Asuntosijoittaminen

Jep näin se minunkin näkemyksen mukaan menee.

Asuntojen hinnat seuraavat aika hyvin reaalitaloutta:

Ihmisillä on tietty määrä tuloistaan sijoittaa asumiseen. Näihin asumisen kuluihin vaikuttaa korkotaso vahvasti. Kysyntä ja tarjonta markkinoilla hoitaa loput hinnanmuodostuksesta.

Pari jänskää nyanssia tuossa on. Asunto ja vuokramarkkinat on eri juttuja:

Asuntojen hinnat liikkuvat pitkälti reaalitalouden syklejä vähän jäljessä seuraten. Kun on töitä ja lainaa saa, niin omistusasuntojen kysyntä kasvaa ja hinnat nousee. Porukka muuttaa vuokralta omistusasuntoihin.

Kun korot on nousussa ja yritykset irtisanovat, niin omia asuntoja ei olla samalla innolla ostamassa, kysyntä laskee ja hinnatkin voivat laskea. Tällöin kuitenkin vuokra-asuntojen kysyntä on vahvaa kun porukka asuu mieluummin vuokralla.

Markkinataloudessa tarpeeksi isossa rommauksessa myös kalliimpien vuokra-asuntojen kysyntä sakkaa. Suomessahan tätä ei tukiaisten ansiosta pääse käymään.

Tällä hetkellähän nousevien korkojen maailmassa on ihan selvä, että ihmisten ostovoima ja reaalitalous supistuvat. Asuntojen hintojen nimellistä laskua ei kuitenkaan vielä näy, mutta reaalihinnat ovat laskeneet jo.

Oma katseeni on jo enemmän siinä hetkessä kun tästä tiputuksesta on selvitty ja talous taas ekp:n toimesta tekohengitetty. Tuolloin asuntojen hinnat ja vuokrat määrätyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan uudessa, heikommassa valuutassa.

Ei tartte olla mikään ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että pomppua voi olla matkalla, kunnes tuohon päädytään.

7 tykkäystä

Mitäs mieltä jengi on uudiskohteiden tulevaisuudesta? Vanhat sähkö öljy omakotitalot joiden hinnat noussut korona aikana tulee varmaan hyvin alaspäin, mites uusissa? Materiaalikustannukset vieläkin nousussa joten vaikea nähdä pudotusta hinnoissa. Vanhojen ja uusien hintaero alkaa kasvaa?

1 tykkäys

Olen pohtinut että miten käynnissä oleva energiakriisi vaikuttaa asuntomarkkinaan. Iso joukko ihmisiä tulee olemaan vaikeuksissa talven lämmityslaskujen kanssa. Tapahtuuko laajaa siirtymää omakotitaloista kerrostaloihin? Moni voi olla tilanteessa jossa yhden talven lämmityskuluilla asuisi koko vuoden kerrostalossa kaupungissa. Tähän kun yhdistetään myös kalliit polttoaineet, muutto kaupunkiin joukkoliikenteen ääreen voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta.

4 tykkäystä

Sen verran näkyvissä että vanhemmat ja vähän tuoreemmatkin sähkölämmitteiset omakotitalot myyntilaidalla.

6 tykkäystä

En usko että siirtymää omakotitaloista kerrostaloihin nähdään mitenkään isossa mittakaavassa. Perusteluna se, että OK-talot on yleensä omistajan asuttamia ja muutto kerrostaloon tarkoittaisi käytännössä OKn myyntiä. Nyt jos laittaa sähkölämmitteisen myyntiin niin joutuu pudottaan hinnan suoraan vähintään -20%, eikä myynti näytäkään yhtäkkiä niin houkuttelevalta. Kokonaan toinen asia on vuokramarkkina, missä varmasti nähdään sähkölämmitteisten osalta tyhjenemistä.

Nostaisin esille vielä alueellisen eriytymisen. Useilla paikallisilla sähköntuottajilla (osa ilmeisesti vielä omistaa myös verkkonsa) hintojen nostot ovat olleet maltillisempia verrattuna niihin korkeimpiin hintoihin mitä mediassa toitotetaan. Toki tilanne on kaikille harmillinen, kun tällainen markkinareaktio tekee voimakkaita hinnanmuutoksia, johon valitun sijainnin palveluntuottajat pystyvät vaikuttamaan. Tasapäistämisen maassa ei olla mielestäni totuttu ottamaan riittävästi huomioon sijainnin merkitystä ja sen seurauksia.

