Uskon että hankkeen toteutumista pidetään vielä melko epävarmana ja uskon että koko hankkeen olemassaolo on vielä melko heikosti tunnettu.
Itseasiassa kuulin koko hankkeesta ensimmäisen kerran vasta eilen vaikka se on ollu vireillä jo vuosia ja edennyt pitkälle suunnittelussa.
Areenasta tulisi Suomen suurin ja pohjoismaiden kolmanneksi suurin sisätapahtuma-areena, jossa olisi mm. täysimittainen jalkapallokenttä. Areenalle on kaavoitettu tontti Kivistön juna-aseman ja Hämeenlinnan väylän väliin.
Kyllähä tuollaiset isot hankkeet ovat ehdottomasti positiivisia ajureita kivistön kaltaiselle alueelle. Saadaan alueelle lisää palveluita—> alueen vetovoima kasvaa. Ei tämä varmasti hintatasossa heti näy, mutta pitkässä juoksussa varmasti positiivinen asia.
Lisäksi tämän Arena 3.3 viereen Vantaan Kivistöön toiselle puolelle Hämeenlinnan väylää on suunnitteilla 7000 katsojan jäähalliareena.
Niin, vanhaan taloyhtiöjärjestykseen tuo on aika haasteellista saada kirjatuksi, joten mietin että laitetaanko uusiin kohteisiin tällainen maininta enenevissä määrin ihan vain ”varmuuden vuoksi”? Tuo luonnehdinta ”ammattimainen huoneistohotellitoiminta” on äärimmäisen tulkinnanvarainen, koska sehän (tarkoituksella?) jättää auki mahdollisuuden pienimuotoiseen/ei-ammattimaiseen huoneistohotellitoimintaan. Ja sitten on se kaikki määrittelyvaikeus että missä vaiheesa vuokrasuhde on niin lyhyt että kyse lyhytvuokrauksesta, tai tulisiko asia tulkita sen valossa, montako vuokrasuhdetta vuodessa on ns maksimi jonka ylittyessä alkaa olla kyse huoneistohotellista… jne.
Itse en tätä kohdetta ajatellut airbnb-kohteeksi, tosin kalustettuna olisin kiinnostunut vuokraamaan pitemmiksi määräajoiksi (näille on oma hyvä markkinansa). Mutta mietin, onko tämä uudiskohteissa yleistä ja miten moinen kohta taloyhtiöjärjestyksessä mahtaa vaikuttaa asunnon arvoon myydessä?
Kyllähän sinne Kivistöön on tulossa myös Jurase Park. https://www.is.fi/matkat/art-2000001109855.html
Osaako joku kertoa mitä käytännössä tapahtuu kun iso kiinteistösijoitusyhtiön myy kerrostalon asunto-osake kerrallaan pois yksityisille omistajille?
Miten hallituksen muodostaminen ja vastuut taloyhtiöstä jakautuu kun enemmistö omistus pikkuhiljaa siirtyy yksityisille omistajille?
Tällä hetkellä siis taloyhtiö on ison emoyhtiön omistuksessa 90 prosenttisesti,mutta myyvät asunnot vapautumisen mukaan pois.
Edellisen jatkoksi haluan kysyä, mitä tapahtuu isomman taloyhtiökiinteistön asukkaille, jotka eivät suostu myymään asuntoaan sijoitusyhtiölle, jolla on aikomuksena purkaa nykyinen kiinteistö ja rakentaa tilalle uusi?
Asukkaana kyllä, eipä ollut herkkua ei. Tuon tuostakin poksahteli sulakkeet ja huolto jatkuvasti vanhojen kattiloiden kimpussa. Tuo kun on pois pelistä kämppä viileni hetkessä talvella ja suihkusta tuli vain kylmää vettä. Jos olet ostamassa niin tulee varmasti eteen kallis remontti kun siirtyvät maa/kauko tai vesi-ilmälämpöpumppuihin.
Hallituksen valinta tapahtuu yhtiökokouksessa ja osakkaat voivat esittää hallitukseen omia ehdokkaitaan. Tarvittaessa äänestetään. Yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuodessa, mutta osakkailla on oikeus vaatia myös ylimääräistä yhtiökokousta seuraavasti:
Sitaatti
##### Oikeus vaatia ylimääräistä yhtiökokousta
Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos sitä vaativat tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista. Vaatimuksen on oltava kirjallinen ja kokouksen pitämistä on vaadittava tietyn asian käsittelemistä varten.
Kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta.
@Aleksander_V :n vastauksen lisäksi nostaisin esiin talohtiössä (asunto-osakeyhtiössä) mahdollisesti olevasta niin sanotusta äänileikkurista.
Asunto-osakeyhtiölaki kertoo näin:
Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että jokainen osakeryhmä tuottaa yhden äänen.
Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Tuo rajoittaa yhtiökokouksessa suuren omistajan äänivaltaa aika paljon.
