Asuntosijoittaminen

Lähtökohtaisesti kyllä - ja tuo on varmaankin tyypillisin syy splitata eri korkokantoihin.

1 tykkäys

Ansiokkaasti koottu taulukko eri maiden asuntohintojen riskitasosta. Olisi ollut hyvä saada tähän vielä talouksien nettoomaisuus jolla tietysti on merkitystä jos työpaikka lähtee alta ja lainakulut juoksee.

17 tykkäystä

Tämä on mielestäni hyvä taulukko havainnollistamaan sitä, miten data ei oikein tue Suomessa asuntokuplaa huutavien tahojen argumentteja. Omat keskeiset poiminnat datasta:

  1. Suomessa asuntolainat suhteessa tuloihin olivat 2019 alle puolet soveltuvimpiin verrokkimaihin verrattuna (= (pohjoismaiset) hyvinvointivaltiot)
  2. Viimeisen kahden vuoden aikana asuntojen hintojen nousu on Suomessa ollut selvästi pienin soveltuvimpiin verrokkimaihin verrattuna, joten kohdan 1. ero on todennäköisesti vain kasvanut entisestään koska palkoissa ei ole tapahtunut yhtä merkittäviä muutoksia.

Ainoa mikä tuossa listassa nostaa Suomen sijoitusta on se, että täällä perinteisesti korot on sidottu muuttuvaan Euriboriin.

15 tykkäystä

Nyt olisi romahti oikea termi.

Uudiskohteiden myynti väheni Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) hintaseuranpalvelun lukuihin perustuvan tiedotteen mukaan tammi–huhtikuussa Helsingissä 63,8, Espoossa 48,6 ja Vantaalla 10,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta.

12 tykkäystä

Veikkaan että tuo romahdus tulee kestämään koko vuoden ellei hintoja lasketa tai isompaa positiivista käännettä tule markkinoilla. Pääkaupunkiseudun uudiskohteiden neliöhinnat on ollut paikoin poskettomia ja tähän vielä yhdistettynä kova kilpailu vuokramarkkinoilla. Kävi mitä kävi niin rakennusfirmat on tiukan paikan edessä, kun projekteja tulisi viedä maaliin ja kustannukset nousseet kaiken lisäksi merkittävästi.

5 tykkäystä

Tässä nyt on hyvä tunnistaa metsä puilta, eli miksi kauppamäärät oikeasti ovat laskeneet. Ymmärtääkseni isoimpana tekijänä on voimakkaasti vähentyneet uusien kerrostalojen aloitukset, jolloin edes teoriassa ei edellisvuoden lukemiin olisi voitu päästä. Täten olen täysin samaa mieltä siitä, että tämä “romahdus” tulee varsin todennäköisesti jatkumaan koko vuoden.

Kyllähän takana taitaa olla toki osittain myös hiljentynyttä markkinaa, valitettavasti taustasyitä ei jutussa oltu avattu tarkemmin, mutta edelleen vaivaavaa asuntopulaahan tuossakin tuotiin esille.

Kasvukolmion kärjissä kysyntää ymmärtääkseni siis edelleen olisi, mutta kuten totesit niin rakennuttajat ovat tiukassa paikassa kustannusten nousun kanssa, näitä kun ei nopeasti saa hintoihin vietyä (minkä takia uusien talojen aloitukset nimenomaan ovat laskeneet voimakkaasti). Mitähän yhdistelmä nousevista rakennuskustannuksista ja kysyntää nopeammin laskevasta uudisrakentamisesta mahtaakaan hinnoille tehdä yli vuoden tähtäimellä?

Ps. SP-koti on näköjään muutama viikko sitten juurikin avannut tätä uudiskohteiden määrän laskua. Uudistuotannon määrän lasku tulppaa asuntokauppaa - Sp-Koti

10 tykkäystä

Juuri näin. Kuten linkkaamassasi jutussakin todettiin:

– Kyse ei ole asuntokaupan hyytymisestä, vaan siitä, että olemme nyt palaamassa kauppamäärissä koronapandemiaa edeltäneelle, pitkän aikavälin vertailussa edelleen hyvälle, vuoden 2019 tasolle. Kannattaa muistaa, että viime vuosi oli kaikkien aikojen kuumin asuntokauppavuosi Suomessa.

Eli vertailukautena kaikkien aikojen buumi (jonka kukaan ei nyt varmaan olettanutkaan vuosikausia kestävän) ja lisäksi vielä tähän osui tuo Venäjän sota, joka varmasti lisäsi varovaisuutta hetkellisesti.

3 tykkäystä

Ansiokkaasti koottu taulukko eri maiden asuntohintojen riskitasosta. Olisi ollut hyvä saada tähän vielä talouksien nettoomaisuus jolla tietysti on merkitystä jos työpaikka lähtee alta ja lainakulut juoksee.

Jutussa taulukkoa ei ollut, mutta Credit Suissen paljon siteerattu Wealth report tuon tiedon kotitaulouden nettovarallisuuden tarjoilee.

Tämä on mielestäni hyvä taulukko havainnollistamaan sitä, miten data ei oikein tue Suomessa asuntokuplaa huutavien tahojen argumentteja.

Asuntokupla Suomessa on vähän hankala käsite. Suomen asuntomarkkinat kun sisältää niin monta makro- ja mikromarkkinaa. Olennaisin jako toki kasvavat kaupungit vs. muu Suomi. Ja toki seuraavaksi Helsinki/Turku/Tampere vs. muu Suomi. Helsingin sisällä taas voi olla paikallisia kuplia, mutta hieman vaikea arvioida missä kuplaa olisi. Ensiksi tulee mieleen Lauttasaari ja Kaartinkaupunki, mutta en ole ihan varma näistäkään.

1 tykkäys

Oma mielipiteeni on se, että jos ”kuplia” on vain kaupunginosatasolla (olettaen että niitä ylipäätään on) ei oikein voida puhua että asuntomarkkinoilla olisi kuplaa koska nämä ”kuplat” eivät vaikuta asuntomarkkinoihin kokonaisuutena käytännössä ollenkaan.

Vertaus voisi olla että jos kannabisosakkeet olisivat kuplassa ja alkaisi se perusteella sanomaan että osakemarkkinat on kuplassa. Vaikka niiden kaikkien arvo menisi nollaan päivässä niin osakemarkkinat ei edes huomaisi mitään (ja mitään näin rajua ei tietenkään voi asuntomarkkinoilla tapahtua).

3 tykkäystä

Olen samaa mieltä siis, että kuplaa ei ole ainakaan Suomi-tasolla.