Tampereen seudulla seuraan Etuoven kautta asuntojen markkinakehitystä säännöllisen epäsäännöllisesti sellaisilla alueilla, ja osin myös samoista taloista, joista itse omistan asuntoja.

Itselleni pieni yllätys on se, että kaupungin syrjäisessä ja halvimpiin lukeutuvassa lähiössä, jossa talojen korjausvelka on suuri, kauppa näkyy käyvän parhaiten. Inflaatiopiikin alettua itse veikkasin, että ostajat oppivat olemaan tuijottamatta vain sitä remonttien viisivuotissuunnitelmaa, ja katsovat myös mitä remontteja taloissa on jo tehty. Noin ei ilmeisestikään ole. Myyntihinta ratkaisee!

Yhdessä alle 3 km Tampereen keskustaan -kaupunginosassa hinnat näyttävät pitäneen myös pintansa ja myytävää on vähän. Itse ostin koronan alla kämpän talosta, josta myytiin kohta huonompia asuntoja kymmeniä prosentteja korkeampaan hintaan huippunopeasti. Nyt talossa näkyy yksi pienempi asunto roikkuneen tosi monta kuukautta myynnissä, vaikka hinta vaikuttaa maltilliselta. Tiedä sitten olisiko asuntoon tutustuessa vastassa joku “täällä on tupakoitu 30 vuotta sisällä” -yllätys, vai mistä on kyse.

Keskustan palveluita lähellä sijaitsevalla paikalla markkinat kuumeni myös reippaasti takavuosina. Joskus kymmenisen vuotta sitten nykyajan kaksion kokoiset tilavat yksiöt myytiin lähes järjestäin sijoittajille. Viime vuosina ne ovat kiinnostaneet myös kasvavassa määrin omistusasujia. Muutaman päivän kaupankäyntiajat ovat nyt vaihtuneet siihen, että kohteita roikkuu kuukausikaupalla myynnissä samoista taloista useita kappaleita.

Yhdessä uudistetussa lähiössä kaupankäynti näyttää olevan kokonaan seis. Pari vuotta sitten 1960-luvun kämpissä alkoi pienimmissä neliökoossa hintapyynnit huidella jo lähes uudiskohteiden hinnoissa, ja kauppa kävi. Nyt tuossa näyttää tapahtuneen maltillistumista. Uudehkojen talojen kämppien hintapyynnit ovat myös laskeneet hieman, joskin edelleenkin myyjät odottaa saavansa omansa pois korkoineen.

Tampereen naapurikunnasta rivaria muutama vuosi sitten ostaessa oli ihan normaalia, että kohteet roikkuivat jopa kuukausia myynnissä. Korona muutti kaiken, suuri osa kämpistä katosi myynnistä päivässä-kahdessa-kolmessa, ja jos kohde oli vielä parin viikon jälkeen kaupan, sai ihmetellä mikähän vika myyntikohteessa on. Nyt ollaan taas selvästikin palattu pitkiin myyntiaikoihin.

Ainakaan pyyntihinnoissa pidentyneen myyntiajat eivät vielä kamalasti näy, mutta luulisi että pitkät myyntiajat antavat ainakin ostajille enemmän voimaa hintaneuvotteluissa.

Itse en ole nyt sen enempää ostamassa kuin myymässä mitään. Mutta kieltämättä yhden uuden sijoitusasunnon ostaminen voisi houkutella, jos korkopelot heijastuisivat kunnolla hintapyyntöihin.

