Et oo ilmeisesti huomannut mutta kukaan ei pysty ostamaan niitä ylikalliita asuntoja.
Sen takia.
4 tykkäystä
7500e neliöhinnat yksiöstä vuokratontilla Tampereen Tammelassa kuvaavat umpikujaa mihin kiinteistö(sijoitus)markkinat ovat ajautuneet. Pienestä kopista pitää maksaa 202000e. Nykyisellä korkotasolla pitää olla aika reilut tulot että sinkku saa asuntolainaa 180000e jos käsirahaa olis se 22000e. Ja toki rapiat 4 tonnia varainsiirtoveroa. Otetaan pankkilaina ja ostetaan koko asunto velattomana
Jos lainaa tarvitaan 180000e ja todetaan että lainan määrä saa olla enintään 5x bruttovuositulot tarvitaan vähintään 36000e vuositulot eli 12,5 jakamalla (lomarahat oletetaan) tarvitaan 2880e kuukausipalkka että maksukyky riittää.
Veronmaksajien taulukosta lasken että 2880e brutto merkitsee 2290e nettoa. Asuntolaina 180te kokonaiskorko 4,3% annuiteetti 25 vuotta vaatii 980e/kk lyhennyksen.
Eli asumiskulut hoitovastike 160e + laina 980e + vesimaksu 20e = 1140e. Eli asumiskulut ovat 1160e/2290e eli asumiskulut nettotuloista ovat 50,7% nettotuloista. Yli 40% asumiskuluja nettotuloista pidetään kohtuuttoman suurina. Jotta esimerkkihenkilön asumiskulut olisivat 40% nettotuloista pitäisi bruttotulojen olla 4200e/kk.
Noh tämä laskelma nyt ei johtanut mihinkään, mutta ehkä tuosta voi jokainen miettiä että minkälainen henkilö voisi ostaa tuollaisen yksiön omaksi kodikseen ja löytyykö sellaisia henkilöitä riittävästi armon vuonna 2024 ostamaan näitä asuntoja? Asuntosijoittaja tuskin koskee tuollaiseen tarjoukseen ellei ole täysin laskutaidoton.
21 tykkäystä
Sellainen pointti tähän, että tutkimustiedon valossa asumistuen korotukset eivät nosta vuokria ainakaan merkittävästi. Siten asumistuen laskeminen todennäköisesti ei myöskään laske yleistä vuokratasoa mitenkään olennaisella tavalla. Yhtäläisyysmerkkiä näiden välille ei missään tapauksessa voi vetää siten, että 100 euron leikkaus asumistukiin laskisi vuokria 100 euroa.
On huomioitava se asia, että asumistuen saajien osuus vuokralaiskysynnästä on kuitenkin vain osa ja lisäksi muuttovoitto lisää kysyntää suurissa kaupungeissa.
Asumistuen leikkaaminen voi toki vaikuttaa tietynlaisten asuntojen kysyntään heikentävästi ja nostaa toisten asuntojen kysyntää, sillä ihmisten on kuitenkin asuttava jossain.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten uudistuksesta aiheutuneet asumistuen muutokset vaikuttivat tuensaajien vuokriin. Pinta-alan lisäksi tukimuutokset riippuivat asunnon sijaintikunnasta ja rakentamisvuodesta. Vuokravaikutuksesta ei löytynyt näyttöä. Suuren tutkimusaineiston ansiosta tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on pieni. Siitä huolimatta pientä vaikutusta vuokriin ei voida täysin sulkea pois. Siksi myös vuokranantajat saattoivat hyötyä uudistuksesta, etenkin jos mahdollinen pieni vuokravaikutus ulottui myös muihin vuokralaisiin kuin asumistuen saajiin.
1 tykkäys
Tässä VATT tutkimuksessa ei huomioida että Suomem kovan rahan asuntojen vuokramarkkinoilla hinta määräytyy täysin markkinaehtoisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Vaikka yksiöön sai uudistuksen jälkeen enemmän asumistukea kuin aikaisemmin ei sen vuokra silti muutu kalliimmaksi kuin kaksion vuokrataso. Lisäksi vuokratasossa on aina sellainen ”hitausmonentti” eli hinnanmuutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä.
