Asuntosijoittaminen

Vaikuttaa kyllä ihan potentiaaliselta kohteelta! Vanhempani asuvat tuossa lähellä ja usein tuolla itsekin liikuskelen, on todella viihtyisää seutua. Myös julkinen liikkuu mukavasti mikä on tärkeää kun oppilaitoksia ei liene ihan lähellä?
Minkälainen tilanne Kuopiossa on tilanne vuokralaisen saannin suhteen, onko paljon ilmoituksia roikkumassa?
Vastike on varsin kohtuullinen, ottaen huomioon vuokratontin. Taitaa kylläkin Kuopiossa kaikki kohteet olla vuokratontillisia?

Asuntosijoittamista en ole harrastanut vielä muuta kuin ajatuksen tasolla, mutta itse kyllä miettisin vielä, että kenelle tuollaista asuntoa voisi tarjota ja millä hintaa. Kysyntä pienille asunnoille kaukana keskustasta, oppilaitoksista, sairaaloista yms isoista vetovoimatekijöistä on aika iso puute. Tuohon 650-700€ hintahaarukkaan saa Kuopiosta esimerkiksi vuokraoven mukaan kivan oloisia yksiöitä, jotka sijaitsevat lähempänä kaikkea ja silti erittäin mukavilla paikoilla. Pienen asunnon tarvitsija ei välttämättä halua asettua alueelle, joka on profiloitunut lapsiperheille ja autollisten ihmisten tarpeita silmällä pitäen.

5 tykkäystä

Vuokratontti, jota ei ole huomioitu vastikkeessa (ilmoituksen €/m2 vastiketaso huomioiden, voihan toki olla että Kuopiossa taloyhtiöiden kustannustaso on eri kuin muualla Suomessa…). Varmaan välittäjä “unohtanut” mainita ilmoituksessa, joten kannattaa lukea läpi dokumentit huolella. Muutenkin isohko yksiö, joten tulevat kustannukset suhteessa tuottoihin tulee olemaan myös verrattain korkeita. Kannattaa soittaa isännöitsijälle ja kysyä, onko ensimmäisen parin vuoden aikana löytynyt jo paljon korjattavaa ja miten rakennuttaja on suhtautunut yhteistyöhön, vai onko firma pystyssä enää ollenkaan.

2 tykkäystä

Uskon kyllä, että tuohon vastikkeeseen sisältyy myös tontin vuokra. En jaksa uskoa välittäjien olevan niin tökeröitä, että tahallaan jättävät asian mainitsematta.

Mitä tulee asunnon kokoon, voi se myös olla asia, joka erottaa asunnon muusta yksiöiden massasta. Saunatkin yksiöissä aika harvinaisia.

Sijaintikin on yksilöllistä, joku saattaa haluta asunnon hieman kauempaa luonnon ääreltä, josta kuitenkin pääsee kohtuullisesti keskustaan.

1 tykkäys

Mitä tulee asunnon kokoon, voi se myös olla asia, joka erottaa asunnon muusta yksiöiden massasta. Saunatkin yksiöissä aika harvinaisia.

Ehkä noinkin. Toisaalta about samoihin neliöihin saa upotettua jo pienen kaksionkin, joka ainakin minun mielestäni on houkuttelevampi vaihtoehto. Tuo oma sauna on vähän kaksiteräinen miekka. Toisaalta se saattaa olla juuri se vetovoimatekijä, jonka vuoksi hyvä vuokralainen on kiinnostunut juuri tuosta asunnosta. Toisaalta se on monelle vuokralaiselle ns. turhaa tilaa, josta ei haluttaisi maksaa juuri mitään vuokraa. Vuokranantajana miettisin myös sitä, että tulevien pintaremonttien kannalta saunatilat ovat kalliita tiloja ylläpitää, jos vertailukohtana on vaikka pieni alkovi tai vaatehuone, johon nuo neliöt voisi olla myös käytettynä.

Mutta jos haluaa miettiä nimenomaan yksiön hankintaa, niin kyllä minä itse ostaisin ennemmin sen n. 30 neliöisen yksiön kuin noin 20 neliöisen yksiön. Sanoo vuokratuottolaskurit sitten mitä tahansa.