14 tykkäystä

Täysin samaa tästä asiasta. “Normaalia” asunnonostajaa huiputetaan tällaisilla myyntiesitteen lauseilla kyseessä 1978 rakennettu talo "Tulevat remontit /Suunnitellut: Kunnossapitotarveselvityksen mukaiset selvitykset seuraavalle viidelle vuodelle: … Putkiston ja viemäreiden määräaikainen kuntotutkimus … "
Tuosta saa sen käsityksen, että putkistojen kunto on niin hyvä, että viiden vuoden sisällä tehtävä seuraava tutkimus riittää ja senkin jälkeen on aikaa putkiremonttiin valmistautumiseen. Joten eipä huolta putkiremontista pitkään aikaan.
Talon ikä on jo pitkälti yli 40 vuotta ja putkiremontti voi tulla nopeastikin, kun putkien vuototiheys kasvaa. Ostajaehdokkaan kannattaa lukea kuntotutkimus ja sen lisäksi selvittää onko talossa ollut putkivuotoja (kirjanpidosta korjauskustannukset ja/tai asukkailta kyselemällä, katsomalla putkien kuntoa kellarin käytävillä yms).

5 tykkäystä

No ainakin Tukholmassa hinnat laskee jyrkästi, sama kehitys varmaan myös meillä… kiihtyvällä tahdilla. KL:ssä juttua…

Asuntojen hinnat laskivat maaliskuun ja heinäkuun välisenä aikana kuusi prosenttia. Lasku jatkui elokuussa, jolloin hinnat luisuivat kaksi prosenttia. Pudotusta johti Tukholma, missä hinnat tulivat alas kolme prosenttia.

Pankkien ennusteet tälle vuodelle ovat karua luettavaa. Nordea povaa, että asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna 15 prosenttia. SEB ennustaa, että hinnoista lähtee pois 15–20 prosenttia ensi vuoden puoliväliin mennessä. Näin iso romahdus hakisi vertaansa 1990-luvun kriisistä.

Nordea kertoo tällä viikolla julkaisemassaan Nordic Outlook -raportissaan, että laskun taustalla ovat ripeästi kipuavat asuntolainakorot.

6 tykkäystä

Itse olen tottunut katsomaan asian niin, että on hyvä, että niille putkille on kuntotutkimusta tehty, kun se kuitenkin kertoo, että taloyhtiiötä hoidetaan tietoon eikä mutuun perustuen näin saadaan remontit tehtyä oikea-aikaisesti. Kuntotutkimuksethan ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö se putkiremppa olisi edessä. Tutkimusraporttin tutustumalla osaa jo paremmin arvioida, että milloin se putkiremppa on edessä.

Sellaisiin kohteisiin en haluaisi koskea, jossa remppaa ei ole tehty, eikä tutkittu vaikka tekninen käyttöikä on ummessa. Näiden kanssa on aina se riski, että hallitus on liian kujalla. Lisäksi kassavirtakohteita katsellessa liian iso korjausvelka alkaa olla ihan oikea riski taloyhtiön rahoituksen saamisen kannalta.

Minusta hyvin ja suunnitelmallisesti hoidetut taloyhtiöt, joissa on iso remontti ihan justiinsa tulossa ovat oikeasti enemmän mahdollisuus, kuin uhka. Yleensä se vaikuttaa kovasti kohteiden myytävyyteen, jolloin kohteen voi saada sopivammalla hinnalla. Lisäksi asuntosijoittajalle 30%:aa kyseisestä remontista maksaa verottaja, toisin kuin oman asunnon ostajalle.
Jos taas remontti on vaikka 5:n vuoden päästä, niin sen diskonttaaminen sopivalla sisäisellä korkokannalla kalkyyliin tuolla 30%:n alennuksella potentiaalinen arvonnousu huomioiden voi olla ihan mielenkiintoista… :wink:

Se on kyllä mietityttänyt, että mikä olisi se sopiva diskonttauskorko tässä nykyisessä maailmassa? :thinking:

Moni voi muuten yllättyä, kun vertaa vuokrattavuutta esimerkiksi 22 neliöisen vuokra-asuntovaltaisen talon uudiskohdeputkiyksiön ja tyypillisen 70-luvun alun 30 neliöisen brrrr-putkesta putkahtaneen remontoidun omistusasuja-valtaisen talon yksiön välillä.

Noille jälkimmäisille on yllättävän paljon vuokralaiskysyntää, vaikka ne ovatkin myyntihinnaltaan reippaasti edullisempia.

7 tykkäystä

Ei Ruotsin/Tukholman asuntomarkkinoita voi oikein mitenkään verrata Suomeen/Helsinkiin.

