Asuntosijoittaminen

Asuntosijoittaminen
1254

Kiitos kommenteista kaikille. Näiden kokemusten lukeminen on hyvinkin hämmentävää, sillä tämä saatu palautehan on täysin murskaavaa :smiley: Mä googlailin ihmisten kokemuksia tarjouskaupasta ja vanhimmat viestit löytyivät 00-vuosikymmeneltä asti, mutta konsensus palvelusta oli jo tuolloin yhtä huonolla tolalla. Kenties hassuinta tässä on se, että kaikki osapuolet haukkuvat systeemiä. Ostajat valittavat kun menee aikaa hukkaan, myyjät valittavat alhaiseksi jäävää hintaa ja perus asunnonostajat valittavat kun hakuvahdit antavat osumia asunnoista, jotka eivät mahdu budjettiin :smiley:

Olemattomien hintahuutajien lisäksi monet valittavat nettikeskustelun mukaan sitä, ettei lähtöhintaa tai edes sen ylittäviä tarjouksia oteta välillä vastaan välittäjän toimesta. Onhan se vähän erikoista että lähtöhintalappuun laitetaan vaikkapa 149k, olet ainoa tarjoaja ja 150k tarjousta ei oteta edes vastaan. Ymmärrän sen, ettei myyjä halua välttämättä hyväksyä sitä, mutta kyllähän se tulisi välittäjän ottaa vastaan. Ainakin jos muita tarjouksia ei ole.

Ajattelin käydä nyt näytöllä normaaliin tapaan ja jos kohde miellyttää vielä näytön jälkeenkin, niin minä tarjoan siitä lähtöhinnan verran, enkä penniäkään päälle. Näin ainakin silloin, jos alla ei ole ensimmäistäkään suoraa tarjousta. Ehdollisia huutajia vastaan en aio lähteä kilpailemaan, sillä helppohan se on huutaa rahalla jota sinulla ei vielä (tai välttämättä koskaan) ole.

Ei oikein istu omaan ajatusmalliini, että ainoana “heti valmiina tosiostajana” minun pitäisi lähteä korottamaan ja kilpailemaan jonkun (itseni?) kanssa, etenkin kun kohde ei ole halutuimmilta paikoilta ja sisältää tässä markkinatilanteessa epäseksikkäitä yksityiskohtia (lämmitysmuoto). Näin alkutalvesta minulle ei ole myöskään ongelma, jos kaupanteko venyy. Vuokra-asunnosta pääsee eroon noin kuukauden irtisanomisajalla nyt ja keväällä, sekä asunnon omistajahan sitä joutuu tällöin vastaamaan omalla lompakollaan vuoden kalleimmista lämmityskuukausista.

16 tykkäystä
1255

Jos asetetaan tuollainen kynnyshinta, niin miksi järjestää lainkaan huutokauppaa?

Koska halutaan luoda huutokauppatilanne. Matala lähtöhinta tuo peliin useampia pelaajia. Jos lähtöhinta olisi alin myyntihinta, huutokauppatilannetta ei todennäköisesti syntyisi. Kynnyshinta on myyjän suoja, jolla saadaan myyjä suostumaan matalaan lähtöhintaan. Pelkällä logiikallahan tuossa ei oo mitään järkeä, mutta myynti onkin pitkälti psykologiaa:

  • Kun saadaan mahdollisimman monta osallistujaa, luodaan peli jossa kaikilla osallistujilla on uponneita kustannuksia.
  • Huutokaupan voittamisessa on psykologinen efekti. On eri asia ostaa vapailta markkinoilta hyvä sijoitusasunto, kuin ‘‘voittaa’’ täysin samanlainen sijoitusasunto huutokaupasta
  • Huutokaupoilla on alhaisten hintojen maine.
  • Nettihuutokaupassa aikaraja on sellainen, että mahdollisimman moni näkee ilmoituksen, mutta viimeisillä minuuteilla syntyy kilpailutilanne, jossa ostajat eivät tee rationaalisia päätöksiä → Myyjä voittaa
  • Jätettyjen tarjousten lukumäärä viestii ostettavan tuotteen laadusta. Esim. Kahden identtisen huutokauppakohteen hinta on 100k. Toisella lähtöhintana ollut 50k ja 10 tarjousta, toisella lähtöhinta 100k ja 0 tarjousta. Kohde jossa on enemmän tarjouksia on houkuttelevampi, vaikka nykyinen hinta ja tuote olisi täysin sama.

