Asuntosijoittaminen

Asuntosijoittaminen
2458

Kohde meni kaupaksi ja en itse tällä kertaa tarjonnut, kun en ehtinyt paikan päälle kohdetta katsomaan. Kiinnostuneita oli kuulemma kosolti.

Kohde’kaupunki’ oli Ylivieska, joka on itseni yllättänyt hentoisella seurantani perusteella.

Pääradan, teiden 86:n ja 27:n sekä joen väliin jää noin 1,5 km x 600 m kaistale, jonne mahtuu liikekeskustaa, valtion ja kunnan virastotaloa, terveyskeskusta sekä AMK-kampusta. 27:n eteläpuolella on urheilualuetta ja 27:n & 86:n risteyksessä työpaikka-aluetta yms.

Seutukunnan asukasluku on polkenut paikallaan, mutta Ylivieskan väkiluku on hieman noussut. Tuolla seuduin alkaa näkyä jo varsin mukavasti erilaista teollista toimijaa ja päärata mahdollistaa tulevaisuudessakin investointeja, mikäli toiminta tarvii toimivia yhteyksiä. Kalajoella ja Raahessa on myös satamat.

Tästä Oulusta pääsisi Ylivieskaan tunnissa junalla, joten reissut esim. vuokralaiskandidaateille näyttöihin ei ihan älyttömiä kuitenkaan olisi. Seudun muut “tunnin matkan” sisällä olevat paikat eivät juuri hyviä kohteita tarjoa: Kemi (Ii-Simo-Keminmaa), Pudasjärvi, Muhos (Utajärvi-Vaala), Raahe, Siikalatva… Pääradan varresta löytyisi matkalta Ruukki, Vihanti ja Oulainen, jotka kaikki ovat muuttotappiopaikkakuntia.

Yhden kohteen voisi tosiaan harrastusmielessä jostain maakunnan kohteesta ottaa, mutta mihinkään sadan kohteen Kemin portfolioon ei riitä intoa eikä omat excelit osu kohdilleen näiden kanssa, kun riskejä koittaa hahmottaa.

3 tykkäystä
2459

Pieniä teollisuuskuntia tulee työn puolesta aika paljon kierrettyä ja näistä voisi löytyä enemmänkin niche markkinoita asuntosijoittamiseen. Esimerkiksi Iisalmen alueella on ongelmia löytää konepajateollisuuden tekijöitä ja rekrytointeja tehdään jo Aasia myöten.

3 tykkäystä
2460

Edellisen viestin (3 päivää sitten) jälkeen on taas ehtinyt tapahtua.

Pari päivää sitten vuokralainen ilmoitti, että sai töitä ulkomailta ja lähtee huhtikuun lopussa.

Mikäpä siinä, ilmoitus tällä kertaa Vuokraoveen, jonka ajattelin olevan aivan ylivoimainen vs. aiemmin käyttämäni Tori / Qasa. No, selkeästi parempihan se oli, sillä Tori / Qasa oli nykyään Oikotie, jonne vuokrailmoitusta tehdessä kolmannen ‘odottamattoman yllätyksen’ palauttaessa lähtöruutuun totesin, että antaapa olla.

Vuokraovesta tärppäsi heti ensimmäisenä luottotiedoton kaveri, joka olisi tarvinnut kämpän ensi tiistaista lähtien. Hoksautin, että vapautuminen on vasta huhtikuun lopussa, joten se kosahti siihen.

Toinen yhteydenotto oli asialliselta nuorelta kaverilta, jonka kanssa käytiin tänään katsomassa asuntoa. Nykyinen vuokralainen oli paikalla ja puhui taloyhtiöstä sekä itse asunnosta positiivisempaan sävyyn kuin mitä itse puhuin. Vuokrasopparit kirjoitetaan ensi keskiviikkona.

Kolmaskin yhteydenotto tuli, mutta häntä opastin etsimään edullisempaa asuntoa, koska toimeentulotuen nykyiset asumiskulujen rajat eivät valitettavasti olisi antaneet hänelle mahdollisuutta asua tuossa asunnossa, vaikka Vuokraoven tilastojen mukaan se on Oulun keskustan halvin alle 40 neliöinen asunto neliövuokralla mitaten.

Ilmeisesti siis ainakin Oulussa vuokrien korotukset ovat menneet asukkaille läpi keskusta-alueella. Nostin nyt itsekin inasen vuokraa syksynä tehdyn aiemman korotuksen lisäksi ja vuoden aikana vuokra on noussut n. 4%.

