Asuntosijoittaminen

Tehdäänpä ajatusleikki: huomisaamuna hallitus tiedottaa rahoitusvastikkeen verovähennysoikeuden portaittaisesta poistosta. Viiden vuoden päästä rahoitusvastiketta ei saa enää vähentää verotuksessa.

Mitä käy asuntomarkkinalle?

  • Jos asuntojen arvot laskevat, laskevatko ne kerrostaloyksiöissä/kaksioissa selkeimmin niiden sijoitusluonteen sekä raskaiden remonttilainojen vuoksi?
  • Onko jokin toinen asumismuoto(rivitalo yms.) mahdollisesti jopa voittaja tässä skenaariossa, jos raha siirtyy sijoitusasunnosta toiseen?

Vaikea nähdä millainen asumismuoto tuossa kärsisi vähiten. Jos tuollainen päätös tehtäisiin se saattaisi olla triggeri, joka laukaisi moniasteisemman laskun, ehkä se olisi jopa triggeri pankkikriisille vakuusarvojen laskemisen kautta.

1 tykkäys

Osittain mutua, mutta vuokralla asuminen lienee yleisintä pienissä kerrostaloasunnoissa, kun taas omistusasuminen yleisintä omakotitaloissa (sekä rivareissa ja suurissa kerrostaloasunnoissa?). Luulisi, että asunnot, jotka eivät ole sijoittajien niin suuressa suosiossa, ei rahoitusvastikkeen verovähennys niin paljoa merkkaa.

Mietin itsekseni, että rahoitusvastikkeet lienevät tyypillisimmin luokkaa 3-7e/neliö. Toki kalliimpia ja halvempiakin on. Tuolloin hyöty olisi luokkaa 1-2,3e/neliö silloin, kun yhtään isompia remontteja on tehty. Mutta kun putkiremontteja ymv. maksetaan helposti se 20+v takaisin, niin yksiössä/kaksiossa puhutaan luokkaa 30-150e/kk. Aika paljon. 100e/kk 4 %:n tuottovaateella tarkoittaisi 30 tuhatta hinnassa.

En siis usko, että hinnat tulisivat noin paljoa alas, mutta tuon verran se tuntuu sijoittajilla. Mikäli tällainen ilmoitus tulisi, niin putkahtelisikohan markkinoille hetkellistä ylitarjontaa?

3 tykkäystä

Vaikutus tulee todennäköisesti olemaan paljon vähemmän dramaattinen kuin voisi kuvitella. Onhan asuntolainan korkojenkin verovähennysoikeutta laskettu pikkuhiljaa 10%-yksikköä per vuosi (tänä vuonna saa muuten vähentää enää 10% korkomenoista) eikä sen voi sanoa asuntojen hintoihin juuri vaikuttaneen.

Eihän tätäkään vähennystä yli yön poisteta ja kun se jaksotetaan esim 10 vuodelle niin vaikutus liudentuu aika mukavasti. Hintoihin ja vuokriin vaikuttaa niin moni muukin tekijä

3 tykkäystä

On kai mahdollista, että vähennys poistetaan ensin uudisrakennusten taloyhtiölainoilta. Voi käydä niinkin, ettei vanhojen taloyhtiöiden remonttilainojen vähennysoikeutta rajata lainkaan. Suurin riski kohdistuu uusiin asuntoihin.

2 tykkäystä

Remonttilainojen vähennysoikeuden poisto olis jo ääilömäisyyden huippu. Ylipäätään yksityinen asuntosijoittaja maksaa enemmän veroja kuin koko kiinteistön omistava instituutio koska poistot.

Yleisen sentimentin vuoksi en osta enempää sijoitusasuntoja, ja pörssisijoituksista 70% on ulkomailla. Tää maa ei lisää verottamalla nouse.

4 tykkäystä

Jos tuo rahoitusvastikkeen verovähennyksen muutos astuisi joskus tulevaisuudessa voimaan, niin eikö tuon voi kiertää perustamalla osakeyhtiön ja siirtämällä sijoitusasunnon(t) siihen. Veroa maksetaan vain voitoista, jolloin rahoitusvastike on taas vähennyskelpoinen kulu?

3 tykkäystä

@sillinkutoja SaastoPossu, minua on joskus kiinnostanut tuo osakeyhtiön perustamisajatus, mutta olin ollut käsityksessä (en tiedä miksi) ettei jo omiin nimiin ostettujen asuntojen siirtäminen osakeyhtiön omistukseen olisi välttämättä mahdollista tai ainakaan kuluvapaata. Nyt jos olisin työteliäs niin alkaisin tietysti heti itse tätä tutkia ja googlata, mutta kun kerran nostit asian esiin niin kysyn suoraan sinulta: mitä tuo siirto sinun tietojesi mukaan edellyttää?