Ruotsissahan tunnetusti ei välttämättä tarvitse edes lyhentää lainaa, sen kun maksaa korot pois. Tämä luonnollisesti nostaa asuntojen hintoja.
Toiseksi käsittääkseni Tukholmassa on ihan valtion tukemana rakennettu huolella vastatakseen nouseviin hintoihin. Vaikka esimerkiksi pääkaupunkiseudullakin on rakennettu paljon, ei olla pystytty vastaamaan kysyntään tarpeeksi.
Ja kolmanneksi Ruotsissa ei ole vapaita vuokramarkkinoita, vaan vuokrahintoja säädellään. Eli jos haluat asunnon, jonoon pitää liittyä syntessään, vuokraat jälkimarkkinoilta tai ostat asunnon (maksaen vain korot).

5 tykkäystä

Tuo ruotsin asuntomarkkina on kyllä hyvin mielenkiintoinen. Todella korkeat hinnat, todella isot lainat, joita ei välttämättä lyhennetä ja yksityisten sijoittajien kokonaan puuttuva vuokra-asuntojen tarjonta.

Tukholman alueelle jos haluat muuttaa, vaikka työn perässä, niin joudut käytännössä ottamaan reippaasti lainaa jopa paikalliseen tulotasoon nähden ja sen mukana henkilökohtaista negatiivista kassavirtaa sijoittaaksesi sen omistusasuntoon. Eikä tämä riski kovin nopeasti katoa, koska lainaa lyhennetään 50v maksuohjelman mukaan.

Puuttuvat yksityisten vuokramarkkinat aiheuttavat taas sen, että “asuntosijoitus” omaan kotiin on puhtaasti spekulatiivinen, koska asunnosta ei ole mahdollista saada kassavirtaa sitä vuokraamalla.

Tuohon kun ottaa mukaan ghettoutuvat no-go alueet kaupungeissa, niin sen oman kodin myyntihinta voi tulla äkäiseen alas, mikäli samalla alueella alkaa pyöriskellä mamu-jengejä ja autot alkavat syttymään itsestään öisillä parkkipaikoilla tuleen.

Kerrassaan jännä toimintaympäristö.

Ostaisin tuolla asuntoauton :laughing:

Edit: En muuten yhtään ihmettele, miksi ne asuntojen hinnat ovat nimenomaan suur-tukholman alueella tippuneet. Koronan jälkeen kaikkien valkokaulustyöläisten ei ole ollut pakko siellä asua.

11 tykkäystä

En omista noin pieniä asuntoja, mutta oma Vuokraoven seuranta kertoo kyllä ihan jotain muuta. Mutta kai näissä on paikkakuntien ja kaupunginosien välistä eroa. Vaikka ne nykyajan minikopit, joissa yhden olohuoneen seinän valtaa keittiökaapistot ja jääkaappi on sijoitettu jonnekin siivouskomeron ja naulakon väliin, ovat ankeita ilmestyksiä, on niissä puolensakin kun tehdään vertailua vanhoihin lähiölääviin. Kuten tila pesukoneelle, 70s kämppiä useammin oma parveke, kelvollinen äänieristys jne.

Onko kenelläkään arviota, että kuinka paljon väliseinän purkaminen (2-3 m) maksaisi? Liittyykö siihen myös jotain hakemuksia/lupia?

1 tykkäys

Ihan näillä spekseillä ei pysty sanomaan mitään. Onko kyseessä kevytrakenteinen levyseinä vai tiiliseinä?

3 tykkäystä

Kevytrakenteinen levyseinä

1 tykkäys

Virolaisen työmiehen sanoin. “Ei ole kaksinen homma”. Sähkäriä joutuu käyttämään, jos on rasioita ja katkaisia.

Eihän tuollaiseen nyt montaa kymmentä tuntia voi tunaroida.

Jos olet tarjousta joltain pyytämässä niin erittele vähän tarkemmin mitä oikeasti haluat.

Mihin tilaan purettavan kohdan liitokset jää?