Niin mutta palaan siihen että vuokrahinnat määräytyvät täysin vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sivuhuomautuksena täytyy sanoa että on jotenkin ihmeellistä että sääntösuomessa näin merkittävä asia kuin vuokra-asuminen/yksityinen asuntosijoittaminen ei ole superbyrokraattista, mutta hyvä niin. Kysyntä riippuu vuokralaisten maksukyvystä, tarjonta asuntosijoittajien kustannuksista ja tuottovaatimuksista ja sopiva markkinavuokra syntyy vapaasti ”oikeaan kohtaan”. Asumistuki lisää keinotekoisesti vuokralaisten maksukykyä, toki sen tekee mikä tahansa muukin sosiaalituki nimestä riippumatta, niin vapailla markkinoilla määräytyvä hinta tulee luonnollisesti korkeammaksi koska asumistuki mahdollistaa että pystyy maksamaan enemmän haluamastaan asunnosta.
No tästä päästään siihen että tuki ohjaa kysyntää parhaille paikoille ja parempiin/isompiin asuntoihin. Miksi tyytyä pieneen kulahtaneeseen asuntoon kaukana keskustasta kun siihen parempaan kohteeseen saakin enemmän tukea. Onkohan kukaan tutkinut asiaa tältä kantilta? Mitä tapahtuisi jos asumistuki ei olisikaan riippuvainen asumiskulujen määrästä vaan olisi sama kaikille (tulojen kasvaessa lineaarisesti pienentyen)? Nythän asumistuki kuitenkin houkuttelee siihen että kannattaa ottaa vuokra-asunto asumistuen hinnan ylärajan tienoilta, siinä pisteessä saa parhaa hyödyn eli maksimäärän tukirahaa.
5 tykkäystä
Nyt kun päästiin vauhtiin niin tarkastin sijoitusasuntomarkkinoiden referenssikohteeni Kirkkonummen Tarutie 22 tilanteeen. Kyseessä on 2018 valmistunut taloyhtiö valinnaisella vuokratontilla Tolsan aseman lähellä.
Etuovessa myynnissä 7kpl yksiöitä (26-27m2) velattomat hintapyynnöt 99-119te. Osa myydään vuokrattuna osa on heti vapaa. Vuokraoven kautta samasta yhtiöstä löytyy 8kpl vuokrayksiöitä, osa lienee samoja jotka ovat myynnissä.
Mutta nyt asumistuen alentaminen ja muutenkin laimea kysyntä on aiheuttanut sen että vuokrien hintapyynnit ovat pudonneet noin satasella. Halvin pyynti on 450e/kk! Siinä voi miettiä että paljonko on tullut turpiin kun tuulipukusijoittaja on ostanut tuollaisen yksiön jonka velaton hinta aikanaan taisi olla 135te luokkaa ja mukaan on todennäköisesti osunut useampi tyhjä kuukausi. Alkuvuodet ehkä olivatkin vielä mukavia kun korot olivat alhaalla ja yhtiölainaa oli alun lyhennysvapaalla.
Paljonko olisit itse valmis maksamaan yksiöstä joka vuokratulo on 450e/kk ja vastike+vuokravastike 170e/kk. Etenkin kun samaan aikaan tiedät että koko yhtiö on täynnä kusessa olevia tuulipukusijoittajia joilla on vaikeuksia löytää vuokralaista?
14 tykkäystä
VATT:n tutkimuksessa sanotaan näin:
Students were covered by a separate student housing supplement up until 2017 and became eligible for general housing allowance in 2017. Pensioners have a separate, but similar housing allowance system. We therefore exclude all pensioners and students from our estimation sample throughout the whole sample period.
Eikö nämä ryhmät muodosta merkittävän asiakaskunnan juuri pienille asunnoille, mitkä taas ovat yksityissijoittajien suosiossa? Ehkä nyt tehtävien leikkausten jälkeen saadaan muutaman vuoden päästä uutta tutkimusta mikä sisältää myös nämä ryhmät.