7 tykkäystä
2461

Onko foorumilla asuntosijoittajia, joilla on salkussa kohteita Tampereen hervannassa? Onko siellä hintojen putoaminen ollut samanlaista kuin muuallakin?

Siellä näyttäisi olevan 1980-luvun kerrostaloyksiöitä, joiden neliöhinta n. 2 600 € /m2; mutta 5-v-suunnitelmassa odotetusti putkiremonttia ym.

Samalla myynnissä on uudiskohteita ja alle 5-v-kerrostaloyksiöitä, joiden neliöhinta 4-5 tuhatta euroa, ja joista suurin osa on yhtiölainaa. Myyntihinta ennen velkaosuutta on n. 10 tuhatta euroa.

Hervanta on käsittääkseni haluttua aluetta, jonne myös ratikka ulottuu.

1 tykkäys
2462

Voisitko osoittaa esimerkinomaisesti yhdenkin kohteen noin 10k myyntihinnalla? Ja ei, tarjouskauppakohteen avaushintaa ei lasketa.

Toivoo Nimimerkillä kiinnostunut.

Mitä tulee itse kysymykseen niin Hervantajärven suunnalla on ainakin erittäin kovaa imua vuokramarkkinoilla eikä siellä vielä myymättömät kohteetkaan oo firesalessa vaan parin prossan rabatsuilla.

1 tykkäys
2463

Hervantaan on valmistunut yksiöitä roppakaupalla 2020-2023. Pari tuttua osti.

Nyt hinnat tippuneet luokkaa 20% ja lisäksi uudiskohdetaloyhtiöt joutuneet keräämään ylimääräisiä vastikkeita hoito- ja rahoitusmenoja varten. Lisäksi rahoituslainojen korot pompanneet. Gryndereiden ilmoittamat vastikkeet eivät ole olleet sinnepäinkään.

Kaverit tehneet persnettoa noilla uudiskohteilla korkojen noustua. Vuokralaiskysyntä sentään on hyvää. Vanhempi kohde voi kannattaa.

3 tykkäystä
2464

Jännä ettei rahoitusvastikkeet/yhtiövastikkelaskelmat pidä kun korot nousseet ja inflaatio laukannut.

E: @Odetus Varmasti löytyy poikkeuksia. Usein ne kyllä siihen alueen hintatasoon menee, mikäli itse kohteessa ei mitään normaalista poikkeavaa ole. Kun tiedät ilmeisesti kohteen niin ihan mielenkiinnosta, mitkä olivat erityisesti liian matalia listannuksia laskelmissa?

1 tykkäys
2465

Lanko osti 2018 uudiskohteen, jota oikein markkinoitiin matalalla vastikkeella. Oma tiiviisti rakennettu tontti, kaukolämpö, ym. Joutuivat korottamaan hoitovastiketta kymmeniä prosentteja ensimmäisten vuosien aikana, kun vähemmän yllättäen todelliset kustannukset olivat kaukana rakennusajan “arvioista”.

1 tykkäys
2466

Kyllä kyllä ja sama tilanne on ympäri Suomen.

Monelle on vain tullut yllätyksenä, kun uudiskohdeyksiön hoitovastike ei olekaan myyntiesitteessä ilmoitettu 94€, vaan esimerkiksi 150€. Noissa on ollut ihan huomattavia heittoja ja tuottolaskelmat heittäneet häränpyllyä. Korkojen ja kustannusten nousun lisäksi grynderit näyttävät arvioivan noita alakanttiin.

Ylimääräisiä hoitovastikkeita on jouduttu monissa uudiskohteissa keräämään ihan perusmenojen peittämiseen, kun minkäänlaista ylijäämää ei ole.

1 tykkäys
2467

Ei kai tässä nyt mitään uutta tai yllättävää ole, tai edes pelkästään uudiskohteita koskevaa.
Samat korotukset kustannuksista on saanut kokea uudessa ja vanhassa asuva, as. oy -muodossa ja omakotitalossa asuva.
Eikä rakennuttaja varmaan ole tiennyt inflaation laukkaavan esim. ennen sotaa. Vastikearviot on annettu sen hetkisillä tiedoilla.