Siirto apporttina tai myyntinä.
Käytännössä aika sama kummin tekee. Häviät varainsiirtoveron ja kulut esim. issareista.
Myyntihinnoilla voi toki jotain kikkailla, mutta pitää huolehtia ettei myy huomattavasti vaikka markkinahintaa halvemmalla. Jos omistus ei ole kovin pitkäaikainen, on kuvio sinänsä helppo - voit myydä esimerkiksi samalla hinnalla, jolla olet sen itsellesi ostanut. Firma maksaa sitten varainsiirtoveron, joskin sen osuus hyötyihin nähden on ainakin yhtään pidemmässä juoksussa helposti marginaalinen :slight_smile:

1 tykkäys

Kiitos! Tosin velkavivutettuna tuo kai sitten tarkoittaisi sitä että uudelleen ostaessa lainat pitäisi ottaa osakeyhtiön nimiin yritylainana, jolloin korkotaso puolestaan nousisi…? :thinking:

Käytännössä juuri näin.
Etenkin perustettavalle sijoitusyhtiölle lainarahoitus on aina kalliimpaa. Toisaalta, etuja yhtiömuodosta on paljon - etenkin, jos pystyt itse tekemään kirjanpidon ja minimoimaan täten juoksevia kuluja. Tämän merkitys sitten korostuu, mitä enemmän sijoituskohteita aiot hankkia tulevaisuudessa / kuinka pitkään aiot toimintaa harrastaa.

Perustettavalle sijoitusyhtiölle lainaa varten tarvitsee käytännössä aina henkilökohtaisen takauksen - ainakin, jos mielii saada edes jollain tasolla järkevällä tasolla olevan marginaalin. Mutta toisaalta, olethan tälläkin hetkellä henkilökohtaisesti vastuussa lainastasi - miksi ei sitten olisi yhtiönkin omistamasta asunnosta… :slight_smile:
Yleisesti ottaen sijoitusyhtiöiden lainat ovat myös lyhyempiä, mutta nimenomaan asuntoihin sijoittaminen yhtiön kautta mielletään hieman erilaiseksi myös pankeissa (ja tässä isoja eroja pankkien välillä). Käytännössä n. 25 vuoden lainaa on vielä mahdollista saada yhtiöllekin.

Jos sinulla on henkilöpuolella asiat hoidettu fiksusti, ja pystyt vakuuttamaan pankin toiminnalla, en näe asialle sinänsä esteitä. Marginaalille on mahdollista löytää painetta alaspäin tulevaisuudessa, joskin käytännössä tämä vaatii melkeinpä kassavirtapositiivista kohdetta. Alkuvaiheessa, kun yrityksellä ei ole vielä finansseja näyttää, pankki rahoittaa sinut käytännössä tarinan ja uskottavuuden perusteella. Kun liiketoiminta on pyörinyt jonkin aikaa, alkaa pankki käytännössä yhä enemmän hinnoittelemaan toteutuneiden lukujen varjolla.

Kassavirtapositiivisuuteen liittyen, omavaraisuusaste on pidettävä A -tason (tmv.) yläpuolella, eli yli 20%, ainakin melkein kaikissa Suomalaisissa pankeissa. Toisaalta, jos omarahoitusosuus sijoitetaan SVOPpiin, ei tästä pitäisi olla ongelmaa - tuskin vipuakaan niin valtavasti on.

Jos lähdet tätä enemmänkin pohtimaan, suosittelen kirjaamaan todella tarkasti ja yksityiskohtaisesti kaikki nykyiseen asuntosijoitusportfolioosi liittyvät aspektit ylös. Kun pystyt näillä vakuuttamaan pankkitädin, on laina ylipäätään mahdollista saada. Marginaali on varmasti yksityistä puolta korkeampi ainakin aluksi, jopa pari prosenttiyksikköä. Pitkässä juoksussa kuitenkin sille voi löytyä painetta alaspäin, firman edut muuten korreloi kustannuksen kanssa, tulevaisuudessa lainansaanti voi olla jopa helpompaa tietyn rajan jälkeen jne.