Hyvä pointti. En ole perillä asumistukijärjestelmästä. Kunhan ihmettelin VATT:n tutkimustulosta ja mietin mikä voisi selittää ettei asumistuen korotukset näkyisi vuokrien nousuna.
Eläkkeensaajien asumistukeen ei ole tullut eikä käsittääkseni ole suunnitteilla muutoksia, joten tämä ryhmä rajoittunee jatkossakin tällaisesta tutkimuksesta ulos.
1 tykkäys
On tietenkin niin, että kaupungeissa asuisi vähemmän esim. opiskelijoita tai matalapalkka-alojen työntekijöitä, jos heidän elämistään ei tuettaisi. Olisiko tuo vaihtoehto sitten yhteikunnalle hyödyllistä?
Eli heittäisit suuren osan ihmisistä kadulle asumaan? Kun se nyt vaan on niin, että niitä ns. yleishyödyllisten rakentajien kämppiä ei ole kasvukeskuksissa kylliksi tarjolla.
Tuosta yleishyödyllisyydestä vielä sen verran, että kun itse olen verrannut omia vuokrakohteitani lähinurkkien ns. yleishyödyllisiin vuokrakämppiin, on se vuokrien ero hämmästyttävän pieni. Kuitenkin tavoittelen ihan kohtuullista vuokratuottoa kämpistäni, joten en tiedä mihin kuluhimmeliin ns. yleishyödylliset toimijat saavat rahansa tuhlattua.
Samaan aikaan kun tavoittelen tuottoa vuokra-asunnoilla, ei yhteiskunnan tarvitse tukea niiden asuntojen rakentamista tai esim. vuokrata maa-alaa alle markkinahinnan. Vuokratuotosta se myös saa kelpo osuuden pääoman verotuksen kautta. En ymmärrä, että miksi noiden seikkojen vuoksi vuokralaiteni tulisi olla eriarvoisessa asemassa yhteiskunnan tukien suhteen. Ja muistutetaan taas, että se asumistuki on tukea nimenomaan sille asukkaalle.
Joistain kommenteista paistaa läpi sellainen asenne, että asuntosijoittaminen olisi yhteiskunnalle joku ongelma. Ei ole. Kiitos viime vuosien asuntosijoittamisen buumin, meillä on asuntorakentaminen pysynyt virkeänä ja vihdoinkin elämme aikaa, jolloin kasvukeskuksissa ei ole pulaa asunnoista. Se on myös ollut tehokas jarru vuokratason nousulle.
6 tykkäystä
Tosin tälle vuodelle tuli isommat korotukset mitkä kuroivat eroa umpeen:
Joulukuussa 2023 aso-asuntojen käyttövastike oli koko maassa keskimäärin 12,6 euroa neliöltä. Vuoden takaiseen verrattuna käyttövastikkeet kohosivat 3,8 %. Vuodelle 2024 on luvassa selvästi
suurempia korotuksia pääoma- ja hoitomenojen nopean kasvun takia. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n mukaan (8.12.2023): ”Aso-asuntojen käyttövastikkeiden korotukset vuonna 2024 ovat keskimäärin 7,8 prosenttia. Lisäksi käyttömaksujen,
kuten autopaikka- tai saunavuoromaksut nousevat vuonna 2024.”
Kyllähän yleishyödylliset asunnontarjoajat erinäköisin järjestelyin pyrkivät kassavirtoja ohjaamaan omistajien taskuun, koska lähtökohtaisesti bisnes ei voi voittoa häävisti tavoitella. Se että onko tuo nyt kovin tavoiteltava tilanne, koska eihän se läpinäkyvyyttä lisää on sitten kyseenalaista.
Toisaalta omaan kokemukseen pohjaten kiinteistöalalta on eroa kuin yöllä ja päivällä ARA-kohteiden ja kovan rahan vuokrakohteiden kunnossapidossa. Hyvin todennäköisesti yleishyödylliseltä asunnontarjoajalta saat paremmassa kunnossa olevan asunnon hieman huokeampaan hintaan. Hintaero tosin kaventunut, koska yleishyödylliset asunnontarjoajat joutuvat vyöryttämään kasvaneet kustannukset hintoihin mitä taas kovan rahan vuokranantajat eivät ole voineet markkinatilanteen vuoksi vielä samassa määrin tehdä. Lisäksi moni ASO-asuja esimerkiksi rahoittaa velkarahalla ASO-maksut mikä tuo lisää kuluja ja myös näiden lainojen korot nousseet.