2 tykkäystä

@Ensihoitsu kannattaa katsoa torifistä yksityisten vuokria. Mitä itse seurannut vuokraoven yritysten vuokrakohteita, niin hinnat saattaa olla todella yläkanttiin ja ilmoitukset puolivuotta tai ylikin. Omaan korvaan tuossa Saaristokaupungin kohteessa särähti vuokran taso, kun esim. Puijolta saa 600-800 hyviä asuntoja vuokralle. Tiedän, että se satanen on jollekkin paljon, mutta sinä tiedät myös Puijon sijainnin hyvät puolet juurikin opiskelijalle vuokraamiseen, omista opiskelijatutuista harvalla on auto ja 9/10 kannattaa keskustaa/puijoa asumiseen. Tuo on hyvä, että etsit suoraan siistiä uudehkoa, joka on keittiöltään/pinnoiltaan nykypäivää, harvalle kelpaa vanhat asunnot. Lisäys: toki ostohinnat on eriluokkaa, tuota en pohtinut sen tarkemmin.

Omasta sijoituskaksiosta kaupat tammikuussa, myyn pois ja lyhennän velkaa siitä missä asun itse. Elämäntilanteen hyötyjen hyödyntämistä. Mietinkin, että nyt olisi käteistä tulossa salkkuun, kun se on nollissa ollut :sweat_smile:

2 tykkäystä

Tämä oli hyvä neuvo Iltsulta. Itsekin ihmettelin vuokran tasoa, kaupunkia laisinkaan tuntematta. Välittäjä olisi tietysti voinut kertoa vuokran ilmoituksessa, mutta eipä kertonut.

Vuokratasoa voi myös arvioida sen perusteella, millaisia ilmoituksia samasta talosta on aiemmin ollut. Oikotien talosivu näyttää ilmoitushistorian myytävistä/vuokratuista asunnoista. Sieltä ei näe kerrosta tai kuntoa, mutta näkee joitakin tietoja, mistä voi olla hyötyä (ilmoituksen päivämäärä, huoneiston kokoonpano, pinta-ala, ilmoituksen hintapyyntö, markkinointiaika):
Kipparinkatu 2 - Keilankanta, Kuopio | Oikotie Asunnot

3 tykkäystä

Hyviä huomioita yllä. Itsekin vähän pidin vuokratuottoa kovana uudehkolle, mutta kun ei ole paikallistuntemusta niin en alkanut haastamaan. Itsellä tosiaan nuo pari uudehkoa (5v) yksiötä ja molemmissa tuotot 5%+. Mulla on aina vaateena toi min 5% ja uudehko kohde. Ostettavaa tulee harvoin vastaan.

Arvonnousua en pidä niiiiin merkittävänä kun periaatteessa kaikki nousee samaa vauhtia samalla alueella. Eli jos myyt voitolla niin maksat verot ja ostat sitten toisen saman verran nousseen kohteen tilalle. Toki jos tämä olis mulle työ niin miettisin arvonnousua enemmän mm. vakuusarvojen ja vivun vuoksi. Muutamalla asunnolla ei tarvitse miettiä sen enempää kassavirtaa kuin arvonnousua imo. Toki otetaan vastaan jos sitä tulee, mutta pääasia on, että kohde on hyvä ja ettei maksa ostaessa liian paljon liikaa.

Oston jälkeen molemmissa olen nostanut vuokratasoa ehkä 5-10%. Lisäksi nyt samasta pihapiiristä tullut kaksi asuntoa myyntiin (ja myytykin jo) sen verran paljon alemmallla tuottovaateella, että laskin samalla tuottovaateella ostaneeni asunnot noin 10-15% alle näiden vertailukohteiden. Eli näinkin voi käydä vaikka uudehkoja kohteita. Nämä yksiöthän on helppo hinnoitella tuottovaateella kun menevät pääosin vuokralle. Kaksiot ja muut on sitten sellaisia, että neliöhinnat on merkitsevämpiä kun näitä ostetaan ”omaan käyttöön”.