Onko täällä kovia remonttimiehiä asuntosijoittajien keskuudessa?
Olen ehkä tekemässä tarjousta yksiöstä, jossa olisi ihan täydellinen huoneistokohtainen remontti edessä. Keittiö, kylppäri ja kaikki pinnat kattoa lukuun ottamatta menisi uusiksi. Lisäksi jos kauppoihin päästään, niin tekisi mieli purkaa vaatehuoneen seinä ja korvata se liukuovella, ja suurentaa keittokomeron oviaukko kattoon saakka ja leventää hieman.
Kohtalaisen paljon olen sijoitusasuntojen remonttivinkkejä metsästellyt ja paras linja taitaa olla se, että tekee kestävää, käytännöllistä ja sisustuksellisesti useimmille ihmisille kelpaavaa (ts. neutraalit värit, tavalliset kodinkoneet jne.). Onko täällä kokeneemmilla vinkkejä, että minkälaisilla ratkaisuilla voisi koittaa parantaa vuokrattavuutta ja vuokratasoa? Mitä vuokralaiset erityisesti arvostavat ja mistä ovat valmiita maksamaan? Siis sellaisia asioita, joihin voi huoneistokohtaisella remontilla helposti vaikuttaa?
Lueskelin tuossa Asuntosalkunrakentajien uudesta blogista hieman verotusasioita remontointiin liittyen:
Jos remontti tehdään ennen vuokraustoiminnan alkamista , remontti katsotaan sijoitusasunnon hankintamenoksi, joka voidaan vähentää vasta luovutusvoitosta eli asuntoa myytäessä.
Jos remontti tehdään vuokraustoiminnan alkamisen jälkeen eli ensimmäisen vuokralaisen muutettua asuntoon tai vuokralaisten välissä , sijoitusasunnon remontit voi vähentää vuokratuloista.
Tässä mun tapauksessa kyse olisi ensimmäisestä, joten saisin ilmeisesti verohyödyn vasta mahdollisen myynnin kohdalla. Kohde on suunniteltu pitkään pitoon, joten siinä mielessä huono homma, mutta ei taida olla mitään helppoja mahdollisuuksia kiertää tätä?
Määräaikaisia vuokrasopimuksia on myös mahdollista solmia, joten jos haluat vähentää nuo isot menot vuokratuloista, ei mikään estäne ottamasta vuokralaista vaikka lyhyemmäksi ajaksi nyt alkuun. Mutta jos oma tilanteesi on se että sinulla on aikaa remontoida asunto juuri nyt ja ei haittaa vaikka vähennykset saa vasta myydessä, niin kaipa tuo on mahdollista noinkin.
Yksi ajatus mitä minulla on pintaremonttiin on se että jos kyseessä pikkuasunto jonka keittiötasoihin ei montaa metriä mene, niin harkitsisin kivitasoja. Nostavat asunnon ilmettä yli ankean vuokrastandardin ja mikä parasta, eivät mene pilalle käytössä vaikka vuokralainen mitä tekisi. Samaten laittaisin keittiön ja eteisen lattiaan laattaa.
Tuollahan tuo keissi on aika selkeästi kuvattu verottajan sivulla (kohta 3.7.3): Vuokratulojen verotus - vero.fi
Useasti osakehuoneistoa tai kiinteistöllä olevaa rakennusta remontoidaan hankinnan jälkeen ennen vuokralaisen muuttoa asuntoon. Välittömästi hankinnan jälkeen ja ennen vuokrauskäyttöä tehdyn remontin kustannukset lisätään osakehuoneiston tai rakennuksen hankintamenoon riippumatta siitä, onko remontissa kyse vuosikorjauksesta vai perusparannuksesta.
Jos osan remonteista pystyisi tekemään vasta sen jälkeen kun vuokralainen on jo muuttanut asuntoon. Voisiko esim. kodinkoneet (pesukone, jääkaappi, uuni jne.) päivittää vasta vuokralaisen muuttamisen jälkeen vaikka kylpyhuone- & keittiöremontit muuten olisikin tehty? 
Tai jos onnistuu saamaan vuokralaisen, jolla on päällekkäin vielä vanha asunto niin voisi rempata kun vuokralainen vielä asuu vanhassa asunnossaan vaikka uudesta on jo vuokrasopimus? Ottaisi vaikka alkuun pari kuukautta reilusti alennetulla vuokralla tms? (vaatisi tietty sopimista vuokralaisen kanssa). Ei ole siis omaa kokemusta tällaisesta tilanteesta, kunhan spekuloin ja heittelen ideoita. Riippuu varmaan myös siitä, että kuinka paljon rahaa noihin remppoihin menee, että kuinka paljon kannattaa ruveta kikkailemaan näillä vähennyksillä.