3 tykkäystä
2468

Niissä laskelmissa mielestäni kyllä selvästi kerrotaan millä oletuksilla ne laskelmat on laskettu ja mikä on ollut sen hetkinen korko. Grynderin tehtävä ei ole RS-asiakirjojen valmistumisen aikaan arvioida paljonko korko on vaikkapa vuoden päästä tai paljonko mahdollisesti kaukolämmön hinta voi nousta inflaation johdosta.

11 tykkäystä
2469

Tässä ketjussa on pelottavan vähän kirjoiteltu asumistuista.

Seuraava teksti edustaa vain omia näkemyksiäni. Kyseessä ei ole sijoitusneuvo tai mitään muutakaan. Niputan tässä yhteen omina mielipiteinäni markkinahäiriöstä, jonka hallituksemme on purkamassa leikkaamalla asuntomarkkinoille keinotekoisesti kaadettua rahaa, eli asumistukea. Häiriö ei ole syntynyt yksin asumistuilla, vaan sen on mahdollistanut myös miltei koko kansan huviksi hypetetty asuntosijoittaminen erittäin riskisillä talonyhtiölainoilla mahdollistettuna.

Lähdetään purkamaan mekanismia pyramidin alapäästä, eli uudiskohteiden rakentamisesta. Otetaan tarkastelu kasvavasta kaupungista - Tampereen keskustasta, jossa on varmuudella tehokkaat, kysyntää pursuavat vuokramarkkinat. Otetaan tästä tarkasteluun yksiö uudiskohteessa: https://www.etuovi.com/kohde/8258154?haku=M2094708483 Neliöhinta huimat 7500 eur / m2! Jotta kenellekään ei jää realiteetit epäselväksi: Tällaista asuntoa kukaan ei osta omaksi asumisen iloksi. Se on sijoituskohde. Hintatason määrää isosti vuokratuotto. Kun vertailuun otetaan samasta kohteesta asunto-osake, joka on tavanomaisten vuokramarkkinoiden ulkopuolella, homma alkaakin mennä aika vinoksi. Otetaanpa tästä esimerkki: https://www.etuovi.com/kohde/531236?haku=M2094708483 eli kolmio 5840 eur / m2 neliöhintaan.

Vedetään tässä kohtaa hiukan mutkat suoraksi ja sanotaan tämä oletus: rakennuskustannukset eivät selitä lähes 30% kalliimpaa neliöhintaa yksiössä. Syynä on se, että vuokrataso Tampereen keskustan tuntumassa on erittäin korkea. No, eipä ihme. Selailemalla vuokraovi.com tarjontaa, on helppoa päätellä, että tästä yksiöstä saa mukavat 750 eur / kk vuokraa. Sijoitusasunnoksi myytävän yksiön hintaeroa omaan käyttöön myytäviin asunto-osakkeisiin verrattuna boostaa alueen korkea yksiöiden vuokrataso, ei suinkaan rakentamiskustannukset.

Jatketaan matkaa kohti sijoitusasuntomarkkinoiden kaltevaa pintaa. Vedetään taas mutkat suoraksi ja sanotaan tosiasia ääneen: yksiöitä Tampereen Tammelasta vuokraavat eivät ole kansakunnan äveriäin osa, mutta siltkin yli 700 euron kuukausivuokrat tuntuvat löytäneen paikkansa. RAHAA ON! Vaan ei sitä suinkaan ole vuokralaisella - ei todellakaan - , vaan nyt sanotaan se taikasana, joka tekee vuokramarkkinoista liukkaan, jyrkän peltikaton: ASUMISTUET.

Hallitus leikkasi asumistukia 1.4.2024 alkaen. Kelan asumistukilaskuria klikkailemalla ehdin selvittämään, että yksin asuva henkilö on ennen leikkuria on voinut saada asumistukea jopa 330 euroa / kk vuokrayksiöön Tampereella. Taikapuhalluksella vuokralainen maksaa itse 750 euron vuokrasta tällöin 420 eur / kk.

Loikataan tähän yksiön tietoihin takaisin. Tämän yksiön hoitovastike on noin 160 eur / kk, jolloin sijoittajalle jää 540 eur kate vieraaseen pääomaan ja vuokratuottoon. Ennen kuun vaihdetta tästä katteesta todellisuudessa 330 eur / kk, eli yli puolet oli asumistukea.