Näihinkin ostoihin liittyy sattumaa. Toisen ostin samana päivänä kun tuli etuoveen (satuin olla näppäimillä). Toisen vaimo kävi ostaan siitä vierestä kun sattui olla näyttö (huomasi kyltin) kun kävi tekemässä vuokrasopimusta siinä alueella. Onneksi oli polkupyörällä liikkeellä ja kaupat tehtiin illalla. Sen verran oli siis tehty taustatyötä, että jos alueelta tulee myyntiin sopiva kohde niin ostetaan heti pois.

1 tykkäys

Vuodenvaihde lähestyy ja niin myös aika laittaa kuitit ja mapit yms. kuntoon.

Ajattelin, että josko sitä nyt saisin tulevalle vuodelle nyt muutettua kaiken sähköiseksi. Kysyisin kokemuksia ja suosituksia mitä sovelluksia tai palveluita teillä on käyttössä vuokraustoiminnan apuna?

Meinaa olla jopa vähän valinnan vaikeutta mitä tässä tutkinut esim. flatco, evoir, vuokranet, flatfolder jne. Työläältä tuntuu alkaa vaihtamaan palveluiden välillä jos ei ihan osunutkaan oikeaan. Jotkin ominaisuudet menee vähän ristiin ja hinnoitteluissa on myös pientä variaatioita.

2 tykkäystä

Ostin kaksion Lauttasaaresta, Helsingistä.

Hinnat ko. alueella niin korkealla että hirvittää. Silti ostin.

Näkemyksiä Helsingin ns. hyvien alueiden tai arvoalueiden hinnoista? Vieläkö nousee?

Ei pidä paikkaansa. Omarahoitusosuuteen vaadittu määrä lasketaan velattomasta hinnasta. Eli 100k€* 25%= 25k€.

Toinen esimerkki: mh 30k€ ja vh 100k€. Jos se ei olisi näin, tässä esimerkissä asuntoon pääsisi käsiksi aivan mitättömällä omarahoitusosuudella (7,5k€).

Eli oli prosenttiosuusvaatimus sitten 20% tai 30% (riippuen pankista), laske aina velattomasta hinnasta.

Tässä hommassa ainakin itselläni oli alusta saakka mietittynä se, kenelle tai millaisessa elämäntilanteessa olevalle haluan asuntoani vuokrata. Ensisijainen tavoite oli vuokrata asuntoa opiskelijalle ja vielä mielellään korkeakoulusellaiselle.
Tästä johtuen uusi pieni yksiö tuli hommattua Puijonlaaksosta. Julkaisin vuokrailmoituksen Torissa ja jollain muullakin ilmaissivustolla. Hakemuksia tuli lähemmäs 30 kpl ja lähes kaikki hakijat olivat kannaltani laadukkaita.
Olen huomannut, että keskustan yksiöihin hakevien kirjo on paljon laajempi, luottotietonsa menettäneistä lähtien.

Mitä tulee uuden asunnon ostamiseen vuokrausmielessä, ammattisijoittajat olivat jo varanneet kaikki alempien kerrosten yksiöt. Piti siis tyytyä vuokratuotoltaan hieman heikompaan, mutta toisaalta asumisviihtyvyydeltään parempaan.
Ei tuo tuotto voita pörssiä, mutta onpahan hajautus osaltaan. Homma toimii niin kauan, kun yhtiölainan voi vähentää vuokratuloista. Alkoi jo kuumottaa pari kk sitten, kun vasemmistohallitus pohti tuonkin mahdollisuuden poistamista. Siinä tapauksessa kämppä olisi mennyt välittömästi myyntiin.

2 tykkäystä

Alkoi jo kuumottaa pari kk sitten, kun vasemmistohallitus pohti tuonkin mahdollisuuden poistamista. Siinä tapauksessa kämppä olisi mennyt välittömästi myyntiin.

Melkein varautuisin hallituspohjasta riippumatta siihen, että nykykäytäntöön tulee tulevaisuudessa muutoksia. Ja ihan syystä. Pystyyhän “siirretyn verotuksen” ohittamaan kokonaan omalla parin vuoden asumisella tai vaikka sillä, että kämppä menee perintönä jälkipolville.