Esimerkiksi sijoitusasunnot.comin huutokauppoja seuranneena voin todeta, että huutokaupoilla mennään tosi lähelle aiempia pyyntihintoja. Mikäli aiemmat pyyntihinnat eivät olisi sijoitusasunnot.comin nettisivuilla julkisia ja täten toimisi ‘‘kattona’’ huutokaupan hinnalle, uskoisin että moni kohde menisi yli pyyntihinnan jolla asunnot ovat alunperin jääneet käsiin.

5 tykkäystä
1256

Huutokaupasta tuttu osti asunnon ihan normaalilla tarjouksella alle lähtöhinnan, mutta se olikin ollut myynnissä tovin ilman tarjouksia. Yleensä lähtöhinta laitetaan koukuksi, eli huomattavasti alle sen hinnan, jolla välittäjän kanssa on sovittu että kaupat tehdään tai välityspalkkionmaksuvelvollisuus syntyy. Toimii tosi halutuissa kohteissa, kun vetää paljon porukkaa näytöille ja luo painetta tarjota. Ja sumentaa hintaa, on niin tuskallista, jos jää vain kahdesta tonnista kiinni, kun on jo kuvitellut omakseen tarjouksen teon myötä - ja joka nostolla on vain hilkulla se asunnon saaminen.

Välittäjälle tarjouskauppa on siitä mukava, että välittäjällä on kaksi agendaa: saada kaupat aikaiseksi eli palkkionsa (tästä syystä välittäjä on nimenomaan ostajan puolella). Toinen on uusien välityskohteiden ja asiakassuhteiden luominen näytöillä. Alhainen lähtöhinta saa liikettä niveliin ihmisille, ja näytöille tulee sellaisiakin, joiden maksukyky ei tähän asuntoon riittäisi normaalilla pyyntihinnalla. Heillä ehkä on asunto välittäjälle välitettäväksi, nyt tai tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä erityisesti cash is king, koska oman asunnon myyntiehtoiset tarjoukset voi olla pitkässä odotuksessa ja raueta. Käteisostotarjouksessa myyjä tietää kauppojen syntyvän nyt ja varmasti. Välittäjää tietysti kiinnostaa tilanne, jossa ostajaehdokkaalla on oma asunto, joka pitäisi myydä alta. Monesti hän saa sen välitettäväksi ja nyt tietää, että myyjällä on KIIRE, koska näissä ehdollisissa hyväksymisissä myyjä pidättää oikeuden jatkaa myymistä. Näin välittäjä saa kaksi asuntoa myydäkseen ja jälkimmäisen myyjä lienee paineen tähden halukkaampi alempaankin hintaan.

Erityisesti tällä hetkellä välittäjillä voi olla vähyyttä välityssopimuksista, kun porukka panttaa omansa myyntiä ja kauppa käy tahmeasti. Samaten harva ottaa nyt riskiä kahden asunnon loukusta, joka johtaa oman asunnon myyntiehtoihin. Ja tässä tilanteessa se voi viedä aikaa. Itse siis pelaisin nyt käteiskauppakorttia. Ja jos olisin myymässä vähänkin halutumpaa kohdetta, myisin itse. Joskus käytin välittäjiä, mutta myöhemmin huomannut, kuinka helppoa tuo homma on hoitaa ihan itse (ammattikuvaajan kuvilla). Moni jännää sopimusjuttuja ihan suotta. Toki kohteesta riippuen.

4 tykkäystä
1257

On tullut ostettua kämppiä välittäjän kautta ja ilman välittäjää. Sekä asuntoa näkemättä, että huolellisesti kylppärin laatat läpi koputellen.

Kertaakaan minulle ei vielä ole valjennut, että mitä lisäarvoa välittäjä minulle ostajana tarjoaa.

Parhaimmillaan vain ylimääräisen pari prosenttia ostohinnassa ja pahimmillaan ihan helkkarin ärsyttävää sakkia rikkinäisenä puhelimena minun ja myyjän välissä.

16 tykkäystä
1258

Tämä tietenkin totta. Itse ainakin ostaisin mieluusti suoraan myyjältä sikäli, että mitään ekstraa ei välittäjän kautta tule ja myyjä tuntee asunnon/talon/taloyhtiön parhaiten.