Summataan 1+1+1. Kasvavien kaupunkien parhampien alueiden sijoitusasuntojen hintataso on keinotekoisen korkea korkean vuokratason takia. Korkeaa vuokratasoa ei selitä vuokralaisten maksukyky vaan asumistuet. Näissä olosuhteissa asumistuki ei toimi toimeentulon tukena vuokralaiselle - kyseessä on sijoituasuntoboosteri, joka nostaa keinotekoisesti hintatasoa. Aletaanpa riisumaan systeemistä asumistukea pois, niin katsotaan kuinka käy: 770 euron kuukaisivuokrasta tulee 420 euron kuukausivuokra. Kate pääomalle ja vuokratuotolle vastikkeen jälkeen jää 380 eur / kk. Katteen pienetessä kukaan ei enää osta sijoitusasunnoksi 200 000 eurolla yksiötä Tampereen Tammelasta. Sijoitusasunnon arvo sulaa ja kauppahinnat alkavat lähestyä todellisia rakentamiskustannuksia.

Ylikuumenneet sijoitusyksiömarkkinat kaupunkien keskustojen laitamilla ovat kuumenneet asumistukien lisäksi myös löysän vieraan pääoman takia - syynä siis sama tuttu fraasi: RAHAA ON. Pankista sitä ei tavan tallaaja määräänsä enempää saa, mutta otetaanpa tarkasteluun uudiskohteiden rahoitus talonyhtiölainoilla! Tässä esimerkin yksiössä rakennusyhtiö on ottanut lainan, jonka se siivoaa taloyhtiön osakkaiden vastuille asuntojen myynnin yhteydessä talonyhtiölainana, mikä tämän yksiön osalta on 142000 euroa. - ja rahoituspäätöstä ei tee pankki! Todettakoon nyt se tosiasia, että aniharvalla koko kansan asuntosijoittajalla on takataskussaan tarvittavat 60500 eur ilman, että siihen jonkinlainen velka kohdistuisi.

Olkoonpa ostohinnan (60500 eur) tausta mikä tahansa, 142000 eur uudiskohteen yhtiölaina sijoitusyksiössä ei ole mikään vähäriskinen asuntolaina vaan se on todellisuudessa korkeariskinen, vähintään 234% suuruinen velkavipu sijoitustoimintaan. Otetaan tämä korkeariskisyys tarkasteluun: Kuten aiemmin kirjoitin, todellisuudessa tämän velkavivun takaisinmaksu on perustunut asumistukiin eikä suinkaan markkinaehtoiseen vuokratasoon. Kun systeemistä siivotaan asumistuki pois, saadaan aikaan deflatorinen kierre, jossa sijoitusasuntojen vuokrataso laskee - ja lopulta asuntosjoittajan takaisinmaksukyky vuokratuloon perustuen vaarantuu. Ja sitten tämä korkeariskinen turbomomentti, joka lukee asunnon myynti-ilmoituksessa: “Taloyhtiölainasta on vastuussa jokainen osakas. Jos lainaa koskevia pääomavastikkeita ei saada joidenkin asuntojen osalta muutoin perittyä, maksuvelvollisuus voi langeta viime kädessä muille osakkaille.”

Tässä kohden voi sano jo, että oh shi…, Sijoitusyksiöön ei kohdistu pelkästään 140000 euron suuruinen yhtiölaina - tai anteeksi - vähintään 234% suuruinen asuntosijoituksen velkavipu - vaan kaikkien muiden as oy:n sijoittajien maksuvalmiuden takaaminen. Monistetaan sama vaikka 20 sijoitusyksiöön samassa taloyhtiössä. 60000 euron oman rahoituksen päälle sinulla on vastuulla 140000 euron yhtiölaina, eli 234% velkavipu sekä toimit eräänlaisena takaajana 2,6 miljoonalle eurolle muiden asuntosijoittajien taloyhtiölainoille, jos asunto-osakeyhtiössä on 19 muuta samanlaista yksiötä. Ja kyllä - nyt ne asumistuet tästä pyramidista ollaan siivoamassa pois!

Kun asumistuet siivotaan pois systeemistä - voiko talonyhtiölainojen voimalla kasattu sijoitusyksiökohde päädyä dominon lailla maksukyvyttömyyteen? Mikäli maksukyvyttömyys todella realisoituisi dominon lailla, sijoittajat pääsevät eroon talonyhtiölainavuoresta ainoastaan hakemalla koko talonyhtiön konkurssiin, jolloin jokainen - myös velaton - asunto siirtyy talonyhtiölainan alunperin liikkeellelaskeneen pankin haltuun. Talonyhtiön konkurssit Tohmajärvellä eivät mediassa kiinnosta ketään, mutta odotapas jos tämä koskeekin alle 5 vuotta vanhaa kohdetta 2 km säteellä Tampereen keskustasta.