E. Kuten alla todettiin ei tuo purku ole se homma vaan liittymät lattia, katto ja seinät. Jätteen pois vienti.

1 tykkäys

Paljon kuulee sanottavan että eihän tuossa ole ku purkaa vaan tuon väliseinän pois, ei oo kummonen homma, eikä maksa juuri mitään… No kyllähän se maksaa tonneja ku siinä on se purkuhomma, sähkärin työt, lattiaremontti ja sisäkattoremontti samalla edessä… Toki jos itse osaa tuon kaiken niin pääsee ehkä alle tonnilla…

3 tykkäystä

Kiitos vastauksista. Täytyy selvittää mainitut osatekijät!

1 tykkäys

Noh, kukin taaplaa tyylillään, tekee päätökset omista lãhtökohdistaan ja kantaa itse omat riskinsä. :man_shrugging:

Esimerkiksi isoille toimijoille uudiskohteet ovat kerrassaan itsestäänselvyys:
Ne ovat käytännössä ainoa keino saada iso määrä asuntoja samasta talosta, mikä on kannattavuudelle erittäin kriittistä, koska vuokraus ja hallinnointityötä pyörittää palkattu työvoima. Lisäksi remontti-vapaat asunnot ovat myös erittäin tärkeitä, koska ei ole käytössä ilmaista “omaa työtä” siinäkään hommassa, vaan pienten pintaremonttien hallinnointi ja pyörittäminen on yllättävän kallista.
Lisäksi potentiaalinen bruttovuokratuotto heille uudiskohteissa on tavan tallaajaa parempi, koska he saavat asunnot nippualennuksin reippaasti tavan tallaajaan halvemmalla.

Tuo viimeinen puoli on aika jänskä ominaisuus, varsinkin jos asuntoja ei arvosteta cap-ratella taseeseen. Asunnon hinnan arviointi tapahtuu vertailukauppamenetelmällä. Kiinteistönvälittäjä katsoo kiinteistönvälittäjien yhteisestä tietojärjestelmästä, että mihin hintaan vastaavista asunnoista alueella on tehty kauppaa ja laittaa mutu-kertoimen asunnon kunnon perusteella.
Kiinteistönvälittäjien järjestelmistähän löytyvät vain kiinteistönvälittäjien tekemät kaupat, ei noita nippualennuksia. Eli laskennallisesti isompi toimija tekee mukavan tuoton jo ostovaiheessa. :laughing:

Tällä nimenomaisella hetkellä vaikuttaa siltä, että rakennusliikkeet ovat aloittaneet uusia kohteita hintojen korona-nousussa todella paljon ja samalla uudiskohteiden kauppa on sulanut viime kuukausina dramaattisesti. (lähde: hypon viimeisin asuntomarkkinakatsaus)

Nyt jo alkaa näkyä, että niitä niitä uudiskohteita roikkuu myytävänä todella paljon.
Rakennusyhtiöthän eivät voi noita myymättömiä uudiskohteita roikottaa taseessaan, joten ne haluavat hankkiutua niistä eroon mahdollisimman pian, vaikka pienemmälläkin voitolla. Toisaalta ne eivät voi myydä niitä julkisilla markkinoilla alennuksella, koska samoista kohteista täyteen hintaan asuntonsa varanneet vetäisivät herneen nenään. Uudiskohde-asuntojen hinta-mielikuva olisi pahasti vaarassa.
Näinpä he sitten pyrkivät kaikessa hiljaisuudessa myymään myymättömät asunnot nippuina isommille toimijoille kiinteistönvälittäjien ohi.

Positiivista on, että näistä nipuista kisaavat myös tukkukauppiaat, jotka myyvät näitä asutoja yksittäin eteenpäin.

Tuon perusteella en juuri tällä nimenomaisella hetkellä olisi valmistuvaa uudiskohdetta etuovesta ostamassa. Jos sellaista tekisi mieli, niin mieluummin kyttäisin lähikuukausina näiden tukkureiden myyntiin tulevia kohteita. ( sijoitusasunnot.com, asuntosalkunrakentaja,sijoitusovi, jne…)

Toinen jänskä konsti on tietysti heikkenevässä markkinassa kyttäillä sellaisia uudehkoja kohteita, joissa on lyhennysvapaat juuri loppumassa,. Olisiko jollakulla tarvis hankkiutua tuossa vaiheessa eroon kohteesta… :grin:

3 tykkäystä