Tuolla, että välittäjä on ostajan puolella tarkoitin sitä, että toisin kuin myyjät usein kuvittelevat, kaikkien välittäjien intressi ei suinkaan ole maksimaalisen hinnan saaminen asunnosta, vaan kaupat. Palkkiossa aika se ja sama, onko kymppitonnin enemmän hintaa vai ei. Moni välittäjä on näytöillä kertonut asioita, jotka taatusti eivät palvele myyjän agendaa, mutta saattaisivat saada meidät tekemään kehnonkin tarjouksen (myyjän tilanteesta, edellisen tarjouksen tasosta jne). Toki välittäjistä on todella moneksi, joukossa on myös huipputekijöitä, jotka ihan oikeasti pystyy ansaitsemaan saamansa palkkion!

2 tykkäystä
1259

Mielenkiintoinen muuten tuo Toivo Groupin tuorein analyysi:
Toivo Group -yhtiöketju - #195 käyttäjältä Sijoittaja-alokas

Sellainen kohta jäi mieleen, että helsingin prime asuntokiinteistöjen tuottovaatimus nousee nykyisessä ympäristössä 3% → 4%.
Koska kulut eivät ainakaan helpota eivätkä pahimpaan hätään myöskään vuokratasot ole nousemassa, niin tämähän tarkoittaa reipasta vuokra-asuntojen hintojen laskua.

2 tykkäystä
1260

Veikkaan että isoimmat pelurit kyllä ainakin yrittää ajaa vuodenvaihteessa isoja korotuksia vuokriin

2 tykkäystä
1261

Mielestäni toi on aika pieni korotus tuottovaatimukseen, sillä riskittömän koron nousun lisäksi myös luotto ikuiseen arvonnousuun on käytännössä tuhoutunut.

2 tykkäystä
1262

Vähän myöhässä mukaan keskusteluun mutta käsittääkseni se isoin syy myyjälle laittaa asuntonsa huutokauppaan on juuri se, että noin kaikilla ostajilla on hakukriteereissä joku maksimihinta ja kun lähtöhinta ruuvataan todellista myyntihintaa alemmas niin asunto saadaan kilahtelemaan monien sellaisten hakutuloksiin, joilta se jäisi muuten näkemättä. Sitten toivotaan että joku näistä ihastuisi asuntoon ja olisi kuitenkin valmis ylittämään alkuperäisen budjettinsa.

Ostajana näistä huutokaupoista ei kannata paljon välittää siinä mielessä että tarjoaa ihan sen mitä asunnosta normaalissakin kaupassa tarjoaisi. Ja olen minä joutunut ainakin huutokauppamaisiin tilanteisiin ihan ”normaaleissakin” asuntokaupoissa kun olen tehnyt tarjouksen ja sitten myyjä on kohta ilmoittanut että hän on saanut paremman että jos haluat asunnon niin pitäisi tehdä uusi korkeampi tarjous. Näitä on siis tapahtunut valituissa kohteissa vaikka omakin tarjoukseni on ollut voimassa vain <24h eli joskus myyjä huudattaa tarjoajia ihan normikaupassakin jos on useampia kiinnostuneita.

3 tykkäystä
1263

Laitetaan nyt vielä loppukaneetit tarjouskilpakeskusteluun liittyen tänne, kun näytöllä tuli käytyä ja sitä kautta ensimmäinen kontakti tarjouskauppaan tuli nähtyä - joskin tällä kertaa vain rannalta käsin.

Vähän sekavaksihan se konsepti lopulta jäi. Vaikka välittäjälle tuli jo yhteydenoton alussa sanottua, että tarjouskauppa on meille täysin vieras ja uusi juttu, niin käytännön asioita ei käyty oikeastaan yhtään läpi. Meillä oli alkuperäinen suunnitelma sellainen, että käydään ensiksi yhdessä näytössä, ja jos asunto yhtään kiinnostaa, niin sitten otetaan toinen vähän tarkempi näyttö, johon tulisi vielä mukaan rakennusalan kaverini.

Hommahan kariutui sitten siihen, että melkein heti näytön alkajaisiksi välittäjä totesi meille, että tähän iltaan klo 18 asti on aikaa jättää tarjouksia. Kello lähenteli tuolloin noin puolta päivää, eli ei siinä jäänyt kuin kuutisen tuntia aikaa lähteä mukaan kilpailuun. Jos tuon olisi tiennyt ennalta, niin olisi voinut vähän tehdä suunnitelmiakin sen mukaan, mutta nyt kun asunto ei ollut must have -osastoa, niin oli helppo olla tekemättä tarjousta.