Yksityiset asuntosijoittajat eivät toki ole ainoita tahoja, jotka ovat asumistukien takia kaltevalla pinnalla. Suomesta löytyy toki vuokra-asuntoihin sijoittaneita yhtiöitä, joista suurimmat ovat Sato Oyj sekä Kojamo Oyj. Ne ovat ottaneet rajuja iskuja jo korkojen nousun takia ja nyt se lysti vasta alkaa kun asumistuet alkavat haihtumaan järjestelmästä. Vieläkö ihmettelet seuraavaa uutista: Vuokra-asuntojätti Saton luottoluokitus vajosi roskalainaluokkaan – ”Ei vaikuta vuokralaisiin mitenkään”, sanoo toimitusjohtaja | Talous | Yle luottoluokittaja totesi Saton lainojen olevan roskalainoja. Yhtiö ei saanut tämän jälkeen enää lainaa rahoitusmaailmasta vaan kävi omistajiensa kukkarolla osakeannin muodossa. Jos jättikokoisen, vuodesta 1940 asuntovarallisuutta kartuttaneen Saton velat ovat korkeariskiä, mitä ovatkaan nämä kivakiva-hypehype sijoitusyksiöiden asumistukien varassa horjuvat uudiskohteiden taloyhtiölainat?

Kojamo Oyj puolestaan on toki listattu Helsingin pörssissä, joten tietoa ei tarvise montaa sekuntia hakea. Viime vuonna korkean korkotason ja asuntojen arvojen sulamisen takia 442 miljoonan euron liikevaihdolla tappiota tuli 89 miljoonaa euroa. Kojamo kertoo, että sillä olisi omaa pääomaa asunnoissaan kiinni 3,6 miljardia ja velkaa noin 4,5 miljardia euroa. Velat eivät toki katoa minnekään taikasauvaa heilauttamalla, mutta asuntojen arvon ja liikevaihdon voikin käsikirjoittaa uusiksi ja laskea, ja onko sillä edellyksiä selvitä 4,5 miljardin veloista jahka asumistuet lakkaavat nostattamasta vuokratasoa.

Kolmas taho, jota sattuu lujaaa jo nyt, ovat rakennusyhtiöt, jotka eivät ole malttaneet irtautua kivakivahype-sijoitusasuntorakentamisesta kaupunkien keskustoissa. Helpoiten tietoa löytyy Helsingin pörssiin listatusta YIT:stä. Yhtiö ilmoittaa taseessa omaksi pääomaksi 845 miljoonaa euroa, josta iso osa on kiinni myymättömissä kivakiva-hype kokokansan sijoitusasunnoissa.Velkaa edellisen tilikauden päättyessä oli mukavat 2 miljardia euroa. Sijoittajat ovat kuplan puhkeamista pelätessä painaneet ahkeraan myy -nappia. Osakekurssi on laskenut 5 vuodessa 65%. Tätä kirjoitettaessa yhtiön markkina-arvo on 430 miljoonaa euroa. HETKONEN! HÄTÄSEIS TÄSSÄ KOHTAA! Juurihan yhtiö itse ilmoitti, että sillä on omaa pääomaa 845 miljoonaa euroa! Mutkat suoraksi: sijoittajat pitävät YIT:tä myymättömine asuntoineen samana roskana kuin luottoluokittaja Saton lainoja.

Loppukevennyksenä asumistukien leikkaus youtube-klassikoiden tahtiin. Kun asumistukiea leikataan, suurten kaupunkien keskustan laitamilla olevien yksiöiden arvo ja vuokrataso laskee. Seuraukset ovat tässä:

Asumistukien tehdessä katoamistempun, hypekiva-sijoitusasunto-taloyhtiölaina-kohteessa näyttää tältä eikä meno paljoa poikkea rakennusyhtiössä, jonka tase pursuaa myymättömiä yksiöitä: https://www.youtube.com/watch?v=M1owcncKCHg

Asiat eivät välttämättä realisoidu hetkessä. Kojamon ja muiden vuokra-asuntojättiläisten loikka vuoden 2025 tilikauteen saattaa näyttää tältä:

35 tykkäystä
2470

Mitä ihmeen keinotekoista rahaa? Sosiaaliturvassa on perusteltua huomioida myös tietyt menoerot vaikkapa helsinkiläisen ja varkautelaisen vuokralaisen välillä. Silloin tarvitaan asumistuen kaltaisia menot huomioivia tukia erilaisten könttäkorvausten sijasta.