Yksityishenkilönä asuntosalkun rakentamisessa tulee raja vastaan. Yksityiset lainat stressitestataan (olisko 6%?), jossa huomioidaan myös esimerkiksi yhteisvastuulliset lainat puolison kanssa koko lainasummalta jne (ei vain sinun osuuttasi). Pankille yhtiö on siinäkin mielessä kivempi, että vakuusarvojen realisointi paskassa lopputulemassa on helpompaa - tai ainakin mielekkäämpää, kuin yksityishenkilön omaisuudesta. Yksityishenkilöillä kun tuppaa olemaan kaikenmaailman suojia :slight_smile:

Ja vielä vipuun liittyen, pankeilla on sitten huomattavia eroja vakuusarvojen laskemisessa liittyen yhtiölainaosuuksiin. Näistä kannattaa keskustella pankkien välillä!

7 tykkäystä

Ymmärtääkseni mahdollinen rahoitusvastikkeen verovähennysmuutos vaikuttaisi ihan samalla tavalla niin yrityksen kuin yksityishenkilönkin verotukseen.

Ei tuota muutosta taida päästä pakoon siis mitenkään muuten kuin sijoittamalla kiinteistöön (kokonainen kerrostalo), jolloin poistojen tekeminen onnistuu kuten ennenkin.

Mielenkiinnolla odotellaan minkälainen muutos lopulta aikaiseksi saadaan. Itse uskon (vain uskon, en ota mitään vastuuta uskon oikeellisuudesta), että rahoitusvastikkeen verovähennysoikeuden poistaminen kyykkäyttäisi uudisrakentamista oikein kovalla kädellä. Piensijoittajilla on tällä hetkellä aidosti merkittävä vaikutus uudiskohteiden aloituksissa, rakennusaikaisen rahoituksen saaminen kun on tiukentunut, eli tarvitaan aikaisempaa korkeampi varausaste ennenkuin rahoitusta saa pankista.

Mahdollisesti voimakkaasti vähenevän uudisrakentamisen seurauksena voidaankin parin vuoden päästä voimakkaissa kasvukeskuksissa (Pääkaupunkiseutu/Turku/Tampere) olla tilanteessa, jossa tarjonta loppuu kertakaikkisesti kesken ja hinnat karkaavat totaalisesti käsistä. Itse ostelenkin tässä vielä tämän vuoden aikana aikalailla kaikella irtilähtevällä pääomalla asuntoja uudiskohteista, vielä kun niitä korkeilla yhtiölainaosuuksilla ja pitkillä lyhennysvapailla on saatavissa. Pidän lähes varmana, että näihin kahteen tulee merkittäviä tiukennuksia kuluvan vuoden aikana. Rahoitusvastikkeen kohtalo on epävarmempi, mutta käy mitä käy niin kasvukeskuksissa ok sijainnilla (ok sijainnilla ostohinnat eivät ole vielä pilvissä) olevilla asunnoilla näen tulevaisuuden valoisana.

4 tykkäystä

Mihin muuten perustuu sijoitusasunnot.com bisness?
Eli myyvät hyvätuottoisia vuokrakohteita valmiiksi vuokrattuna?
Kai näissä joku koira on haudattuna, esim. voivat pyytää enemmän hintaa koska valmiiksi vuokrattuja? Vai mikä homma? Liittyykö esim. jonkun kaverin neuvottelemaan yhtiölainaan, mistä saavat pankilta provision vai? Vai vuokraavatko jotenkin kierosti omalle tonttirahastolle?
Mukava olla skeptinen.

Ei mitään tuollaista koiraa ole haudattuna. JHS-kiinteistöt ostaa halvalla kerrostaloja (vuokrataloja), joista nykyinen omistaja haluaa irtautua (korjausvelan, hissittömyyden, vääränlaisen huoneistojakauman, vanhanaikaisuuden tms. vuoksi). Suunnittelu vie ehkä puolesta vuodesta vuoteen, mutta vuokralaiset tuovat tänäkin aikana jatkuvan kassavirran. Sen jälkeen taloa remontoidaan esim. rappu kerrallaan. Yleensä huoneistoja pyritään pilkkomaan, jolloin myynnin neliöhintaa saadaan kasvatettua. Talolle tehdään vähimmäisremontit; mitään ekstraa ei tehdä eivätkä talot ole mitään uusia tämänkään jälkeen. Huoneistot ovat kuitenkin edullisia. Remontoidut huoneistot myydään sijoittajille, paitsi parhaimmin tuottavat huoneistot, jotka jätetään omalle yhtiölle. Jos talon mukana on ostettu tontti, voi muodostettava taloyhtiö olla yksityisellä vuokratontilla.
JHS tekee sellaista mitä muut grynderit eivät tee. Rakennusten hankinta vaatii pohjalle pientä pääomaa. Kunnostaminen on kansantalouden näkökulmasta järkevää, mutta veikkaan että tämä on esim. kuluttajalainsäädännön vuoksi grynderillekin riskialtista. Tavalliset rakennusliikkeet tuskin lähtevät kilpailemaan.