Olen tässä vajaan vuoden katsellut vähemmän tai enemmän tarkasti asuntomarkkinoilla. Olen huomannut asuntosijoittamisen kiinnostus on noussut valtavasti niinkuin kaikki varmasti tietää.
Mutta en ole vielä kumminkaann havainnut sitä että asuntovelalliset jotka kärsivät Coronasta alkaisivat pakosta myymään asuntoaan pois suuressa mittakaavassa. Ja tästä syystä hinnat laskisi.
Tuleeko tässä vielä asuntojen hintanotkahdus siitä syystä vai nostaako asuntosijoitusbuumi vain hintoja koko ajan ylös.
En usko, että mitään laajamittaisia paniikkimyyntejä suoraan tämän koronan johdosta tulee seuraavien 1-2 vuoden aikana. Viime keväänä ja kesänä pankit jakeli ilomielin lyhennysvapaita yms. velallisia helpottavia lainajärjestelyjä. Pankit saavat pidempään nyhdettyä asiakkailtaan pelkkiä korkoja ja kuluja ja asiakkaiden lainataakka keveni hetkellisesti.
Siellä täällä joku on ehkä saattanut myydä, muutta maalle etätöihin tms. mutta laajamittaisen ja yhtenevän myyntiaallon syntymiseen vaadittaneen hieman pidempi jakso talouskurjuutta ja epävarmuutta. 
Se että talouteen syötetään jatkuvasti uusia tukipaketteja tulee näkymään sekä osakkeiden että kiinteistöjen hinnoissa (Ja tietysti myös muiden omaisuuskuokkien hinnoissa) Lisäksi uskon että pankkien luotonmyöntö pysyy suhteellisen kevyenä vielä pitkän aikaa, joka nostaa osaltaan asuntojen hintoja.
Sun kysymyshän liittyy sallittuun verosuunnitteluun eikä kiellettyyn veronkiertoon. Itse tekisin tässä kuten @Apina ehdotti, että alkuun edes lyhyeksi ajaksi vuokralainen määräajaksi, jonka jälkeen remontointi ennen seuraavaa vuokralaista tai vaihtoehtoisesti @SijoitusSeppo:n ehdotuksen mukaisesti reilusti alhaisemmalla vuokralla vuokralainen remontin ajaksi jo asuntoon. Itse ehkä tekisin ensin lyhyen määräaikaisen sopimuksen, jolloin tilanne olisi ns. selvä verottajaan nähden eikä tarvitsisi alkaa miettimään, että pitää esittää selvitystä asunnon asumiskelpoisuudesta - ettei se vuokrasopimus ole vain ollut näennäinen.
Lisäksi tuon esille, että joskus lisäaika tulevan remontin suunnitteluun ja materiaalien valintaan on ihan hyvä juttu - ja todennäköisesti sen pystyy viemään ilman ylimääräisiä yllätyksiä paremmin läpi. Itsellä (oman asunnon) täydellinen remontointi vei vajaan 2 kuukauden sijasta melkein 4 kk ylläriviivästysten vuoksi, kun tiettyjä materiaaleja tai tarvikkeita ei ollutkaan juuri silloin saatavilla.
Itse suosin materiaaleissa kestävyyttä, laatta on hyvä vaihtoehto. Itse laitoin koko asuntoon (pl. kph) vinyylia, joka on huomattavasti laminaattia kestävämpää - eikä ota kosteudesta nokkiinsa.
Karollinan kanssa tosiaan samoilla linjoilla ja tuo aikalisä remontin suunnitteluun voi tosiasiassa olla itsessään hyvä - voi olla että huomaat ettei ihan kaikkea olekaan tarkoituksenmukaista remontoida. Iso remontti on varmaan kannattavaa jos voi tehdä itse ja tavoitteena myydä asunto sitten uutuutta hohtavana kalliimmalla. Mutta jos on tulossa pitkään pitoon vuokralaiskäyttöön, niin se ei kohta enää sitten hohda uutuuttaan kuitenkaan.
Lisäys vielä: itse olen sijoitusasunnossa (yksiö) teettänyt remontin jossa avattiin myös keittiökaapin seinät pois. Ei ollut ihan pieni homma ja tiilipölyä ja murskaa ja poisvietävää jätettävä tuli aivan yllättävän paljon, mutta 24m2 yksiössä tuo kyllä mielestäni kannatti, tilantuntu ja valoisuus parani huomattavasi. Tässäkin tapauksessa minulla oli pari kuukautta määräaikainen vuokralainen ja sitten remontti.
Mitenkä kela ja muut suhtautuu mikäli korkeakoulu-opiskelijalla on sijoitusasunto? Onko täällä ketään ex-opiskelijaa tai nyt opiskelijaa?
Nyt täytyy kyllä porvarinkin sanoa että toivottavasti ei saa asumistukea ja muita etuuksia jos sijoituskämppiä. Juu en itsekään saa enkä ole saanut!