Valtion tukemalla asuntotuotannolla on omat plussat ja miinuksensa. Tosiaan ei noiden yritysjärjestelyiden läpinäkyvyys mitenkään mairitteleva ole, mutta toisaalta nämä toimijat ovat tällä hetkellä aikalailla ainoita jotka vielä rakennuttavat asuntoja, kun rakennusteollisuus ottaa osumaa, joten ne myös omalla toiminnallaan tasoittavat rakennusteollisuuden syklejä.
Moni opiskelija voisi ihan hyvin muuttaa kimppakämppiin ja kauemmaksi kaupungin keskeisiltä ja kalliilta alueilta. Myös eläkeläiset tulisi ohjata muuttamaan alueille, joissa ilman erinäisiä avustuksia on varaa asua. Saadaan sitten tilaa näille työikäisille sinne ns. Pelipaikoille kaupungeissa ja perheasunnot nuorille perheille.
Suomessa ei kyllä asunnot lopu kesken, sillä väestönhän ennustetaan romahtavan oikein kunnolla tulevilla vuosikymmenillä, eikä niitä huippuosaajia luultavasti silloinkaan saada tilalle. Sitä bulkkiväestöä tietenkin saadaan jos halutaan, mutta politiikaksi menee kannattaako tuo kehitys.
Nyt on lobattu kasvukolmiota pitkän aikaa ja pumpattu verorahaa asumisen, jotta saadaan kaikki ja heidän serkutkin maailmalta pakattua näihin paikkoihin, suomalaisen veronmaksajan tukemana tietenkin. Nyt täytyisi hulluudelle laittaa stoppi ja alkaa ohjaamaan väestöä jo ennestään olemassaoleviin keskisuuriin ja pieniin 10-50k asukkaan kaupunkeihin, joissa riittää valmiita edullisia asuntoja. Ohjaaminenhan tapahtuu realiteettien kautta, jos ei maksukyky riitä muille alueille. Sieltä voivat kaikki sitten halutessaan ponnistaa vaikkapa Kallioon etsimään itseään, kunhan se tapahtuu 100% omilla rahoilla.
Olen samaa mieltä ettei asuntosijoittaminen ole mikään ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Ongelma tulee siinä, kun etuuksiin työnnetään rahaa, jota meillä ei todellisuudessa ole sinne jakaa ja näin ylläpidetään liian korkeaa väestön elintasoa.
Jos kaikki asumisen tuet lopetettaisiin porrastetusti kokonaan, niin eihän se niin mene, että porukka joutuisi kadulle ja asunnot roikkuisivat vuoden päivät entisillä vuokrapyynneillä oikotiellä. Jaksan uskoa että uusi tasapainotilanne löydettäisiin vuokratason kannalta ilman ongelmia.
Otetaan leikkisästi vaikkapa Tampereen keskustan yksiö esimerkiksi:
Hoitovastike 120€ + kulumiseen 90€ eli tässä vuokranantajan kulut. Jollain 350€ vuokralla tuohon varmasti löytyy esim. Lähihoitaja tai kassalla työskentelevä opiskelija vuokralle. Näillä spekseillä tuo asunto olisi hyvä ostos 40-70k hintaan. Taloyhtiölainat tuossa nyt onkin ongelma ja tämä ei jousta alaspäin. Vanhoissa asunnoissa ei tuota ongelmaa ole ja yhtälössä asunnon arvo määrittyykin em. numeroiden perusteella siten, että vuokratuotto on 5-10% välillä.
Tietenkin juuri tuohon asuntoon varmasti löytyisi ilman tukia isommallakin pyynnillä parempituloinen asukas, mutta pointtina se, ettei yksiöistä välttämättä ilman tukia saa nyhdettyä 600-1000€ vuokraa vaan sellainen 250-500€ voisi olla realistinen kohderyhmän tulot huomioiden.