Oletteko perehtyneet T2H groupiin? Asuntosijoittamisesta haaveilevalle kauhean houkutteleva yhtiö. Rakentavat uudiskohteita, joissa iso (~70%) yhtiölaina ja pienet myyntihinnat. Sijainnit myös hyvillä paikoilla kasvukaupunkeja, esim Tampereella keskustan ulkolaidat ja kehittyvät trendialueet, kuten Härmälänranta. Houkuttavinta näissä on yhtiölainavapaat ensimmäiset vuodet, yleensä 3-5 vuotta valmistumisesta.
Optimistihan maksaa tuollaisen 50 000€ myyntihinnan viiden lyhennysvapaan vuoden aikana helposti pois vuokralaisen kanssa, tämän jälkeen nauttii vuokra-vastike=tuotoista.

Liian helppoa ollakseen totta?

Lyhennysvapaat on verojen maksun maksimointia. Valmiista kohteista ei kokemusta mutta itse rakennusalalla yrittäjänä ja useita yrittäjiä tunnen, niin kaikki sanoo ettei halua tehdä yhteistyötä niiden kans. Sama on srv.

1 tykkäys

Oletteko perehtyneet T2H groupiin? Asuntosijoittamisesta haaveilevalle kauhean houkutteleva yhtiö. Rakentavat uudiskohteita, joissa iso (~70%) yhtiölaina ja pienet myyntihinnat. Sijainnit myös hyvillä paikoilla kasvukaupunkeja, esim Tampereella keskustan ulkolaidat ja kehittyvät trendialueet, kuten Härmälänranta. Houkuttavinta näissä on yhtiölainavapaat ensimmäiset vuodet, yleensä 3-5 vuotta valmistumisesta.
Optimistihan maksaa tuollaisen 50 000€ myyntihinnan viiden lyhennysvapaan vuoden aikana helposti pois vuokralaisen kanssa, tämän jälkeen nauttii vuokra-vastike=tuotoista.

Mielenkiinnosta katsoin. Jos korkean yhtiölainan näkee jonain kriteerinä, niin ensimmäisenä vastaantulevana kohteena Potkurinkatu 4:ssä on päinvastoin keskivertoa maltillisempi laina-aste, eli 60 %. Jossain toisessa kohteessa varmasti asia on sitten toisin.

Viittaamassani kohteessa on myös tonttirahastolta vuokrattu tontti, jossa on yhtiökohtainen lunastusoikeus. Ja kun yhtiö ei ehkä kovin nopeasti ole sitä tonttia lunastamassa, niin mihinkähän ehtii vuokrataso ja lunastushinta nousta ennen sitä.

En myöskään täysin ymmärrä, että jos sen yhtiölainakohteen haluaa, niin miksi siitä lyhennysvapaasta (lue: raskaasti verotetuista vuosista) pitäisi osata iloita.

Halvimpana esimerkkikohteen asuntona vastaan tuli 30,5 m2 kaksio hintaan 172,5t €. Mielestäni aika pieni kaksioksi ja vuokratuoton kanssakin voi olla tuolla hinnalla vähän niin ja näin.

Tyhmä kysyy; mitä tarkoittaa, että lyhennysvapaa on raskaasti verotettua aikaa?

Tyhmä kysyy; mitä tarkoittaa, että lyhennysvapaa on raskaasti verotettua aikaa?

Silloin kun ei lyhennetä yhtiölainaa, ei vähennellä myöskään yhtiölainan lyhennyksiä vuokratuotoista. Korot tietenkin saa vähennettyä.

Ps. Muutenkin kun katsoo 33900-postinumeroalueen hintoja, niin vähän tulee fiilis että juna meni jo. Mutta niinhän se tuntuu kasvukeskuksissa menevän, että ns. halvat asuinalueet karkaavat vuosi vuodelta kauemmaksi keskustasta.

1 tykkäys

Vielä vähän selvennystä näihin eli jos on yhtiölainallinen kohde ja yhtiölaina on tarkoitus jättää asuntoon niin yleensä menee näin:

Vakuusarvo= velaton hinta x vakuusarvo (0,7-0,8) - yhtiölaina.

Omarahoitusosuuden tai vakuuden osuus = myyntihinta - vakuusarvo

3 tykkäystä

Eikö tuo tarkoita sitä, että kannaa ottaa omaa lainaa sitä varten, että saa maksettua nuo lyhennykset, jotta saa vähennykset?