Yli 200t euron yksiö keskustan nurkilta nimenomaan voikin tulla jo omistuskäyttöön tai esim. kakkosasunnoksi. Jos sijainti olisi lähiö, tai puhuttaisiin 20 m2 kämpistä, tilanne olisi toisenlainen.

Kyllä se aika paljon tuossa selittää. Molemmissa vertailukohteissasi on esim. samaa kokoluokkaa oleva parveke, kenties samaa kokoluokkaa olevat varastotilat, rakentamiskuluissa se molemmista asunnoista löytyvä kylppäri on suhteettoman kallis kuluerä jne.

Siis onko 750 e / kk vuokra yli 200t euron kämpästä mielestäsi “erittäin korkea” ja vuokrataso “mukava”? Alahan laske vuokratuottoprosenttia tuossa kohteessa.

Kaikki vuokralaiset eivät ole asumistuen saajia. Ja asumistuen saajistakin vain osa saa täyttä asumistukea.

Asumistuissa on ollut ennen leikkauksiakin jo enimmäisrajat.

Nyt oli aika korkeaa matematiikkaa velkavivun laskemisessa.

Jos osakas ei huolehdi velvoitteistaan, asunto otetaan viime kädessä hallintaan ja vuokrataan eteenpäin. Se ei toki riskejä nollaa, koska vuokra ei välttämättä kata kaikkia kuluja, mutta asettaa riskilaskelmat vähän toisenlaiseen valoon.

Asumistukia ei ole siivoamassa systeemistä yhtään mihinkään, koska jatkossakin yhteiskunta haluaa turvata jokaiselle ihmiselle katon pään päälle. Vaikka ilmasto lämpeneekin, niin suuren osan vuodesta kadut ovat kovin kylmiä nukkumiselle.

13 tykkäystä
2471

Kiitos, tämänkaltainen kohta romahtaa talo_yhtiö_velka_pommikirjoitus olikin täysin uusi näkökulma, eikä joka toisen toistama vuodesta 2016.

Mahtavaa pohdintaa eikä asiavirheitäkään mahtunut ihan jokaiseen kappaleeseen: :slight_smile:

9 tykkäystä
2472

Nyt ollaan siinä tilanteessa ettei meillä ole historiassa esimerkkejä nykyisen kaltaisesta tilanteesta, jossa pitkän nollakorkokauden jälkeen on nostettu reilusti korkoja lyhyellä aikavälillä.

Ei myöskään taloyhtiölainoilla ole ennen pelattu samaan tapaan, joten tämänkin kannalta liikutaan tuntemattomilla vesillä.

Vain aika näyttää miten tilanne lopulta purkautuu ja nyt on omasta mielestä selvitty tähän asti yllättävän vähillä vahingolla asuntosijoittamisen kannalta. Korkojen lasku ja talouden lähtö nousuun (ai Suomessako?) voisi tuoda asuntosijoittamisen pehmeän laskun, mutta muuten pahalle näyttää pitkällä aikavälillä.

Asuntopulaa meillä aivan varmasti on aina verorahoin subventoiduille muiden maksamille kämpille ja kuka vaan voi sanoa että otetaan 1M kouluttamatonta/matalapalkkaista maahanmuuttajaa sisään ja kas nyt tarvitaan heille asunnot Helsinkiin ja Tampereelle. Mutta onko meillä todellisuudessa tarvetta lisäasunnoille kasvukeskuksissakaan jos vuokralaiset itse maksaisivat asumisensa 100% :smiley:

Veroista maksettavia tukia asumiseen pitäisi omasta mielestä myöntää vain voittoa tavoittelemattomien vuokranantajien asuntoihin. Tämä poistaisi markkinoita vääristävät rakenteet ja keinotekoisen asuntotarpeen.

11 tykkäystä
2473

Samaan aikaan kaivataan markkinoita vääristävien rakenteiden purkamista ja liputetetaan voittoa tavoittelemattomien valtion/kunnan subventoimien toimijoiden puolesta? Markkinataloutta parhaimmillaan, kun oman gryndin seistessä painetaan päämärkänä ARA-katiskaa. Jos edellämainitut eivät ole keneltäkään pois, miksei niitä voida rakentaa kaikille halukkaille? Eli myös minulle.