10 tykkäystä
Ehkä vähän realistisuus on kateissa jos sinun mielestä lähes kenelläkään ei ole varaa 600-1000€ vuokraan.
Tätä voit alkaa hahmotella vaikka tutkimalla mediaanipalkkoja. Osalla kaupungin keskustoissa asuminen on myös valinta olla ilman autoa ja palveluiden äärellä. Lähes joka paikkaan pääsee kävellen tai pyörällä/julkisella. Suurissa kaupungeissa myös palkat ovat tavallisesti korkeampia kuin pienemmissä kaupungeissa.
Tämmöinen kohde voisi olla myös ihan hyvin jonkun parempituloisen lapsen opiskelukohde lähellä yliopistoa ja keskustan palveluja. Omaan silmääni pks vuokriin tottuneena en pitäisi edes n. 1000€ vuokraa ylimitoitettuna.
Vertaa tätä vaikka euroopan suuriin kaupunkeihin niin vuokrataso ei ole kohtuuton. Jätän kyllä oman arvonsa nojaan jotkut tällaiset 60t heittelyt.
Vuokriin vaikuttaa kysyntä ja tarjonta sekä yleinen taloustilanne/työllisyys ja ansiotason ja ostovoiman kehitys. Sekä alueellinen vetovoima/kaupungistuminen. En nää lyhyellä tähtäimellä tähän muutosta. Ihmiset muuttavat pieniltä paikkakunnilta sinne jossa työtä ja mahdollisuuksia on tarjolla.
Saattaapi olla että joku keskustan yrityskin haluaa maksaa jollekkin osaajalle tämmöisen… Paljonkos tässä keskustan vuokrassa on ylihintaa?
Tässä vertailukohtaa Helsingistä: reilu 14t neliö…
2 tykkäystä
Varmasti kenellä tahansa kokoaikaisessa työssä olevalla onkin varaa maksaa 600-1000€ vuokraa kuten tilastoista nähdään.
https://tietotarjotin.fi/uutinen/923724/yleisen-asumistuen-saajia-oli-viime-vuonna-enemman-kuin-koskaan-aiemmin
Kuinka monella eläkeläisellä, työttömällä tai opiskelijalla tuo onnistuu ja kuinka suuri osuus ikäluokasta kuuluu noihin em. ryhmiin eikä tuohon kokoaikatöissä olevana porukkaan. En nyt nopealla googlauksella löytänyt tilastoa tuosta, mutta veikata voisi että aika monella opiskelijalla 600-1000€ kuukausivuokra tekee tiukkaa ilman asumistukea. Opintotuki kun on luokkaa 250€ ja opintolaina 650€ siihen päälle.
“Kaikille eläkkeensaajille laskettu keskimääräinen kokonaiseläke on laajimmalle mahdolliselle eläkkeensaajajoukolle laskettu keskiluku. Tämä luku oli 1 869 euroa kuukaudessa vuonna 2023.”
Tuosta käteen jäävästä osasta kun aletaan maksamaan yksiöstä vuokraa 600-1000€ niin korkealle kuulostaa asumisen osuus tuloista. Puhumattakaan isommista asunnoista, joissa vuokra usein suurempi.
Parempi olisi tosiaan koko asumistuki haudata kokonaisuudessaan ja kaikki saisivat etsiä Tulosta olleen sopivan asumismuodon ja kaupungin. Ehkä saataisiin tällöin suurta muuttoliikettä ja työpaikkojen määrän lisäystä vaikkapa Kuopioon, Jyväskylään, Lahteen, Seinäjoelle ym. Edullisempiin kaupunkeihin, joihin ihmisten tulotaso riittää ilman etuuksia.
Jatkossakin opiskelijat saisivat luvan asua vaikka vanhempiensa sponssaamana Punavuoressa, siihenhän riittäisi vain asumistuen suuruinen summa siirrettynä lapsen tilille 
Myös aikuiset työssäkäyvät lapset voisivat sponssata isovanhempiensa elämistä suuressa perheasunnossa PK-seudun keskustassa suurinpiirtein asumistuen suuruisella summalla.
Se tehtävä ei enää pitäisi olla minun, sinun ja Inarissa asuvan lähihoitajan kustantaa maksamistaan veroista.