Wau, kiitos Samsu, olipa upea vastaus! Täytyy perhetyä ja miettiä. Minulla on yksi asunto kiikarissa josta lainaneuvottelu ylihuomenna (kilpailutan koko köntän samassa yhteydessä parissa eri pankissa). Periaatteessa nyt olisi siis mainio hetki pohtia myös kokonaisuuden kiepauttamista osakeyhtiön suuntaan. (Vähemmällä tietysti pääsee jos jatkaa niin kuin ennenkin, tässä on aika monta liikkuvaa tekijää ja murrokseen liittyvä paperityö kuulostaa suhteellisen monimutkaiselta, toisaalta osaavan pankkihenkilön avulla se ei ylivoimaista varmastikaan olisi).

2 tykkäystä

Heh, on meitä paljon liikkeellä. F5 rämpytin ja yritin keretä, mutta minuuteissa meni kaikki kämpät kuudesta.

Lähtiskö joku perustamaan osakeyhtiötä, joka rakennuttaisi järkeviä vuokrarivitaloja? Oon sit mieltä, et vuokramarkkina vaatii nyt laatua.
1-9 asunnon rivareita isolla yhtiölainaosuudella, itse rakennutettaisiin 1-10 hengen porukalla, pidettäisiin itsellä pari (tai myytäisi ns. itselle) ja muutamat myyntiin, kun kaikkea ei kuitenkaan pankki anna pitää.

Mulle kävis. Itse osaan insinöörimäisesti suunnitella 3D-softilla kuntoon milleineen, en mitään gryndituotosta hyväksyisi, vaan pitää olla laadulla ja fiksusti rakennettu autopaikkoja, sekä ilmansuuntia myöten…

Itselläni on muutaman yhtiökumppanin kanssa tuore asuntosijoitusyhtiö. Kaikki osakkaat ovat pankille tuttuja ja hyviä asiakkaita. Emme saaneet pankilta missään nimessä yli 15 vuoden lainaa. Potentiaalinen kohde oli pankinkin mielestä erityisen hyvä. Kiinnostaisi kuulla, jos haluat avata, että mistä voisi yhtiölle saada 25 vuoden lainaa.

Toinen kysymys olisi pankkien eroihin vakuusarvojen laskemisessa liittyen yhtiölainaosuuksiin. Haluatko avata tätä tarkemmin?

Kiitos jo etukäteen :slight_smile:

1 tykkäys

Grattis asuntosijoitusyhtiön perustamisesta!

Palaan vaikka yksityisviestillä tuohon ensimmäiseen asiaan hieman tarkemmin. Yleisesti voisi sanoa, että mitä isompi pankki, sitä huonommat tsäänssit neuvotella. Etenkin asuntopuolella monet ovat suosineet Nooaa tai ylipäätään pienempiä toimijoita. Jos 20/25 vuoden neuvottelu ei onnistu, kysykää lainaa jossa pieni bulletti perässä. Esimerkiksi 15 vuoden laina-aika, mutta maksuerät pidemmän aikataulun mukaan. Jäljelle jäävän bulletin voi sitten joko maksella lopussa pois tai neuvotella uudeksi lainaksi.

Vakuusarvoista sen verran, että ainakin Nordea tuppaa laskemaan vakuusarvot kohteille kutakuinkin näin:

Esimerkki: 100k€ velaton ostohinta, josta 40k€ velkaa ja 60k€ myyntihinta.

Nordealla vakuusarvoksi muodostuu 100k€ x 70% - 40k€ = 30k€

Toinen laskentatapa mahdolliseen vakuusarvoon suoraan vakuusarvo x myyntihinta = 70% x 60k€ = 42k€.

En osaa suoralta heittää, mikä on jakauma pankkien suosimissa vakuusarvojen laskemisissa. Joka tapauksessa itse olen saanut molempia, nykyään tähtään vain jälkimmäiseen esimerkkiin jos suinkin mahdollista :slight_smile:

2 tykkäystä

Kuuneltavaa asuntosijoittamisesta kiinnostuneille.

Millaisia lienevät ns. normaalit oman pääoman tuotot? Vuokratuotto lienee noin 4-7% väliä “yleensä”.

Mikä on tasoa välttävävä oman pääoman tuottoprosentti?
Mikä on tasoa hyvä oman pääoman tuottoprosentti?
Mikä on tasoa kiitettävä oman pääoman tuottoprosentti?
Mikä on tasoa erinomainen oman pääoman tuottoprosentti?