Toinen mikä vähän hämmentänyt asia liittyi tuohon ehdollisten tarjousten ja “ehdottomien” tarjousten väliseen kuiluun. En tiedä bluffasiko välittäjä, mutta hänen mukaansa paras (ehdollinen) tarjous oli ehdollinen vain siitä syystä, että ostaja oli halunnut teettää asunnolle kuntotarkastuksen. Jota kuitenkin välittäjä suositteli/vaati joka tapauksessa kaupan ehdoksi. Eli siis minun järkeni mukaan kaikki kohteen tarjoukset olisivat silloin ehdollisia. Josta taas tullaan siihen, että järjestelmän mukaan suorat tarjoukset (rahat on jo näpissä ja tehdään kauppa heti) sekä mutkan sisältävät tarjoukset (“ostan kohteen jos saan vanhan asunnon myytyä ja/tai pankista lainalupauksen”) ovat ikään kuin tasavertaisia, vaikka jokainen myyjä paiskaa sata kertaa sadasta kättä mieluummin varman ostajan kanssa. Toisin sanoen minunkin olisi pitänyt lähteä tarjoamaan porukan suurinta summaa, vaikka aiempien keskustelujen pohjalta muut kiinnostuneet olisivat olleet kiinni vanhoissa asunnoissaan ja pankkineuvotteluissa.

Jos olisi ollut pientä röyhkeää pelimiestä, niin olisin toki voinut lähteä tekemään minikorotuksia sisältäviä ehdollisia tarjouksia. Esimerkiksi vaikkapa 100 euron korotus jonkinlaisen hassun ehdon kera (joka ei velvoita minua ostamaan) olisi pitänyt minut kiinni kilpailussa ja antanut lisäaikaa, mutta en halunnut lähteä renkaanpotkintalinjalle.

En tiedä ihan tarkkaan miten siinä tarjouskisassa lopulta kävi. Sovittuna kellonlyömänä tarjouskaupassa tapahtui jotain, kun annetut tarjoukset katosivat ja järjestelmä ilmoitti, ettei sisässä ole voimassa olevia tarjouksia. Me kuvittelimme ensin, että myyjä hylkäsi johtavan tarjouksen, mutta tuntia myöhemmin kadonneet tarjoukset palasivat, mutta yhä olisi saanut jättää uusiakin sisään. Kohde oli netissä avoimena vielä pari päivää, kunnes se katosi kokonaan Etuovesta. Tässä kohtaahan ei kerrota onko kohde poistunut myyjän omasta toiveesta, vai kaupoista johtuen.

Ihan hyvän nousun kohde kyllä sai tarjouskaupassa. Lähtöhinnasta suurimpaan julkiseen tarjoukseen hinta nousi 15 % verran. Ainoastaan kaksi käyttäjää siellä lopulta kohteesta huusi, mutta kilpailua nähtiin, kun molemmat korottelivat tarjouksiaan useamman kerran.

Ei tässä kannata hirveästi kohteen perään itkeä. Jatkan joustavaa vuokra-asumista ja kyttäilen hyviä kauppoja.

19 tykkäystä
1264

Tuo taitaa olla aika yleinen lopputulema tarjouskaupoissa hyvässä markkinassa tai halutussa kohteessa. Välittäjä voi sopia myyjän kanssa, että esim. 330k olisi pyyntihinta, mutta laitetaan tarjouskauppaan 295k ja toivotaan, että hinta nousee yli 330:n. Monta fiksua tarjouskauppakohdetta tuli bongattua 2021, mutta tänä vuonna systeemi ei kannata kuin kaikkein halutuimmissa kohteissa.

Ostajana katsoisin rauhassa ensimmäiset pari viikkoa tarjouskaupassa, sillä sen ajan myyjä varmasti odottaa niitä 10% yli lähtöhinnan tarjouksia ja vasta sen jälkeen alkaa alhaisemmat kiinnostamaan.

1 tykkäys
1265

Sijoitustiedossa kirjoitus korkojen vaikutuksesta asuntomarkkinoihin.