12 tykkäystä
Kenen eläkeläisen tai opiskelijan tulisi asua suomen mittakaavassa kaupunkien parhailla ja kalliimmilla paikoilla jos siihen ei ole varaa?
Kyllähän omassa nuoruudessani opiskelijoita asui myös keskeisillä paikoilla mutta erona oli se että kämppä oli vaikka 50neliötä ja siellä asui 3 opiskelijaa/kaverusta ja meininki oli sen mukaista.
5 tykkäystä
Herään maanantaiaamuisin riemuissani töihin, koska tiedän että veroillani mm. artikkelin eäkeläinen saa jatkaa elämistään Espoon Haukilahdessa 
Kyllä näitä esimerkkejä löytyisi varmasti enemmänkin, mutta eiköhän tuo pointti ole selvä ja näkyy hyvin jo tilastoissakin, miten nämä etuudet vääristävät ihmisten elintasoa veronmaksajien kustannuksella.
12 tykkäystä
Mutta ei saanut asua Niittykummussa.
En osaa sanoa olisiko sekään hyvä yhtälö että mentäisiin markkinatalouden ehdoin pelkästään. Veikkaan että kaikenlainen slummiutuminen ja ongelmien kasautuminen sinne “halvimmille” alueille aiheuttaisi ongelmia rutosti. Vaikka nykymeininki vääristynyttä niin puhtaasti markkitalouden armoillekkaan en tätä nykysysteemiä muuttaisi.
Ja turha kaikesta muiden saamista eduista on olla kateellinen koska jossain vaiheessa voit itse olla eläkeläinen tai olla yhteiskunnan palveluiden varassa. Harva osaa jostain asiasta olla kiitollinen, ennenkuin on itse tai läheinen syöpähoitojen tms. tarpeessa…
Vaikka verotus meneekin täällä jokseenkin överiksi niin jonkinasteista hyötyäkin nään sillä että verovaroin pidetään kiinni tietyistä arvokkaista palveluista.
Voi tulla myös sellainen ongelma vastaan, että onko niissä pienissä kaupungeissa tarpeeksi asuntoja niille, joilla ei ole varaa asua enää suurissa kaupungeissa? Ja pystyykö sieltä enää käymään töissä (=verotulot laskee)?
Olisi pitänyt tukea siis enemmän ja valtion rakennuttaa uusi talo Niittykumpuun, jotta elintaso ei olisi laskenut. Onneksi sentään sen verran tukea annetaan, että Haukilahdessa saa asustella ja ettei mihinkään Suvelan tai vastaavaan tarvitse muuttaa. Pahaa tekee miettiä skenaariota jos joutuisi Heinolaan muuttamaan ja tilalle Haukilahteen muuttaisi työikäinen sairaanhoitaja ilman tukiaisia 
Kyllähän meillä on jo nykyiselläkin järjestelmällä ongelmana alueiden eriytyminen ja slummiutuminen vaikka asumistukeen kaadetaan rahaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Pitäisi varmaan tuplata määrä ja ohjata varattomat Westendiin ja Lauttasaareen, ettei kenelläkään tule paha mieli ja tasa-arvo kukoistaa.
Aasinsilta sille ettei vapaarahoitteisten asuntojen järjettömiin tulonsiirtoihin saisi koskea, sillä joskus voit tarvita syöpähoitoja on aika pitkä. Ehkä meillä olisi lyhyemmät hoitojonot ja paremmat resurssit koulutukseen jos ei vähäisiä resursseja käytettäisi eläkeläisten asumiseen Haukilahdessa…
Ymmärrettävästi asumistuet ovat aiheena kuuma peruna, sillä monella asuntoihin sijoittaneella yhtälöt menevät täysin uusiksi, kun vuokralaisten maksukykyä leikataan niinkin paljon. Uusi tasapainotilanne kuitenkin saataisiin aivan varmasti aikaan, jolloin vuokrat vastaisivat vuokralaisten maksukykyä ja asuntojen silloisia hintoja.