2 tykkäystä
2474

“Eivät ole keneltäkään pois?” Veroista maksettavat tuet? Ne on ihan meiltä kaikilta (työssäkäyviltä) pois.
Sepittaja1:llä on pointtia. Miksi verovaroin pitäisi tukea:

  • asumista siellä missä ei muuten olisi varaa
  • asuntosijoittamista

Jos halutaan (pidemmällä aikavälillä toki) muuttaa asioita niin, että ei myöskään vähän väliä puhalleta asuntokuplaa on lopetettava julkisen rahan työntäminen asumiseen ja asuntosijoittajille. Se tulisi tervehdyttämään asumiskustannuksia, jotka Suomessa on jo kohtuuttoman suuressa roolissa. Ja kärsijöinä ovat ne, jotka maksavat asumisen pelkästään omalla työllään.

14 tykkäystä
2475

Nyt alkaa olemaan kyllä niin absurdia koohottamista, että itse kukin joutuu ottamaan stressin takia sairaslomaa töistä.

Se olkoot jokaisen päätettävissä, onko työtön tai työkyvytön oikeutettu asumaan kasvukeskuksissa vai velvoitettu muuttamaan johonkin Yli-vieskaan.

Kuitenkin henkilön, joka on jonkinlaisen tukijärjestelmän piirissä, jolla mahdollistetaan minimitoimeentulo, suuri osa tuesta menee asumiseen. Asuminen on suurin menoerä varsinkin pienituloisella.

On kyllä todella vaikea ymmärtää, miten sijoitusyhteisön foorumilla liputetaan Marxilaishenkistä “voittoa tavoittelemattoman toiminnan tukemista”. Mikäli asunnot eivät nykyisillä hinnoilla mene kaupaksi, on luonnollista että markkina korjaa itse itseään pudottamalla kysyntää ja tarjontaa, kunnes olosuhteet muuttuvat, vuokrat nousevat, korot laskevat, kysyntää löytyy, jotta rakennusliikkeiden kannattaa taas rakentaa. Kummallista ideologiaa, jossa ihannoidaan markkinaa, jossa valtio pyörittää omakustanteisesti koko asuntomarkkinaa. Samalla absurdisti kuvitellen, etteikö tämä lisäisi valtion menoja, jotka vastavuoroisesti saa rahoittaa verovaroin.

6 tykkäystä
2476

Viestini oli aika kärkevästi kirjoitettu, mutta vedit aika kaukaa ohi meneviä johtopäätöksiä varsinkin ideologiaan liittyen.

Sehän se ongelma onkin. Jokainen voi ihan vaan päättää asuvansa missä lystää ja yhteiskunta jeesaa. Töölön ja Yli-vieskan väliin mahtuu monta muutakin vaihtoehtoa.

Kuitenkin henkilön, joka on jonkinlaisen tukijärjestelmän piirissä, jolla mahdollistetaan minimitoimeentulo, suuri osa tuesta menee asumiseen. Asuminen on suurin menoerä varsinkin pienituloisella.

Niin…? Niinhän mä just sanoin. Verorahat menevät tuensaajan kautta sijoittajalle ja tämä kuvio pitää asumiskustannuksia korkeammalla kuin mitä ne muuten olisivat.
Asuminen on suurin menoerä ihan jokaisella.

3 tykkäystä
2477

Rakennusliikkeiden kannattavuudet tämän “asuntokuplan aikana” sotivat rankasti tätä vastaan. Mikäli asunnoissa on niin paljon tukijärjestelmän luomaa ilmaa, minkä takia yhtiöt jäävät systemaattisesti liikevoittoprosenteilla alhaisiin yksinumeroisiin lukemiin.

Jos asumisen kustannukset ovat vuokrapuolella keinotekoisesti liian korkealla, miksi rakentaminen on paikoitellen täydellisessä pysähdystilassa?

Jos helsingissä on pitänyt tyytyä 3,x%:n vuokratuottoon, rakennusliikkeet tekevät alle 5%:n liikevoittomarginaalia ja kaikki tämä on mahdollistettu asumistukijärjestelmällä, miten ajattelit tilanteen purkautuvan?

2 tykkäystä