Tämä kohta on kyllä todella huonosti kirjoitettu:

"
Oman kodin ostajalle velkarahan kallistuminen näkyy suoraan ostohaluissa. Viime aikoina on raportoitu lukuja, että uusien kotien myynti on vähentynyt 60-80 %.

Jos ajatellaan pariskuntaa, jolla on yhteensä 5000 euron nettotulot ja tästä he voivat käyttää asumiseen pankin suositteleman 40 % eli 2000 €.

Oletetaan vielä, että he etsivät 50 neliön kaksioita, jonka hoitovastike on noin 250 €/kk. Näin ollen lainanhoitoon jää rahaa 1750 €.

Puoli vuotta sitten 0,5 % marginaalilla he olisivat 1750 eurolla voineet hoitaa noin 400 000 euron lainaa 20 vuoden maksuajalla.

Nyt kun heidän kokonaiskorko on 3,3 %, voivat he hoitaa reilua 300 000 euron lainaa.

Eli toisinsanoen, heidän pitää ostaa 100 000 euroa halvempi asunto."

Pankithan tekivät ja tekevät stressitestin lainanhakijoille n. 6% korolla, eikö? Se ei ole muuttunut mihinkään, vaikka korot nousseet.

Eli noin periaatteessa lainaa saa yhtä paljon kuin ennenkin. Käytännössä lainanhakijat ovat varmasti muuttuneet varovaisemmiksi eli eivät halua niin paljon lainaa, vaikka saisivat.

10 tykkäystä
1266

On se sen verran muuttunut, että ihmisten pakolliset elinkustannukset ovat nousseet merkittävästi, eivätkä palkat ole seuranneet perässä. Vaikkapa 200t lainasta selviämisen edellytykset vaativat siis selvästi suurempia tuloja kuin vuosi sitten, kun aletaan laskemaan niitä pakollisia kuluja ja niiden jälkeen edellytyksiä selvitä siitä 6 %:n korkotason lainasta.

Toinen asia on se, että pankit ovat varmasti alkaneet miettimään tuota maksukykyä nousevien korkojen aikakaudella aivan eri tavalla kuin vielä vaikka vuosi sitten.

Vielä tuosta sitaatistasi sen verran, että siinä nimenomaan puhutaan lainanhoitomenoista pankkien suositusten puitteissa (" he voivat käyttää asumiseen pankin suositteleman 40 % eli 2000 €"), eikä siitä paljonko lainaa on mahdollista saada sen 6 %:n korkotason stressitestauksen puitteissa.

1 tykkäys
1267

Tuossa Vuorensolan kirjoituksessa annetaan rivien välistä ymmärtää, että pankit tai liioin lainanhakijat eivät tehneet stressitestejään vaan mitoittivat lainansa täyteen käyttäen 0,5% marginaalia (ja 40% nettotuloista).

Näinhän asia ei ikinä ole ollut suurimmalla osalla asuntovelallisista. Laina on esim. laskettu lähtöarvoilla 6% kokonaiskorko ja 40% nettotuloista. Ja koska korot ovat olleet negatiivisia, todellisuudessa lainanhoitokulut ovat jääneet esim 35%:iin nettotuloista.

1 tykkäys
1269

Se stressitesti on ollut ja on edelleen mahdollista tehdä matalammalla korolla kuin 6 % jos se on arvioinnissa mukana olevien luottojen (ml. haettava laina) maksimikorko. Näin korkoputki, korkokatto ja kiinteä korko mahdollistavat suuremman lainanäärän kuin 6 % stressitesti antaa ymmärtää.

En tiedä kuinka iso osa korkosuojaksista on otettu tässä tarkoituksessa, mutta uskon että se ei ole aivan mitätön määrä. Oma lainani on kiinteäkorkoinen samasta syystä.

Korkotason noustessa tämä osa markkinasta ainakin menettää luotonsaantikykyään. Korkosuojan takia ei vaikuta nykyisiin lainoihin mutta vähentää mahdollisuutta uusiin tässä segmentissä.

1 tykkäys
1270

Niin ja tämä skenaariohan tarkoittaa että korot jäävät pysyvästi korkealle jos maksukyky rapautuu. Tuskin on kovinkaan monta henkilöä jotka näkevät että korkotaso on esim yli 3 % kolmen vuoden päästä… Voi olla mutta todennäköistä on että ei ole.

