sama laskelma kuin yllä kuvasin, mutta tietoisesti jätetään huomiotta se tosiasia, että korko tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Korontarkistus johtaa siihen, että se aiemmin laskettu kuukausierä ei enää tuotakaan sitä hienoa lopputulosta, jossa laina on lainan päättyessä nollassa. Kiinteässä tasaerässä tämä ratkaistaan joko muuttamalla laina-aikaa tai viimeisen erän kokoa. Muuttuvassa annuiteetissa tuo yllä kuvaamaani laskelma tehdään uudestaan, taas (vasten tosiasioita) olettaen että korko ei enää ikinä muutu. Viitekoron nousu johtaa kuukausierän nousuun myös korkokattoaikana, koska saman erän pitää laskelmassa riittää myös katon päätyttyä.
Muuttuvaa annuiteettia on käytännössä mahdotonta selostaa yksinkertaisesti ilman, että jotain olennaista jää uupumaan. Itse ymmärsin sen vasta, kun koodasin Pythonilla softan, jolla näitä laskelmia voi tehdä (tein yksityistä lainaamista varten).
Olenkin nyt taipumassa siihen kantaan, että ongelma ei ole korkokatto vaan muuttuva annuiteetti. Se pitäisi lailla kieltää kuluttajalainojen osalta kokonaan.
2 tykkäystä
Ennyt ehkä heittäisi vauvaa pesuvesien mukana pois, mutta vähänhän tämä on ehkä pankkien omaa syytä kun kaikista vaikeimmasta lainatyypistä on muodostunut se standardi lainatyyppi. Tuosta ei taida olla edes hyötyä pankille koska katollisessa lainassa ne lyhennykset siirtyy lähemmäksi mikä alentaa tulevien korkoerien määrää kun lainaa on jäljellä vähemmän.
Ehkä kaikista parasta olisi kuitenkin mielestäni se, että suomessa siirryttäisiin enemmän kiinteisiin korkoihin tanskalaiseen ja amerikkalaiseen tyyliin.
1 tykkäys