Ja vaikka ei lisää asuntoja rakennettaisiinkaan, niin nykyiset asunnot kaipaavat jatkuvasti huoltoa ja uudisrakentamisen puolelta resursseja siirtyisi korjausrakentamisen puolelle. Monet yrityksistä ovatkin raksasektorilla näin tehneet selviytyäkseen murroksesta. Kilpailun lisääntyminen korjausrakentamisen puolella alentaa tietenkin myös asuntosijoittajien kustannuksia 
16 tykkäystä
Ei sillä opiskelijan asumistuella kauhean suurta vuokraa makseta. Jos opiskelija haluaa esim. lisätöillä ja opintolainalla rahoittaa sitä, että hän asuu itseään miellyttävämmällä asuinpaikalla, niin missä ongelma?
Kannattaa tutustua väestöennusteeseen ja muihin vastaaviin ennusteisiin. Kasvukeskuksissa asukasluku tulee kasvamaan reippaasti, ja tarvetta rakennettaville asunnoille riittää. Tilanne ei muutu pätkääkään sillä, että Forssasta tai Varkaudesta löytyy runsaasti purkukuntoisia kerrostaloluukkuja, joita tarjotaan edullisesti vuokralle.
Se maalla asuttaminen vasta kalliiksi tuleekin. Esimerkiksi Utsjoelle ja Sallaan lykätään valtionosuuksia asukasta kohden tyyliin 6000 euroa vuodessa, kun Helsingissä ja Espoossa luku on noin viisitoista kertaa vähemmän, eli muutaman satasen.
8 tykkäystä
No jenkeissä voit seurata minkälaista on alueellinen eriytyminen ja vaikka Ruotsi. Ei houkuttele…
Jos sen ideologian maat kiinnostavat missä pelkkä markkinatalous hoitelee hommia niin ei muuta kuin paperit vetämään.
2 tykkäystä
Hyviä vastauksia, vaikka oma tekstini oli nopeasti ja huolimattomasti kirjoitettu. Tässä pari kommenttiani:
-
vuokra/sijioitusasuntomarkkina on kotimaan sisämarkkina. Yksinkertainen ja mittakaavaltaan suuri asumistuki yhdistettynä vuokra-asuntojen kovaan kysyntään sekä löysään vieraaseen pääomaan yhtiölainojen muodossa on syypää inflaatioon tällä markkinalla. Jos yhdenkin näistä komponenteista poistaa, meno rauhoittuu. On vaikea saada excelöityä kasvukeskusten vuokra/sijioitusasuntomarkkinaa, jossa asumistuki ei kiihdyttäisi hintojen nousua.
-
Asumistuen poistuminen ei aiheuttaisi sitä, että asumistuen piirissä olevan hekilöt joutuisivat kadulle. Vaihtoehtoja 750 euron kk vuokran Tampereen keskustan vuokrayksiöille todellisuudessa on, tässä esimerkiksi Vuokrataan kerrostalo Kaksio - Tampere Hervantajärvi Heittoniitynkuja 6 B 42 Tässäkin asunnossa on subventio, ARA-korkotuki. Koska mekanismi on eri, se ei nosta keinotekoisesti vuokria pilviin, kuten löysä vieras pääoma ja asumistuki. Jos asumisen subventiota muutetaan, 750 euron kuukausivuokrayksiöt lakkaavat olemasta, mutta asukkaat eivät todellakaan muuta kadulle.
-
Laskutaitoiselle henkilölle - joka ei ole asumistuen piirissä - 750 eur / kk vuokrayksiössä ei ole järjenhäivääkään. Myöntäkää pois, googlatkaa ja käyttäkää vaikka asuntolainalaskuriakin verrokkina. 750 eur / kk saa yksinkertaisesti jotain fiksumpaa. Tällä tarkoitan sitä, että näiden yhtiölaina-kivakiva-hypeyksiöiden vuokrataso ei todellakaan ole markkinahintainen - ilman asumistukea.
Lopuksi: sijoittajana olisin hiton huolissani, jos sijoituksiini olisi vaikuttanut voimakkaasti inflatorinen yhteiskunnallinen subventio ja löysä vieras pääoma. Korkotaso on jo edesauttanut toista poistumaan ja nyt lähtee toinen.
5 tykkäystä