Jos asunnonostoa harkitsee niin se on yleensä pitkä projekti niiden lyhennysten kanssa. On varmasti hyvä varautua siihen että korko saattaa olla vaikka 5%, mutta se saattaa olla vaikka 0%.

Mielestäni maksukykyisyys (velan koko) kannattaa aina mitoittaa sen huonoimman skenaarion mukaan. Jos korko sitten onkin vaikka alle 2% niin se on kotiinpäin.

Korkojen jääminen pidemmäksi aikaa johonkin 5% tuntumaan tulisi kyllä vaikuttamaan asuntojen hintaan voimakkaasti. Itse en usko että korot ovat montaa vuotta edes tällä tasolla, mutta nähtäväksi jää.

Jos korot jatkaa nousuaan ja pysyy useamman vuoden siellä niin se tulee kyllä romauttamaan kasvukeskustenkin hintoja. Ostajat tulevat varovaiseksi ja myynti/ostomarkkina palautuu vasta kun talousnäkymät, rahoitusnäkymät, asuntojen arvonkehitys alkavat näyttää suotuisilta.

Tilanne olisi eri jos palkkakehitys seuraisi inflaatiota mutta tällä hetkellä näyttää että mennään jollain 2-5% korotuksilla.

4 tykkäystä
1271

Harmi jos ei ole monta henkilöä. Paluu johonki 3%aan olisi jonkilainen paluu markkinatalouteen ja paluu normaaleihin korkoihin 20+ vuoden kommunismin jälkeen. Kuvastaa ihmisten täydellinen todellisuudentajun puute että pitävät 3% epänormaalina

Voisitko avata mistä vedät todennäköisyydet?

21 tykkäystä
1273

En ole mikään korkomarkkinoiden asiantuntija ja en osaa sanoa mitä korot ovat viiden tai kymmenen vuoden päästä, mutta mielestäni tuokin argumentti että korot ”normalisoituvat” jonnekin paljon korkeammalla on aika hatusta heitetty.

Mikä on se fundamentaalinen ero vaikka vuoden 2020 ja 2030 välillä miksi vuonna 2030 korkojen pitäisi olla jotenkin massiivisesti korkeammalla tasolla?

Ja miten ihmeessä nollakorot ovat liittyneet kommunismiin? Todellisuudessa nollakorot ovat hyödyttäneet eniten valmiiksi varakkaita, joilla on ollut kyky saada suuria määriä edullista lainaa investoitavaksi.

2 tykkäystä
1274

Vedetään nyt vaikka hatusta että nyt ollaan eurossa eikä markoissa… Valtion velkataakat on monessa euroopan maassa sitä tasoa sekä työllisyys että en usko että palataan johonkin +5% korkoihin kuin korkeintaan hetkellisesti… Sen jälkeen lasketellaan inflaation perässä sinne parin prosentin kantturoihin. Tuossa artikkelissa esim. Jotain pointteja asiaan.

2 tykkäystä
1275

Kyllä 5% on ihan mahdollinen euroaikanakin ja vielä vuonna 2008 oltiin niillä paikkeilla. Itse asiassa muistan oikein hyvin vuonna 2010 asunnon ostaessani ajatelleeni, ettei silloisella n. 3% tasolla(tai vähän alle) tulla pysymään, vaan nousee kyllä normaalimmaksi. Mutta niin vain kävi, että korot laskivat lähes rajatta. Ei siihen aikaan myöskään ollut mitään yleistä ajatusta siitä, että korot pysyisivät kovin pitkään alle 3% tasolla.

Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että nykyisessä tilanteessa koronnosto ei auta. Iso osa ainakin Euroopassa nykyinflaatiosta tulee energian hinnasta, joka sitten taas vaikuttaa välillisesti ruokaan ja ihan kaikkeen mitä tuohon inflaatiolaskentaan on leivottu.

Toisaalta inflaatio on tietoisesti kohkattu ylöspäin jo vuosikausia siinä onnistumatta. Ehkä painetta tähän on siis kasaantunut jo muutenkin. Kun nyt sitten onnistutaan ottamaan 5 vuoden normaalit inflaatiot kerralla niin tämähän on juuri se mitä on haluttu. Jos meillä olisi ollut 5 vuotta 2% per vuosi niin se olisi yli 10% joka tapauksessa. Nyt se vain tapahtui kerralla.

8 tykkäystä